Maaliskuun alussa Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio kirjoitti Helsingin Sanomien vieraskynässä, että Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa vain panostamalla tutkimuksen ja opetuksen laatuun. Olen Raivion kanssa tästä samaa mieltä. Jos haluamme pärjätä koko ajan kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa, meidän ja suomalaisten korkeakoulujen täytyy tuottaa laadukasta koulutusta ja tutkimusta jatkossakin.

Laadukasta korkeakoulutusta voidaan pitää suomalaisen koulutuksen kruununjalokivenä ja osaamisemme ytimenä. Suomi on se maa, josta Euroopan tasolla tullaan hakemaan oppeja laadukkaaseen koulutukseen ja sen laadun arviointiin.

Suomessa korkeakouluilla on lainsäädännöllinen velvollisuus osallistua toimintansa ja sen laadukkuuden ulkoiseen arviointiin eli auditointiin. Tämä on ajankohtaista juuri nyt, kun Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin kolmas auditointimalli on uudistettu ja auditointikierros on pilotoitu. Uudessa auditointimallissa korostuu etenkin korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja koulutuksen opiskelijakeskeisyys. Auditoinnin kärjet korostavat suomalaisten korkeakoulujen tehtävää yhteiskunnallisena vaikuttajana ja menestyvinä yhteiskunnallisten haasteiden ratkojina. Lisäksi korkeakoulujen tulee toimia entistä joustavampien opintopolkujen kehittäjinä sekä opiskelijoiden motivaation ja laaja-alaisemman hyvinvoinnin rakentajana.

Teemme jo nyt paljon oikein. Suomalaisten yliopistojen tehtävänä on luoda lisää sivistystä, ymmärrystä ja hyvinvointia. Yliopistoista valmistuu huippuosaajia ja huippututkimusta, mutta mielestäni koulutuksen laatuun voisi kiinnittää aina enemmän huomiota. Koulutuksen laatu on koko korkeakouluyhteisön asia ja onkin hieman absurdia joutua puhumaan siitä, miksi huomion kiinnittäminen laatuun on tärkeää koko yhteisön tasolla. Laatua ei pidä nähdä pelkästään tekemisen mittarina, vaan itse asiassa se on sitä kaikkea perustyötä, joita yliopistoissa tehdään. 

Vaikka laatuauditoinnit ovat tärkeitä, ei toimintaa tule vain kehittää auditointien vuoksi. Yliopistojen ei tule juosta laatumittarisaavutusten perässä vain auditointien alla, vaan yhteisöjen tulee pohtia, kuinka tämä laadukkuuteen pyrkiminen saadaan osaksi yliopistojen toiminnan kokonaiskuvaa. Koulutuksen ja tutkimuksen laatu ja sen kehittäminen tuleekin pitää ehdottomasti yliopistojen toiminnan ytimessä.

Toiminnan kehittämisen lähtökohtana tulee olla jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen osallistaminen. Osallistaminen lisää yhteisöllisyyttä: yhteisön jäsenten omat vaikutusmahdollisuudet vahvistavat heidän kiinnittymistään yhteisöön. Siksi onkin tärkeää, että pienikin palaute otetaan tosissaan ja huomioon kehitystyössä.

Laatunäkökulman tulee näkyä yliopiston toiminnan koko kaaressa: niin toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa kuin sen seurannassa ja arvioinnissa. Kun tähän yhdistetään koko yhteisön osallistaminen, on jokaisella korkeakoululla kädessään menestyksen avaimet. 

Jenni Tuomainen

Hallituksen jäsen