Talvi kääntyi kevääseen ja yhtä varmasti saapui myös kehysriihi, jossa Juha Sipilän hallitus kokoontui päättämään ensi vuoden budjetin suuntaviivoista. Päättynyt kehysriihi on tämän hallituksen viimeinen. Agendalla olivat erityisesti eriarvoisuuden taklaaminen, työllisyys ja osaaminen. Kautensa alussa hallitus teki suuria leikkauksia esimerkiksi opintotukeen, koulutukseen ja sosiaaliturvaan ja nyt vaalien lähestyessä se paikkailee joitain leikkauksia pienillä panostuksilla.

Pieniä panostuksia osaamisen päivittämiseen

Viime aikoina koulutuksen saralla on puhuttu erityisesti jatkuvasta oppimisesta ja osaamisen päivittämisestä. Tätä keskustelua on käyty paljon myös Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluvisiotyön yhteydessä. Elämme paradigman muutosta, jossa joustavampi, yksilöllisempi ja avoimempi oppiminen haastaa perinteisen käsityksen oppimisesta ja opiskelijuudesta.

Esitimme aiemmin yhdessä Suomen Ekonomien ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen kanssa korkeakoulutuksen alustamallia. Tutun kuuloisia ajatuksia vaikuttaakin päätyneen jatkuvan oppimisen reformin (Osaava Suomi) toimenpidelistalle;

• Korkeakoulujen koulutustarjontaa ja oppimisympäristöjä avataan sekä yksilöiden että elinkeinoelämän hyödynnettäväksi.
• Tutkinnon osista tai sitä pienempien kokonaisuuksien suorittamisesta tehdään avointa ja joustavaa. Toiminnan tueksi luodaan digitaaliset palvelut.
• Tutkintoon johtamattoman koulutuksen painoarvoa korkeakoulujen taloudellisessa ohjauksessa lisätään.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä käynnistetään jatkuvaa oppimista tukeva digitaalinen palvelukokonaisuus. Se yhdistää jatkuvaa oppimista tukevat palvelut, osaamisen kartoitus- ja tunnistamispalvelut, urasuunnittelu- ja ohjauspalvelut sekä osaamisen hankkimisen ja kehittämisen palvelut. Ei ole selvää, paljonko näihin hankkeisiin ollaan satsaamassa rahaa. Olemme muistuttaneet hallitusta siitä, että jatkuvan oppimisen rahoitukselle pitää löytää kestäviä ratkaisuja.

YTHS:n laajentaminen AMK-opiskelijoille turvattiin

Opiskelijajärjestöjen pitkäaikainen tavoite toteutuu, kun YTHS:n palvelut laajentuvat tulevaisuudessa myös AMK-opiskelijoille. Kehysriihessä varattiin 3 miljoonaa euroa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluiden laajentamiseen ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Korkeakoulujen rahoitus ja korkeakouluopiskelijoiden tuet säilyvät ennallaan

Korkeakoulujen rahoitukseen ei myöskään tehty muutoksia. Otimme yhdessä Arenen, Unifin, Sivistystyönantajien ja SAMOKin kanssa kantaa korkeakoulujen rahoituksen indeksijäädytysten poistamiseksi ennen kehysriihtä, mutta tähän ei hallituksella ollut halua.

Korkeakouluopiskelijoiden tukeen ei tehty tällä kertaa muutoksia, mutta vähävaraisten toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen tuodaan 46 euron oppimateriaalilisä. Kansalaisaloite maksuttomasta toisesta asteesta keräsi viime metreillä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja jää nähtäväksi, mitä aloitteelle tapahtuu eduskunnassa. Oppimateriaalilisä on kuitenkin varmasti tarpeellinen, koulutuksellista tasa-arvoa lisäävä ja keskeytyksiä vähentävä elementti.

“Emme voi elää kädet tulevien sukupolvien taskuissa”

Hallitus aikoo helpottaa työttömien nuorten työllistämistä valmistelemalla työsopimuslain muutoksen, jonka myötä työnantaja saisi tehdä vähintään kolme kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman  perusteltua syytä. Tavoite nuorten työllistämisestä on tärkeä, mutta on selvää, että tämä toimenpide lisää entisestään nuorten epävarmuutta ja painetta ajassa, jossa kilpailuilmapiiri, heikkenevä huoltosuhde ja tehdyt säästöt sysäävät jatkuvasti lisää vastuuta nuorten niskaan.

Hyvänä työllistymistä tukevana keinona SYL näkee työttömyysturvalla opiskelun avaamisen. Toistaiseksi uudistus koskee lyhytkestoisia ammatillisia valmiuksia tai yritystoimintaa tukevia opintoja, jotka kerryttävät aktiivimallin aktiivisuusedellytyksiä. Tulevaisuudessa työttömyysturvalla opiskelun tulee kohdella kaikkia opiskelijoita ja eri aloja yhdenvertaisesti ja johdonmukaisesti. Pidämme myös Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta tärkeänä toimena työllisyyden kasvattamisessa. Osapäivätyön mahdollistaminen tukee tavoitetta pidentää työuria keskeltä ja vastaa työn murrokseen ja erilaisiin elämäntilanteisiin.

 Työllisyyden vahvistamisen tematiikka on kantanut läpi nelivuotiskauden. Viime aikoina työllisyys on vahvistunut ja valtion velkaantuminen on hidastunut. Valtionvarainministerin lausahdus siitä, että “emme voi elää kädet tulevien sukupolvien taskuissa” kuvastaa toki tahtoa tehdä politiikkaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus edellä.

On kuitenkin kysyttävä, riittääkö julkisen velanoton hidastaminen kuitenkaan korvaukseksi tuleville sukupolville siitä, että samaan aikaan on tehty päätöksiä ja säästöjä, jotka kaventavat nuorten mahdollisuuksia. Monipuolisempi analyysi sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta on paikallaan.

Miika Tiainen,

SYL:n puheenjohtaja