Itsestäänselvyyksiä

Moni ystäväni jättää vaaleista toiseen äänestämättä. Syyt vaihtelevat välinpitämättömyydestä kiireisiin tai siihen, että asiat ovat jo ihan hyvin. Nykytila ei kuitenkaan ole pysyvää. Kuntien nykytila on seurausta päätöksistä, joita poliitikot ja viranhaltijat tekevät. Kuntapolitiikan päätökset kohtaat omassa arjessasi.

Nuoria (18-29 –vuotiaita) äänioikeutettuja oli vuonna 2012 Kuntaliiton mukaan 18,6 % väestöstä. Nuoria valtuutettuja valittiin kuitenkin vain 5,7 %. Suomalaisten nuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat maailman kärkeä, mutta silti nuorten äänestysaktiivisuuden arvioidaan olevan 10-15 % yleistä äänestysaktiivisuutta alhaisempi.

Olen ollut kahdeksan viimeisen vuoden ajan nuori kunnanvaltuutettu. Olen esimerkiksi taistellut subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolesta, vaatinut koulujen viikkotuntimäärien kasvattamista, olen äänestänyt puurakentamisen puolesta, tehnyt aloitteen maksuttomasta ehkäisystä, esittänyt toimenpiteitä opiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi ja pitänyt esillä kansalaisjärjestöjen ja asukkaiden mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Olen lakkauttanut kyläkoulun ja päättänyt kuntaliitoksesta. Aika monen kuntalaisen elämään vaikuttavia päätöksiä.

Suomessa kunnanvaltuutettujen keski-ikä on noin 50 vuotta. Kokemus tuo tietysti varmuutta, mutta vaikkapa koulutuksesta päätettäessä asiantuntijuus ei synny pelkästään siitä, että on itse kirjoittanut ylioppilaaksi 30 vuotta sitten. Ikä ei myöskään ratkaise miten sitoutunut ja osaava valtuutetusta lopulta kehittyy. Silti uskon, että jos meitä vähän nuoremman polven kuntapäättäjiä olisi enemmän, menisivät ne meille tärkeät asiat sujuvammin eteenpäin. Nyt suomalaisissa kunnissa eläkeläiset päättävät lasten, nuorten, opiskelijoiden ja perheiden asioista.

Minua ahdistaa, etteivät ikätoverini ole kiinnostuneita kuntapolitiikasta. Politiikka kunnissa ei ehkä ole kovin jännittävää, mutta kunnat ovat paikallisen demokratian toteutumisen areena. On arvokasta, että erilaiset kuntalaiset kantavat vastuuta yhteisistä asioista. Erityisen arvokasta olisi, että vähemmän edustetuista väestöryhmistä asettauduttaisiin ehdokkaaksi. Jos siis olet nuori, opiskelija, nainen, maahanmuuttaja tai perheen isä tai äiti, sinua tarvitaan. Lähde ehdolle, vaikka sitoutumattomana, jos sitoutuminen puolueeseen ahdistaa. Ota vastuuta. Äänestä edes. Anna arvo demokratialle. Tiedät, ettei nykytila ole itsestäänselvyys.

Katja Asikainen, Joensuun kaupunginvaltuutettu

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa juttusarjaa, jossa kannustetaan nuoria lähtemään ehdolle kevään vaaleissa ja vaikuttamaan. Jos tunnet hyvän tyypiin, jonka tarina olisi kiinnostava kuulla lisää, vinkkaa meille. Kirjoittaja Katja Asikainen työskentelee Suomen lukiolaisten liitossa eikä ole ehdolla tulevissa vaaleissa.

1 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >