Ehdokkaat SYL:n hallitukseen ja puheenjohtajaksi vuodelle 2022

Tutustu ehdokkaisiin SYL:n hallitukseen ja puheenjohtajaksi vuodelle 2022! Ylioppilaskunnat valitsevat ensi vuoden toimijat SYL:n liittokokouksessa 19.-20.11.2021.

Ehdolla puheenjohtajaksi

Esittely: Miksi olisit paras valinta SYL:n puheenjohtajaksi?

Moikka! Mun nimi on Konsta Kouzmitchev ja olen 24-vuotias Joensuusta kotoisin oleva maahanmuuttajaperheen lapsi. Opiskelen tällä hetkellä 4. vuotta tuotantotaloutta Aalto-yliopistossa ja mun vapaa-aikani koostuu mailapeleistä, ystävistä ja kirjallisuudesta.

SYL:n puheenjohtajana pitäisin esillä opiskelijoiden jaksamista sekä hyvinvointia.

Huolehtisin, että opiskelijoiden yhteisöllisyydelle tehdään kunnianpalautus. Varmistaisin, että opiskelijaliikkeemme on kaikki mukaan ottava ja kuulee kaikkien äänet. Erityisesti heidän, joiden oma ääni ei kanna kauas. Olen maahanmuuttajataustaisena ollut onnekas, ja haluan varmistaa tasaisemman tien jokaiselle, joka oman polkunsa kanssa taistelee. Uskon, että monipuolinen kokemukseni ja taustani olisi satavuotiaalle opiskelijaliikkeelle juuri se muutosvoima mitä se tarvitsee. Opiskelijoiden arvostus yhteiskunnassamme on palautettava.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Saavutettavampi SYL. Opiskelijaliikkeen tulisi tarjota jokaiselle mahdollisuuden osallistua sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kielitaidosta, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai muun henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Sydämensivistyksellä, kolmikielisen viestinnän ja turvallisemman tilan periaatteita noudattamalla pääsemme pitkälle.

Yhtenäinen SYL. Ihmislähtöisenä johtajana uskon ihmisten väliseen kohtaamiseen luottamuksen tärkeimpänä rakennuspalikkana. Koronapandemiasta toipumisen vuonna yksi prioriteetti on ylioppilasliikkeen yhtenäisyyteen panostaminen. Liikkeessämme on voimaa vain vahvalla yhteistyöllä.

Rohkea SYL. Meidän tulee tehdä uusia avauksia ja tarjota omia, opiskelijoiden näköisiä, ratkaisuja. SYL ei saa taantua pelkäksi olemassa olevien etuuksien puolustajaksi. SYL:n hallituslaisilla pitää olla aikaa visiointityöhön. Yhtenä avauksena tänä vuonna on ollut Students at Risk -apurahajärjestelmän kehittäminen.

Mikä on paras ominaisuutesi vaikuttajana ja missä voisit vielä kehittyä?

Vaikuttajana olen periksiantamaton, aktiivinen ja rohkea. Mulla on pokkaa sanoa tiukasti vastaan poliitikoille, virkamiehille tai muiden sidosryhmien edustajille. Esimerkki kuluneen vuoden ajalta on vaikuttamistyö kansainvälisten opiskelijoiden puolesta, joka tuotti tulosta kun saimme lukuisia helpotuksia oleskelulupiin liittyen ja opiskelijat mukaan D-viisumiin.

Vaikuttamistyön aikana en pelännyt tarttua puhelimeen ja sopia tapaamisia kansanedustajien ja työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa. Mulla on visio opiskelijan paremman huomisen edistämisestä ja paloa sen toteuttamiseen. Vaikuttajana voisin kehittyä kansan villitsijänä. Olen luonteeltani sosiaalinen introvertti. Otan pienemmät sosiaaliset tilanteet haltuun sulavasti sekä pystyn vaikuttamaan tehokkaasti empatian ja ihmislähtöisyyden kautta. Kansan edessä palopuheiden pitämisessä on kuitenkin vielä totuttelemista Zoomin jälkeisessä ajassa.

Mikä on mielestäsi ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen 10 vuoden aikana ja miksi?

Ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen 2010-luvulla on sukupolvipolitiikka-käsitteen lanseeraaminen. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden on yhteiskuntajärjestelmässä toteuduttava eri ikäluokkien välillä. SYL ja ylioppilasliike on pitänyt ansiokkaasti esillä eläkejärjestelmään liittyviä epäkohtia, työn murrosta, valtion velkaantumista, nuorten jaksamista ja ilmasto- ja ympäristökriisin torjuntaa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Sukupolvipoliittisia teemoja on tulevaisuudessa yhä korostettava. Ylioppilasliikkeen on vaadittava päättäjiltä kunnianhimoisia ilmastotekoja, panostuksia nuorten mielenterveyteen ja kestäviä talouspoliittisia päätöksiä. Näin pidetään huoli, että meillä on hyvinvoiva yhteiskunta myös tuleville sukupolville. On opiskelijaliikkeen vastuu pitää huolta, että opiskelijoiden ääni tulee kuulluksi päättäjille. Nyt tehtävät päätökset tulevat vaikuttamaan meihin vielä kauas opiskelijuuden jälkeenkin.

Mitkä ovat seuraavat tärkeät askeleet SYL:n edunvalvonnassa?

Vuonna 2022 tärkeimmät askeleet SYL:n edunvalvonnassa ovat aluevaaleissa ylioppilaskuntien tukeminen, puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin vaikuttaminen ja eduskuntavaalikampanjan suunnitteleminen. Lisäksi vaikuttamistyötä on tehtävä kehys- ja budjettiriihiin, joissa hallituksella on viimeiset mahdollisuudet lunastaa lupauksensa koulutuksen kunnianpalautuksesta.

Tulevina vuosina opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen on saatava pysyviä panostuksia. Yksittäisten toimenpiteiden lisäksi rakenteelliset opiskelijoiden toimeentuloon ja putkitutkintojen suorituspaineisiin liittyvät ongelmat on korjattava. Lisäksi korkeakoulutukseen on saatava riittävä rahoitus, jotta korkeakoulujen uudet tehtävät mm. saavutettavuuden ja digitalisaation edistämisessä sekä aloituspaikkojen lisäämisessä ilman laadun heikentymistä toteutuvat. Pidemmällä välillä meidän on pidettävä yhä enemmän ääntä oikeudenmukaisesta sukupolvipolitiikasta.

Esittely: Miksi olisit paras valinta SYL:n puheenjohtajaksi?

Olen Aleksi Murtojärvi, 26-vuotias viestinnän opiskelija ja järjestöaktiivi.  Olen sosiaalinen, tavoiteoreintoitunut sekä monipuolinen osaaja enkä jää sanattomaksi hankalissakaan tilanteissa.

Opintojen ja ylioppilaskuntatoiminnan lisäksi työskentelen viestintäyrittäjänä – vapaa-ajalla puolestani nautin musiikista ja luonnossa liikkumisesta. Haluan SYL:n puheenjohtajaksi, sillä mielestäni liiton ja sen jäsenten välistä vuorovaikutusta täytyy parantaa sekä osallistumismahdollisuuksia liiton toimintaan kehittää.

Monipuolinen järjestöura ja työkokemus antavat itselleni kattavan taustan toimia SYL:n puheenjohtajana. Näen, että erityisesti nuoresta asti kerrytetty johtamiskokemus ensin harrastuksien ja sittemmin töiden parista on asia, jonka takia olisin paras valinta nimenomaan liiton puheenjohtajaksi. Olen lisäksi niin ylioppilaskunta- kuin muun järjestöurani aikana oppinut paljon edunvalvonnasta sekä organisaatioiden kautta että suoraan päättäjille kohdennetusti.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

SYL näyttäytyy ylioppilaskunnille ja niiden toimijoille kaukaisena, yläpuolella vaikuttavana toimijana. Vaikka liitto työskenteleekin valtakunnallisella tasolla, sen ei silti tarvitse olla ylioppilasliikkeessä kuin pyramidin huippu. SYL pitää olla yhdistävä tekijä – solmukohta ja keskusta kaikkien ylioppilaskuntien muodostamassa kokonaisuudessa.

Haluan, että liiton toiminta ei ole piilossa yliopisto-opiskelijoilta, vaan että sitä tuodaan enemmän esille. Yksittäisten sektoritapaamisten rinnalla olisi pari-kolme kertaa kaikille ylioppilaskuntien jäsenille avoimia tilaisuuksia ajankohtaisista edunvalvonta-asioista – erityisesti sosiaali- ja korkekoulupolitiikan sektoreilla. Näin liitto voisi tuoda valtakunnallista näkökulmaansa myös esimerkiksi ainejärjestötoimijoiden saavutettavilla ja siten innostaa yhä useampia ihmisiä mukaan ylioppilaskuntien toimintaa. Lisäksi haluan, että liiton kummitoiminnassa hallituskummit tarjoavat ylioppilaskunnille enemmän tilaisuuksia tapaamisille sekä yhteistyölle.

Mikä on paras ominaisuutesi vaikuttajana ja missä voisit vielä kehittyä?

Olen kokenut sekä vaikuttava puhuja ja esiintyjä. Osaan muotoilla kantani selkeästi ja perustella ne tehokkaasti – kuten viestijälle sopii. Ylipäätään vaikuttamisviestintä on itselleni vahva osaamisalue, ja uskon voivani tuoda liiton johtoon näkemystä sekä työkaluja niin itse vaikuttamistyöhön kuin myös sen johtamiseen. 

Osaan tunnistaa vaikuttamisen mahdollisuuksia ja hyödyntää niin verkostoja kuin spontaaneja tilanteita opiskelijoiden asioiden puolestapuhumiseksi. 

Erityisesti haluaisin kehittyä kansainvälisten opiskelijajärjestöjen, ensisijassa ESU:N parissa työskentelyssä, sillä oma kv-kokemukseni on muualta nuorisojärjestökentältä.

Mikä on mielestäsi ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen 10 vuoden aikana ja miksi?

Pitkäaikainen tavoite AMK-opiskelijoiden saamisesta YTHS:n palveluiden piiriin realisoitui lopultakin vuonna 2020. Duaalimallin molemmin puolin ylettyvä opiskelijaterveydenhuolto on tärkeä yhdenvertaisuustekijä, jonka saavuttaminen on huomattavaa myös yhteiskunnallisesta. Vaikka työskentelemme ylioppilasliikkeessä ensisijaisesti yliopisto-opiskelijoiden hyväksi, ei pidä unohtaa että mekin olemme osa monipuolista yhteiskuntaa ja voimme vaikuttaa myös ns. omia ympyröitämme laajemmin.

Yleisemällä tasolla näen, että ylioppilasliikkeen entistäkin laajamittaisempi herääminen kestävän kehityksen tärkeyteen, yhdenvertaisuusasioihin ja avoimuuteen ovat puolestaan liikkeen sisäisiä, äärimmäisen suuria onnistumisia.

Mitkä ovat seuraavat tärkeät askeleet SYL:n edunvalvonnassa?

Pandemia-aika on lisännyt opiskelijoiden pahoinvointia huomattavasti. Riittävien resurssien turvaaminen opiskelijoiden hyvinvointityöhön – erityisesti mielenterveyspalveluille – on liiton tärkeimpiä lyhyen aikavälin tehtäviä. Lisäksi SYL:n pitää edesauttaa opiskelijoiden toimeentuloon liittyviä akuutteja kysymyksiä, erityisesti liittyen opintotukeen. Lainapainoitteisuuden vastustaminen ja huolellinen työ opiskelijoiden sosiaalietuuksien turvaamiseksi ei tule olemaan helppoa, mutta SYL:n on se tehtävä. 

Lisäksi liiton pitää vaikuttaa valtakunnan tasolla opiskelijoiden oikeuksien turvaamiseksi erityisesti nyt, kun etä- ja verkko-opetus saattaa alkaa kustannustehokkaana ratkaisuna houkuttelemaan yliopistoja. Ylioppilaskunnat tekevät jo tärkeää työtä pedagogisesti laadukkaan opetuksen puolesta, mutta meidän on ylioppilaskuntien liittona tuettava niiden työtä valtakunnallisella tasolla.

Hieman pidemmällä aikavälillä liiton on lähitulevaisuudessa entistä tärkeämpää puolustaa ylioppilaskuntien asemaa valtakunnallisesti.

Esittely: Miksi olisit paras valinta SYL:n puheenjohtajaksi?

Moikka! Mä oon Akseli Rouvari – opiskelija, optimisti ja innokas maailmanparantaja. Oon 25-vuotias politiikan ja viestinnän opiskelija Helsingistä ja haluan tuoda ylioppilasliikkeen johtoon periksiantamattomuutta, luovuutta ja vankkaa substanssiosaamista. Uskon rakentavaan yhteistyöhön ja dialogiin, mutta tärkeiden tavoitteiden kohdalla en taivu tai luovuta.

Uskon, että mulla on oikeat vahvuudet onnistua puheenjohtajana. Osaaminen keskeisimmiltä vaikuttamisen alueilta antaa paitsi hyvät edellytykset myös visiota viedä liikettä eteenpäin. Tästä esimerkkinä on tän vuoden kokemus SYL:stä ja viime vuosi HYYssä. Lisäksi mä välitän tästä liikkeestä. Oon omistanut sille täysipäiväisesti nyt kaksi vuotta elämästäni. Olis mitä suurin kunnia jatkaa yhteistä työtä jokaisen yliopisto-opiskelijan eteen SYL:n puheenjohtajana.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Jotta SYL on tulevaisuudessakin määrätietoinen, edistyksellinen ja rohkea yhteiskunnallisen muutoksen voima, tarvitaan visiota ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Vaikuttavuuden ja viestinnän terävöittämistä on jatkettava, jotta ylioppilasliikkeen yhdessä rakennetut visiot ja linjapaperikannat näkyvät poliittisessa keskustelussa. Edunvalvontatoimintaa on kehitettävä määrätietoisempaan suuntaan: on otettava paremmin koppia puolueiden ja relevanttien päättäjien lobbaamisesta ja mediatyöstä. Visiotyötä on jatkettava esimerkiksi sosiaaliturvauudistuksen, yliopistojen rahoitusmallin uudistamisen, tulevaisuuden työelämän ja jatkuvan oppimisen suhteen.

Raamit SYL:n toiminnalle tulee liittokokouksesta ja kentältä ohjaavien dokumenttien muodossa. Liiton toimintaa kehitetään aina yhdessä, mikä vaatii kuuntelevaa ja dialogista otetta yhteistyöhön koko liikkeen kanssa – myös liittokokouksen ulkopuolella.

Tuu siis mun mukaan rakentamaan vaikuttavampaa ylioppilasliikettä!

Mikä on paras ominaisuutesi vaikuttajana ja missä voisit vielä kehittyä?

Vaikuttajana oon periksiantamaton ja hyvin asioihin perehtynyt. Sosiaaliset taidot, yhteistyökyky ja luovuus löytää yhdistäviä nimittäjiä vastakkainasettelun sijaan on mun vahvuuksia. Mä nautin erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta, mikä on tärkeä ominaisuus niin lobbarille kuin johtajallekin.

Samaan aikaan multa löytyy poliittista pelisilmää vaikeiden tilanteiden ratkaisemiseen ja vaikuttamistavoitteiden saavuttamiseen: kun tärkeä tavoite on asetettu, vien homman maaliin. 

On tärkeää reflektoida jatkuvasti omia kehityskohteita ja pyytää proaktiivisesti palautetta myös muilta. Oon idearikas, mutta huomaan, että aina kaikkien ideoiden toteuttamiseen ei riitä aika ja resurssit. Siksi on tärkeä kehittyä entisestään niin jaksamisen priorisoinnissa kuin rajallisuuden tunnistamisessa – myös silloin, kun työ on lähellä sydäntä.

Mikä on mielestäsi ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen 10 vuoden aikana ja miksi?

Viimeiset 10 vuotta on olleet opiskelijoille, yliopistoille ja Suomen hyvinvointivaltiolle murheellisia. Valtion talousahdingoissa koulutuksesta ja opiskelijoilta on leikattu anteeksiantamattomalla volyymilla. Samalla mielenterveysongelmien määrä on ollut kasvussa jo pitkään ennen koronakriisin tuottamaa piikkiä.

Kaiken tämän keskellä ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen on periksiantamattomuus koulutuksen puolustamisessa ja sen maksuttomuuden säilyttämisessä. Olemme joutuneet antamaan periksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten lukuvuosimaksujen kanssa, mutta ilman SYL:n pitkäaikaista vaikuttamista voi olla, että korkeakoulutuksen maksuttomuus olisi entistä hatarammalla pohjalla. Olen siis varma, että ilman vahvaa opiskelijaliikettä koulutuksesta, opiskelijoilta ja tulevaisuudesta olisi leikattu enemmän, ja mielenterveyteen panostettu vähemmän.

Vahva opiskelijaliike on oikeudenmukaisen sukupolvipolitiikan takaaja ja suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden etu.

Mitkä ovat seuraavat tärkeät askeleet SYL:n edunvalvonnassa?

SYL:n vaikuttamisen kolme prioriteettia ovat seuraavat:

  1. Eduskuntavaaliohjelmiin vaikuttaminen. Ylioppilasliikkeen yhdessä rakennetut tavoitteet ja linjat on lobattava puolueiden ohjelmiin ja yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. SYL:n omat vaalikärjet ja kampanja on rakennettava tavoitteellisesti.
  2. Hyvinvointi- ja mielenterveyskriisi. Yhteiskunnassa on löydettävä keinot opiskelijoiden mielenterveyskriisin ratkaisemiseen. Kyseessä on ennen kaikkea inhimillinen tragedia, mutta myös taloudellisesti iso kysymys. Uupumusyhteiskunta roskiin!
  3. Hallituskauden viimeinen kokonainen vuosi. Vuosi tuo hallitukselle paineita tehdä uudistuksia ja ratkaista kiperiä ongelmia. Tässä on SYL:lle paikka tarttua keskeisiin teemoihin: opiskelijoiden toimeentuloon ja sosiaaliturvauudistuksen valmistelutyöhön, yliopistojen perusrahoitukseen, aloituspaikkojen riittävään resursointiin, yliopistojen rahoitusmallin uudistustyöhön, kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisäämiseen ja ilmastokriisin torjumiseen.
Ehdolla hallitukseen

Esittely: Miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen Oskari Heinonen, 22-vuotias, siltoja rakentava ja ymmärrystä vaaliva 4-vuoden politiikan ja viestinnän opiskelija HYYstä. Olen viimeiset pari vuotta elänyt ja hengittänyt opiskelijapolitiikkaa täysillä ja siinä samalla hurahtanut täysin osaksi tätä yhteisöä. Yhteiset tavoitteet, loputon oppiminen ja upeat ihmiset ovat saaneet minut hakemaan paikkaa Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksesta tulevalle vuodelle.

Uskon olevani paras valinta SYL:n hallitukseen, koska minulla on selkeä visio suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuudesta, osaaminen tämän vision toteuttamiseen sekä valtaisa halu ajaa opiskelijoiden etua nyt ja jatkossa. 

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Suomen ylioppilaskuntien liiton on oltava visioivampi, vaikuttavampi ja vielä eteenpäinkatsovampi. Haluaisin SYL:n tuovan entistä enemmän rohkeita uusia avauksia isoihin ongelmiin, kuitenkin pitäen opiskelijan lähellä päätöksiä. Esimerkiksi jatkuvan oppimisen haasteiden ja suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuuden osalta SYL:llä täytyy olla selvä visio, johon voimme tukeutua. Näitä eteenpäinkatsovia visioita haluaisin itse tuoda SYL:n hallitukseen.

Toisena SYL:n on oltava entistä vaikuttavampi. Opiskelijat kamppailevat huomiosta satojen muiden ryhmien kanssa ja satatuhatpäisellä opiskelijaliikkeellä ei ole varaa jäädä muiden jalkoihin. Haluan tuoda SYL:n vaikuttavuuteen lisää suunnitelmallisuutta ja omaa viestinnällistä osaamistani. Opiskelijoissa resonoivat ja hyvin jalkautetut viestinnälliset kampanjat, yhdessä laadukkaan lobbaustyön kanssa, ovat avainasemassa SYL:n vaikuttavuuden kehittämisessä.

Mikä on paras ominaisuutesi vaikuttajana ja missä voisit vielä kehittyä?

Paras ominaisuuteni vaikuttajana on mahdollisuuksien löytäminen vaikeistakin tilanteista. Uskallan rohkeasti tarjota vaihtoehtoja ja löytämään luovasti uusia mahdollisuuksia, jopa silloinkin, kun usein ollaan päätymässä heikkoon kompromissiin. Olen vaikuttanut usean vuoden ajan puolueorganisaatiossa niin paikallisella- kuin kansallisella tasolla sekä tämän lisäksi päässyt kuluneen vuoden ajan oppimaan viestinnällisen vaikuttavuuden ja laajojen kampanjoiden toteuttamista omassa ylioppilaskunnassani. Lobbaamisen ja ulkoisen viestinnällisen vaikuttamisen tasapainon tunteminen ja oikeiden keinojen valitseminen onkin minulla hallussa. Nautin myös vaikuttavuuden kehittämisestä ja toisin mukanani konkreettisia kehitysideoita SYL:n vaikuttamistyöhön. 

Haluan kuitenkin vielä oppia löytämään uusia vaikuttamisen väyliä ja näin kehittyä vaikuttajana vielä monipuolisemmaksi

Mikä on mielestäsi ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen 10 vuoden aikana ja miksi?

Suurin onnistuminen ylioppilasliikkeelle viimeisen 10 vuoden aikana on mielenterveyskriisin nostamisen julkiseksi huolenaiheeksi ja kaikkien päättäjien tietoisuuteen. Opiskelijoiden jaksaminen ja mielenterveysongelmat ovat nykyisin jaettuja teemoja, joista löytyy konsensus lähes läpi puoluekentän. Näin ei kuitenkaan välttämättä olisi ilman SYL:a ja opiskelijaliikettä. Opiskelijat aloittivat rohkeasti rikkomaan stigmoja mielenterveysongelmien ympäriltä ja hyvä niin. Koronakriisin aikana opiskelijoiden ei tarvinnut perustella huonoa tilannettaan nollasta, kun mielenterveysongelmista puhuminen oli aloitettu jo kauan ennen koko kriisin alkua. Työ mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kasvattamiseksi jatkuukin vielä tulevaisuudessa ja uskon vuosia jatkuneen laadukkaan vaikuttamistyön kantavan hedelmää myös jatkossa. 

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Suurin innostukseni on päästä visioimaan ja vaikuttamaan tulevaisuuden korkeakoulutusta koulutuspoliittiselle sektorille. Toisin sektorille selkeän vision tulevaisuuden korkeakoulutukseen, syvän ymmärryksen suomalaisesta korkeakoulukentästä, ja sivistyksen arvostusta. Koulutuksen kyky mahdollistaa ihmisille uusia alkuja ja luoda ymmärrystä on minulle tärkeimpiä arvoja – siksi koulutuspolitiikka. 

Olen päässyt tekemään viestintää kuluneen vuoden HYY:ssä ja haluaisin jatkaa tätä viestintätyötä, myös SYL:ssä. Minulle viestintä avaa oven vaikuttavuuteen, imagonluomiseen ja priorisointiin. Viestinnän poikkileikkaava rooli organisaatiossa on minulle hyvin mieluisa, sillä siinä pääsee samalla oppimaan lähes kaikkien sektoreiden toiminnasta ja antamaan omaa osaamistaan myös muiden iloksi.

Esittely: Miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Kolme vuotta, aina fuksivuodestani lähtien, olen elänyt ja hengittänyt opiskelijapolitiikalle niin rakkaassa ylioppilaskunnassani kuin valtakunnallisella tasolla. Olen saanut toimia useissa eri asemissa, esimerkiksi LYYn hallituksen jäsenenä, politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelijoiden ainejärjestön puheenjohtajana sekä edustajiston puheenjohtajana. Opiskelijapolitiikka on minulle valtavan tärkeää, ja minulta löytyy loputonta intoa sen tekemiseen.  SYL tarvitsee henkilön, joka ajaa vahvasti opiskelijoiden arvoja eteenpäin. Osaavan, rohkean, ahkeran ja innokkaan. Koen olevani juuri oikea ihminen johdattamaan äänemme kuuluviin. 

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Haluan aidosti tehostaa SYL toimintaa sosiaalipoliitikan parissa. Suomen ylioppilaskuntien liitto on tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja, ja sen tulee olla saavutettava kaikille. Opiskelijoiden sosiaalipoliittiset kysymykset tarvitsevat nyt enemmän vastauksia kuin koskaan, ja haluankin olla varmistamassa, että SYL:n ääni kuuluu tällä saralla.

SYL:n tulee myös pitää huolta aidosti siitä, että yhdenvertaisuus toteutuu. Korkeakouluissa tapahtuu tilanteita, joissa opiskelu on hankalaa, esimerkiksi lukihäiriön takia. Opiskelijaa ei saisi jättää tilanteessa yksin, vaan korkeakoulun tulisi tukea opiskelijoita, jotta jokainen saisi oikeasti aidon mahdollisuuden opiskella. Koulutuksen heikko resurssointi on myös sosiaalipoliittinen kysymys, sillä jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus laadukkaaseen opetukseen.

Mikä on paras ominaisuutesi vaikuttajana ja missä voisit vielä kehittyä?

Mielestäni yksi vaikuttajan tärkeimmistä ominaisuuksista on vuorovaikutustaidot, ja koen sen olevan minun vahvuuteni. Rakastan ihmisten kanssa keskustelua ja haluan kuulla ihmisten tarinat. Kuuntelemalla muita voi oppia ympäröivästä elämästä enemmän, ja vaikuttaa aidosti yhteiskunnallisiin asioihin. Vaikuttaminen on yhteistyötä ja on tärkeää saada tärkeitä tavoitteita maaliin. Vuorovaikutustaitojen avulla pääseekin tekemään tärkeää vaikuttamistyötä, jolla voi tehdä aidosti konkreettisia muutoksia.

Asia, jossa haluan kehittyä on ajankäyttö. Rakastan paneutua asioihin välillä liian innokkaasti huomaamatta aikaa. Olen välillä hieman aikaoptimisti, mutta olen onneksi alkanut oppimaan käytöksestä pois. Toisaalta kukaan ei ole täydellinen.

Mikä on mielestäsi ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen 10 vuoden aikana ja miksi?

Suurimmaksi onnistumiseksi näen YTHS-uudistuksen toteutumisen, jota SYL yhdessä SAMOKin kanssa on ajanut. Uudistus on merkittävä, sillä kaikilla korkeakouluopiskelijoilla tulee olla oikeus yhdenvertaiseen opiskelijaterveydenhuoltoon. YTHS-uudistus on pitkäjänteisen työn vaikutus ja todiste siitä, että yhteistyöllä saadaan aikaiseksi muutosta. Muutokseen tarvitaan pitkää jatkuvaa työtä, ja onkin tärkeää saattaa YTHS-uudistus laadukkaasti valmiiksi asti. 

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Eniten minua kiinnostaa hallituksessa sosiaalipolitiikan sektori. Sosiaalipolitiikan saralla on tapahtunut isoja muutoksia, kuten YTHS-uudistus. Samalla sektorilla on tärkeä tehtävä pitää muun muassa huolta opiskelijoiden toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Haluan olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa opiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi mahdollistetaan.

Esittely: Miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen Olli Joki, 23-vuotias kauppatieteiden kandidaatti Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Pääaineenani opiskelen kansainvälisen liiketoiminnan johtamista. Olen ollut ylioppilaskuntani toiminnassa mukana vuodesta 2017 lähtien – ensin kolme vuotta OYY:n edustajistossa ja tämän vuoden hallituksen puheenjohtajana. Opintojen aikana olen myös toiminut Suomen Ekonomit ry:n kylteriyhdyshenkilönä Oulussa.

Haluan SYL:n hallitukseen vaikuttamaan kansallisesti opiskelijoiden paremman huomisen puolesta. Minulla on näkemystä, kokemusta ja intohimoa opiskelijavaikuttamiseen.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Ylioppilaskuntien ikuisuusongelmana on niiden etäisyys jäsenistöstään. SYL:n ikuisuusongelmana tuntuu usein olevan sen etäisyys ylioppilaskunnista ja opiskelijoista. Kummitoiminnan kehittämistä tulee jatkaa ja SYL:n läsnäoloa ylioppilaskuntien arjessa tulee lisätä. Olisi mahtavaa, että SYL-kummi pääsisi vähintään etäyhteyksin kertomaan edustajistoille kuulumiset jokaiseen kokoukseen.

Mielestäni toiminnan legitimiteetti saavutetaan onnistuneella vaikuttamisella ja edunvalvontavoitoilla – se on SYL:n ydintehtävä. Julkisissa kannanotoissa haluaisin, että se miten tärkeitä asioita otetaan esille, palvelisi enemmän tarkoitustaan eikä olisi ainoastaan ydinaiheesta ohimenevää mediatilan tavoittelua.

Yhtenä osana SYL:n vaikuttamistoimintaa, haluaisin kehittää työelämävaikuttamistamme näkyvämmäksi. Monet opiskelijat työskentelevät jo opintojen ohessa, mutta samalla olemme tulevaisuuden työntekijät ja opiskelijaliikkeenä meidän tulisi olla muovaamassa työelämää itsemme näköiseksi. 

Mikä on paras ominaisuutesi vaikuttajana ja missä voisit vielä kehittyä?

Paras ominaisuuteni on mielestäni laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen ja kyky rakentavaan dialogiin eri toimijoiden kanssa. Poliittisiin päätöksentekijöihin vaikuttaminen vaatii kykyä ymmärtää omasta näkökannastaan poikkeavia näkökulmia käsiteltäviin asioihin. Tällöin on myös helpompaa saada muut ymmärtämään oma näkökantasi.

Näkisin kehityskohteenani oman julkisen vaikuttajabrändin rakentamisen. Sen miten itse viestin niin opiskelijoille, päätöksentekijöille ja muille sidosryhmille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa (Twitter, Instagram). Tässä näen, että minulla olisi reilusti kehitettävää ja haluaisin tätä ominaisuutta hallitusvuoden aikana kehittää!

Mikä on mielestäsi ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen 10 vuoden aikana ja miksi?

Kymmenen viime vuoden aikana opiskelijat ovat saaneet kokea paljon ikäviä päätöksiä istuvilta hallituksilta. Koulutusleikkauksia ja toimeentulon karsimista. Parhaita ylioppilasliikkeen onnistumisia viimeisten vuosien aikana on kuitenkin opiskelijoiden saaminen yleisen asumistuen piiriin. 

Yleinen asumistuki on vastannut asumislisää paremmin todellisiin asumiskustannuksiin ja nousevaan vuokratasoon. Seuraavana askeleena tulisikin olla yleisen asumistuen ruokakuntaisuudesta johtuvien ongelmien poistaminen.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Eniten minua kiinnostaa työskennellä sosiaalipolitiikan sektorilla erityisesti toimeentuloon ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Jättimäinen sosiaaliturvauudistus on mielettömän kiinnostava kokonaisuus ja opiskelijat tulee saada mukaan kokeiluihin sekä esitettyjen mallien keskiöön.

Tämän lisäksi minulla on suuri halu kehittää SYL:n työelämään liittyvää vaikuttamista entistä näkyvämmäksi. Meillä on aiheesta jo loistavia linjapaperikirjauksia ja kokemuksellani sekä kiinnostuksellani teemaa kohtaan voisin olla edistämässä tavoitteidemme toteutumista. 

Esittely: Miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen Tuomas Karvonen, kansainvälisen politiikan ja taloustieteen maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa. TREYn hallituksessa vastuullani ovat kansallinen koulutuspolitiikka, yliopistohallinto ja kansainvälinen edunvalvonta. Innostun hyvästä keskustelusta ja vahvasta kahvista.

Opiskelijoiden tehokkaassa edunvalvonnassa tarvitaan vahvaa substanssiosaamista, mutta myös palavaa sisäistä intohimoa saada asioita aikaan. Oma henkilökohtainen motivaationi toimia nimenomaan ylioppilasliikkeessä kumpuaa vahvasti perhetaustastani. Olen kaksoisveljeni Joelin kanssa sukuni ensimmäisiä korkeakoulutettuja ja ymmärrän hyvin konkreettisesti niitä haasteita, joita koulutuksen saavutettavuuteen ja periytyvyyteen liittyy.

Koulutuksen saavutettavuuden edistämisestä on muodostunut itselleni sydämenasia. Haluan SYL:n hallitukseen edistämään koulutuksen saavutettavuutta ja eriarvoisuuden vähentymistä. Tahdon vaikuttaa siihen, että jokaisella ihmisellä on edellytykset elää hyvää ja täyttymyksellistä elämää omista lähtökohdistaan riippumatta. 

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Ylioppilasliike on yhtä kuin sen motivoituneet ja osaavat toimijat, ja hallituslaisena vahvistaisin tapoja tukea y-liikkeen toimijoiden jaksamista. Lisäksi liittoa on tuotava entistä lähemmäs ylioppilaskuntia esimerkiksi kummitoimintaa kehittämällä. Ratkaisevaa on, että SYL:n toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti, niin että ylioppilaskunnat ovat mukana kehittämistyössä laaja-alaisesti. SYL:n hallituslaisena osallistaisin ylioppilaskuntia sektoreihini liittyvässä päätöksenteossa. 

Lisäksi tärkeää on kehittää yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Jotta onnistumme edistämään tavoitteitamme kattavasti, on SYL:n oltava aktiivinen ja rakentava yhteistyökumppani. Esimerkiksi koulutuksen saavutettavuuden ja oikeudenmukaisten opiskelijavalintojen edistämisessä yhteistyö toisen asteen opiskelijajärjestöjen kanssa on äärimmäisen tärkeää. Tämän lisäksi huomiota on kiinnitettävä SYL:n alumniverkoston vahvistamiseen, jotta vaikuttamistyöstä saadaan entistä vaikuttavampaa.

Mikä on paras ominaisuutesi vaikuttajana ja missä voisit vielä kehittyä?

Oman ylioppilaskuntani lisäksi olen toiminut todella aktiivisesti opiskelijajärjestöissä ja kansainvälisyyttä edistävissä järjestöissä: muun muassa ainejärjestössäni Iltakoulu ry:ssä, Eurooppanuorten varapuheenjohtajana, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssilla ja YK-liitossa. Olen kunnianhimoinen vaikuttaja ja tekijätyyppi, joka nauttii uuden oppimisesta.

Paras ominaisuuteni vaikuttajana on itseohjautuvuus. Tartun toimeen aktiivisesti ja teen hommat aina suurella sydämellä. Luon omalla toiminnallani työilmapiiriä, jossa tuetaan toisia, ei lytätä toisten ideoita ja jossa jokainen saa tulla toimistolle omana itsenään. Toisinaan olen hiukan kärsimätön eli voisin kehittyä kärsivällisyydessä – vaikuttaminen on maratonlaji.

Mikä on mielestäsi ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen 10 vuoden aikana ja miksi?

Ylioppilasliike on vahva yhteiskuntaa rakentava voima. Ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut, että se on onnistunut tuomaan aktiivisesti ja rohkeasti esiin opiskelijoiden mielenterveyden kannalta keskeisiä aiheita ja vähentänyt stigmaa mielenterveysongelmien ympäriltä. Y-liikkeen ahkerien ja terävien toimijoiden ansiosta opiskelijoiden mielenterveyskriisi on noussut julkiseen keskusteluun.

Tätä työtä on jatkettava määrätietoisesti. Koronapandemia on lisännyt mielenterveyspalveluiden kysyntää opiskelijoiden keskuudessa. Tarvitsemme enemmän ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja merkittävästi nopeammin saatavilla olevia palveluja. Tsemppipuheiden sijaan ansaitsemme terapiatakuun. Maksuttoman psykoterapeuttikoulutuksen tulee edetä.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Eniten minua kiinnostavat koulutuspoliittinen ja sosiaalipoliittinen sektori. Kesällä valmistunut korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma kertoo konkreettisesti, että korkeakoulutus ei Suomessa ole kaikille yhdenvertaisesti saavutettavissa. Saavutettavuutta on edistettävä selkein mittarein, esimerkiksi korkeakoulujen tulosohjauksen avulla. Ylioppilasliikettä tarvitaan murtamaan urautuneita mielikuvia siitä, kuka Suomessa voi olla yliopisto-opiskelija. Haluan olla mukana rakentamassa SYL:lle kirkasta visiota reilujen opiskelijavalintojen tulevaisuudesta ja laatimassa selkeitä vaikuttamistavoitteita uuteen yliopistojen rahoitusmalliin.

Sosiaalipoliittisella sektorilla minua kiinnostaa erityisesti opiskelijoiden toimeentulon vahvistaminen. SYL:n on vaikutettava tehokkaasti ja rohkeasti, jotta opiskelijoiden toimeentuloon ei jää koronan vaikutuksesta pitkäaikaisia haasteita. Ylioppilasliikkeen on oltava aktiivisesti mukana sosiaaliturvan uudistamistyössä ja nostettava opiskelijoiden toimeentulo seuraavien eduskuntavaalien kärkiteemaksi!

Esittely: Miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen Elina Kuula, opiskelen neljättä vuotta oikeustiedettä Lapin yliopistossa. Toimin tällä hetkellä Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Aikaisempaa taustaa opiskelijavaikuttamisesta minulle on kertynyt ainejärjestöni Artiklan hallituksesta sekä tiedekunnastani hallinnon opiskelijaedustajana.

Toimiessani LYYn hallituksen puheenjohtajana olen päässyt tutustumaan ylioppilaskuntani ja yliopistoni toiminnan lisäksi laajasti koko ylioppilasliikkeeseen. Koen, että kansallinen koulutuspolitiikka on tullut itselle tutuksi ja palan halusta jatkaa koulutuspoliittista vaikuttamistyötä. Osaamisalaani on erityisesti koulutuspolitiikka. Koulutuspolitiikan tulevat haasteet esimerkiksi koulutusrakenteiden, aloituspaikkaratkaisujen ja tulevan rahoitusmallin valmistelun osalta tarvitsevat vahvoja opiskelija- ja korkeakoulupolitiikan osaajia. Haluan tuoda osaamistani ja tekemistäni SYL:n tekemään tärkeään työhön, oppia uutta ja jatkaa koulutuspolitiikan tekemistä koko sydämelläni.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Toimintaa kehittää ja suuntaa tälle kehittämistoiminnalle antavat niin liittokokous kuin hallitus kaikessa päätöksenteossaan. On tärkeä muistaa, että ylioppilaskunnilla on jokaisella omat erityispiirteensä niin maantieteellisen sijaintinsa kuin kokonsa puolesta. SYL:n on pidettävä huolta siitä, että kaikki SYL:n jäsenet kokevat olevansa y-liikkeessä täysimääräisesti vaikuttavia. Koen myös, että SYL voisi olla alueellisesti saavutettavampi. Meidän on tehtävä yhä edelleen työtä sen eteen, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua SYL:n toimintaan ja lähteä ehdolle. Lisäksi pidän tärkeänä, että SYL:n järjestämiä tapahtumia ja tapaamisia tuodaan rohkeasti eteläisestä Suomesta muualle.

Mikä on paras ominaisuutesi vaikuttajana ja missä voisit vielä kehittyä?

Vuorovaikutteisuus saa usein vaikeatkin asiat ratkeamaan nopeasti ja yhteistuumin. Niin yliopiston rehtori kuin hallituskollegat ovat etenkin nykyään helposti tavoitettavissa linjojen päässä. Erityisesti y-liikkeen sisällä kommunikaatio toimii molempiin suuntiin. Tehtävässäni ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana opin, että ihmisille voi ja pitää soittaa matalalla kynnyksellä. Ylioppilasliikkeessä vuosi menee nopeasti ja käsiteltäviä asioita on runsaasti. Hallituksen tavoitteet ja toiminta toteutetaan usein suhteellisen pienin resurssein. Toimintaympäristön tiedostaen jokaiseen haasteeseen ei kannata mennä täysillä näkemättä kokonaisuutta. Itselleen on hyvä muistuttaa, että kunhan hommat tulevat hoidetuksi, on tämä riittävää. Välillä lopulta itse on se toiminnan kriittisin tarkastelija.

Mikä on mielestäsi ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen 10 vuoden aikana ja miksi?

Onnistumiset ovat tärkeitä ja ne ovat muistamisen arvoisia virstanpylväitä ylioppilasliikkeen historiassa. SYL100 -juhlavuoden historiikki osoittaa saavutuksien määrän ja tärkeyden nykyisten opiskelijoiden arjessa. Haluan tässä yhteydessä nostaa esille sen tärkeän työn, jonka ylioppilasliike tekee. Sen työn, joka usein koostuu myös jo olemassa olevan puolustamisesta. Jokapäiväinen työ on edunvalvonnassa ensiarvoisen tärkeää. Pitkäjänteisyydellä saavutetaan voittoja, mutta myös valitaan hyvät arvot ja teot aina uudelleen. Maksuton koulutus, opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen ja opiskelijanäkökulman korostaminen kaikessa siinä päätöksenteossa, joka meihin opiskelijoihin vaikuttaa. Haluankin antaa kiitoksen ja kunnian sille pyytettömälle työlle, jota ylioppilasliike tekee joka päivä.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Opiskelija-aktiivina edunvalvonta ja erityisesti koulutuspolitiikka ovat olleet työni keskiössä. Haluan olla mukana varmistamassa, että opetuksen laatu säilyy korkeana myös vastaisuudessa. Opetuksen laatua haastavat niin suorat koulutusleikkaukset kuin suuret koulutuslaajennuksetkin. Korkeimpaan tieteeseen perustuva opetus on ajankohtaista, mielekästä ja valmistelee opiskelijaa työelämään. Yliopistot tarvitsevat toimintansa tueksi ennustettavuutta opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään rahoitukseen ja antamaan ohjaukseen. Kun yliopistot voivat hyvin, vaikuttaa tämä myös opiskelijoiden hyvinvointiin. Tätä voidaan ennaltaehkäisevästi rakentaa niin opiskelijan henkilökohtaisella ohjauksella, toimivalla palautejärjestelmällä, laadukkailla järjestelmillä ja sujuvilla ratkaisuille joustaviin opintomahdollisuuksiin.

Esittely: Miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Hei! Olen Suvituuli Lundmark, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen. Opiskelen varhaiskasvatuksen opettajaksi Turun yliopiston Rauman kampuksella. Olen perheellinen opiskelija, jolle sydäntä lähellä on opiskelijan toimeentuloon liittyvät kysymykset, mielenterveys ja jaksaminen. Korona on vaikuttanut merkittävästi opiskelijoiden jaksamiseen ja tuloihin, mielenterveyskriisi oli totta jo ennen pandemiaakin. SYLin hallituksessa haluaisin edistää terapiatakuuta, lisätä resursseja YTHS:lle mielenterveyskriisiin vastaamiseksi ja puhua päättäjille opintotuen riittämättömyydestä. Uskon, että olen hyvä valinta SYLin hallitukseen, sillä tulevana vuonna pöydällä on sosiaaliturvauudistus ja eduskuntavaalityö, jotka kaipaavat kaltaistani opiskelijan toimeentulon puolestapuhujaa. Opintotuki on sosiaaliturvaa eikä bileraha tai sijoitettava palkinto. Opintotuen tulee olla riittävää ja sitä tulee kehittää kohti perustuloa.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Panostaisin yhteydenpitoon ylioppilaskuntien kanssa, jotta tieto tavoittaa kentän toimijat ja tieto kulkee myös SYLille. Toimiva tiedonkulku on edunvalvonnan kannalta tärkeää ja priorisoisin sitä. Samalla kiinnittäisin huomiota ylioppilaskuntien mahdollisuuteen verkostoitua keskenään: mitä yhtenäisemmin ylioppilaiskunnat toimivat, sitä vaikuttavampaa toiminta on. 

Mikä on paras ominaisuutesi vaikuttajana ja missä voisit vielä kehittyä?

Vaikuttajana olen sinnikäs ja ahkera, en luovuta helpolla ja pitkäjänteinen työ edunvalvonnassa on tuttua. Olen toiminut opiskelijakunnan hallituksessa, ylioppilaskunnan hallituksessa sekä Vasemmisto-opiskelijoiden hallituksessa. Minulla on siis kokemusta erilaisten kannanottojen teosta, työryhmätyöskentelystä sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta merkittävien teemojen esillä pitämisestä. Kärsin jonkin verran esiintymisjännityksestä, mutta uskon kehittyväni siinä esiintymiskokemuksen myötä. Vuosi hallitustyöskentelyä on jo tuonut lisää varmuutta, mutta kokemuksista erilaisissa tilaisuuksissa ja erilaisille yleisöille esiintymisestä on varmasti hyötyä.  

Mikä on mielestäsi ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen 10 vuoden aikana ja miksi?

YTHS uudistus oli merkittävä onnistuminen, sillä se yhdenvertaisti korkeakouluopiskelijoiden asemaa ja terveyspalveluita. Onnistumisesta huolimatta laajentuminen ei ole kuitenkaan sujunut ongelmitta. Ruuhkautuneet palvelut, palveluiden siirtäminen verkkoon ja palvelutarpeenkartoituksen keskittäminen ovat kaikki haasteita, jotka vaativat vahvaa vaikuttamista myös jatkossa. Vaikuttaminen on myös tarpeen, sillä käsillä on mielenterveyskriisi, joka tarvitsee YTHS:ltä asiantuntemusta ja resursseja, jotta yksikään opiskelija ei jää haasteidensa kanssa yksin.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Sosiaalipoliittinen sektori, sillä haluan tehdä töitä opiskelijoiden toimeentulon ja mielenterveyden eteen. Mielenterveyskriisi vaatii toimenpiteitä ja SYLissä olisi mahdollisuus vaikuttaa YTHS:n resursseihin, terapiatakuun etenemiseen sekä maksuttoman psykoterapeuttikoulutuksen toteutumiseen. Näiden lisäksi myös yhdenvertaisuuden edistäminen kiinnostaa minua, yhdenvertainen ja kaikille saavutettava korkeakoulu on minulle sydämen asia. Haluan olla mukana kehittämässä opintotukea kohti perustuloa, jotta se olisi riittävä, joustava ja loisi perusturvan opiskelijalle. 

Esittely: Miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Rakkaat ylioppilaskuntien edustajat

Nimeni on Sophie Nyyssönen. Olen kuudennen vuoden yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija ja haen luottamustanne Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen vuodelle 2022. Olen eläväinen ja aikaansaava ihminen, joka haluaa kehittyä taitavaksi neuvottelijaksi ja opiskelijaedunvalvonnan asiantuntijaksi.

Olen puoluepoliittisesti sitoutumattomasta ryhmästä, jossa olen ollut edistämässä erityisesti yhteisöjen ja järjestöjen toimintaedellytyksiä sekä rakenteita, joilla tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia.

Erilaisissa yhteisöissä työskentely on opettanut minulle diplomaattisuutta ja harkintakykyä. SYLissä tarvitaan halua kuunnella ja rakentaa siltoja useiden tahojen intressien välille sekä kykyä ohjata yhteistä agendaa kohti konkretiaa ja ratkaisuja, mitä olen päässyt harjoittelemaan mm. puheenjohtamalla World Student Capitalia. 

Kokemuksen, motivaation ja rohkeuden myötä olen erinomainen valinta SYL:n hallitukseen.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Vuonna 2022 haluan olla tekemässä vaikuttavaa edunvalvontatyötä, jonka perimmäinen tarkoitus on edistää tasa-arvoisempaa, paremmin voivaa maailmaa meille kaikille.

SYL tekee hyvää pohjatyötä esimerkiksi yhdenvertaisuuden eteen jo nyt, mutta haluan varmistaa, että kova työ optimoidaan hyödyntämään jäsenistöä ja näkymään vielä enemmän ulospäin. 

Koulutuksia, keskustelua, vahvoja kannanottoja ja yhdessä tekemistä. Liiton toiminnan tulee palvella laajasti opiskelijoita sekä edustajistojen jäseniä, joiden ainoa kosketus SYLiin on tällähetkellä liittokokous. 

Liittokokouksen on oltava entistä selkeämpi ja ihmislähtöisempi. Tällöin vapaaehtoisina opiskelijaedustajina tehtävä työ sujuu mukavammin ja helpommin. Parhaassa tapauksessa liike yhdistää ihmisiä yli kaupunkirajojen, jonka myötä voidaan tunnistaa paremmin yhteisiä tavoitteita ja saada suuremmalla volyymilla opiskelijoiden ääni kuuluviin. 

Mikä on paras ominaisuutesi vaikuttajana ja missä voisit vielä kehittyä?

Olen aikaansaava lobbari, ja kykyni esittää asioita ytimekkäästi ja innostavasti on auttanut opiskelijaliikkeen  tavoitteiden ja arvojen edistämisessä. Olen kuluneen vuoden aikana tavannut ennakkoluulottomasti kymmeniä kunta- ja eduskuntatason poliitikkoja kaikista suurista puolueista. 

Käsittelyssä ovat olleet kaupungin strategia, opiskelija-asuminen, julkisen liikenteen lippu-uudistukset, 

mielenterveyspalveluiden kasvavaa tarve, palveluiden saanti kolmikielisesti sekä kansainvälisten opiskelijoiden työllistämistä edistävät toimet.

Uskon, että tänä vuonna rakentamani suhteet ja verkostot päättäjiin, näiden avustajiin ja valmistelevien elimien virkahenkilöihin sekä moniin muihin tahoihin tulevat olemaan suureksi hyödyksi SYLissä.

Asiasisältöjen kirkastaminen ja taustatyön tekeminen ovat tärkeitä lobbaustyön osia, joissa haluan kehittyä. Lisäksi haluan kehittyä oman työni johtamisessa.

Otan rohkesti yhteyttä ja haluan rakentaa kestävää dialogia. 

Mikä on mielestäsi ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen 10 vuoden aikana ja miksi?

Yhdenvertaisuus työ osana arvoja ja perustoimintaa. Yhdessä kasvamme yhteisöissämme tietoisiksi, eettisiksi ihmisiksi, jotka ymmärtävät omat etuoikeutensa ja tekevät tilaa muille. Tasa-arvotyötä on tehty y-liikkeessä selvästi jo 80-luvulta lähtien ja kasvatettu hiljalleen kattamaan edelläkävijänä yhä suurempia yhteiskunnallisia rakenteita. 

“Marraskuussa 2016 Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous päätti julistaa SYL:n feministiseksi järjestöksi” (https://syl100.fi/blogi/feminismi-tuli-taloon/)

Työ jatkuu 2020-luvulla, rikotaan lasikattoja, puhutaan terapiasta, rasismista, seksismistä, rappusista, palkkatasa-arvosta, Sisusta ja kaikesta siitä mille voidaan askel kerrallaan yhdessä tehdä jotain.

Nostona tähän muutama instagram-tili joista erityisesti pidän:

naisunioni

pehmeeog

curatedbygirls

mielenterveys

invaliidiliitto

miehetry

mixedfinns

kynnysry

socohelsinki/-jyväskylä/-tampere

omassatahdissa

qaareva

cvltcvnth

heforshe

ruskeattytotmedia

tiedenaiset

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Työskentely tänä vuonna HYY:n hallituksessa sosiaalipolitiikan parissa on ollut minulle erityisen motivoivaa ja toivon voivani jatkaa opiskelijoiden arkeen vaikuttavien  teemojen parissa myös SYLissä. 

Opiskelijoiden toimeentulo ja terveys ovat pohja, jota ilman eivät opinnotkaan voi sujua ja taisteleminen niiden puolesta onkin minulle erityisen tärkeää!

Olen käytettävissä hallituksen varapuheenjohtajaksi, johon minulla on hyvät edellytykset erityisesti pitkäjänteisen suunnittelun, projektinjohtamisen, kiittämisen sekä rakentavan palautteen antamisen ja vastaanottamisen osa-alueilta. 

Lisäksi uskon, että vaalien, kansainvälisyyden  ja yhdenvertaisuusasioiden kanssa pääsisin kehittämään taitojani ja rakentamaan sekä kansallisesti, että kansainvälisesti yhä vaikuttavampaa opiskelijaliikettä. 

Luottamustanne pyytäen

Sophie Nyyssönen

Esittely: Miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen Tiina Pajukari, 6. vuoden informaatioverkostojen opiskelija. Haen SYL:in hallitukseen jatkamaan tänä vuonna AYY:n hallituksessa aloittamaani vaikuttamistyötä opiskelijoiden hyvinvoinnin, toimeentulon ja yhteisöllisyyden edistämiseksi kestävällä tavalla. Olisin erinomainen valinta SYL:n hallitukseen, sillä voin tuoda liikkeeseen systeemiajattelua. Kiitos opintojeni, minulla on taito lähestyä komplekseja ongelmia monesta eri näkökulmasta ratkaisukeskeisesti. Sen arvo tulee esiin esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveyskriisiä ratkoessa, sillä osaan nähdä ja käsitellä ongelmaa kokonaisvaltaisesti eri tekijät huomioon ottaen.

Voin myös tuoda liikkeeseen arvokasta kokemusta poikkeuksellisen runsaasta yhteisö- ja järjestötoiminnasta. Tämä on hyödyllistä osaamista kun puhutaan opiskelijoiden yksinäisyydestä, yhteisöllisyydestä ja yhdenvertaisuudesta. Tiiviisti: SYL saisi minusta asiantuntevan ja rohkean vaikuttajan.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Haluaisin olla mukana kehittämässä SYL:n vaikuttavuuden mittaamista. Vaikuttamisen muuttaminen mitattavaan muotoon ei ole todellakaan helppo tehtävä, mutta sen ratkaiseminen hyödyttäisi varmasti runsaasti SYL:a. Vaikuttavuuden mittaaminen auttaisi SYL:a ja myöhemmin myös ylioppilaskuntia suuntaamaan rajallisia resurssejaan keinoihin, joilla saadaan suurin vaikuttavuus aikaan.

Mikä on paras ominaisuutesi vaikuttajana ja missä voisit vielä kehittyä?

Paras ominaisuuteni vaikuttaja on rohkeus ilmaista oma mielipiteeni avoimesti ja osallistua aktiivisesti vaikuttamiseen heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Minulla on erinomaiset vuorovaikutustaidot ja olen taitava sekä sanoittamaan ajatuksiani että argumentoimaan ja esiintymään. Minulta löytyy runsaasti intohimoa opiskelijoiden parhaan edun ajamiseen, ja se myös näkyy että kuuluu.

Olen intohimoinen ihminen, mikä tarkoittaa, että minun pitää kiinnittää erityistä huomiota retoriikkaa. Sen hienosäätäminen kuhunkin tilanteeseen sopivaksi on ollut kehityskohteenani jo tänä vuonna AYY:n hallituksessa ja aion jatkaa tätä työtä myös ensi vuonna.

Mikä on mielestäsi ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen 10 vuoden aikana ja miksi?

Suurin onnistuminen viimeisen vuosikymmenen aikana on mielestäni opiskelijoiden

siirtyminen yleisen asumistuen piiriin. Tämä paransi suuren opiskelijajoukon toimeentuloa, kun keskimääräinen asumisen tuki kasvoi. Lisäksi yleinen asumistuki on ympärivuotinen, ei riipu opintojen etenemisestä ja huomioi alueelliset erot asumisen hinnassa. Mielestäni kaikki uudistukset tukiviidakon harventamiseen ovat lähtökohtaisesti onnistumisia. Kohti perustuloa!

Yleisen asumistuen kehittämistä yksilöllisempään suuntaan on toki saatu vielä odottaa, vaikka se hallitusohjelmaan on kirjattukin. Ei työ tekemällä lopu.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Hallitustyöskentelyssä minua kiinnostavat eniten sosiaalipolitiikka, toimeentulo, hyvinvointi sekä kestävyys. Olen työskennellyt kyseisten teemojen parissa tiiviisti koko kuluvan vuoden ja uskon että minulla on niille vielä paljon annettavaa kansallisella tasolla. Olen aiheista intohimoinen ja liike saisikin minusta vahvan, rohkean ja asiantuntevan sosiaalipolitiikasta vastaavan hallituksen jäsenen.

Esittely: Miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen Jenna Rautionaho, 22-vuotias innokas opiskelijavaikuttaja Suomen Turusta. Opiskelen yritysjuridiikkaa Turun kauppakorkeakoulussa ja valtio-oppia Jyväskylän yliopistossa. Kuluvana vuonna toimin TYYn hallituksessa vastuusektoreinani koulutuspolitiikka, työelämäasiat ja yrityssuhteet. Tätä ennen olen toiminut monenlaisissa organisaatioissa yhteiskunnan eri vaikuttamisen tasoilla ja osa-alueilla. Haen SYL:iin, koska mun sydän sykkii vaikuttamiselle. Näen, että opiskelijoissa ja koulutuksessa on kaikki potentiaali löytää ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja globaaleihin ongelmiin. Siksi haluan olla tuomassa meidän opiskelijoiden ääntä esiin ja tuoda esiin niitä ratkaisuja, joilla voidaan tukea tulevaisuuden osaajien mahdollisuuksia kehittyä ja muokata maailmaa. Se on aidosti sitä tulevaisuuslähtöistä tekemistä, jonka vuoksi olen valmis laittamaan peliin kaiken mitä mulla on annettavana. 

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Ensi vuonna SYL:n toimintaa ja viestintää tulee kehittää niin, että vaikuttamistyö näkyy entistä enemmän myös kaikille jäsenille, eikä vain ylioppilaskunta-aktiiveille. SYL:n tulee edustaa laajasti eri näkemyksiä ja tarjota tilaa moninaiselle jäsenistölle. Saavutettavuuden eteen tulee erityisesti tehdä töitä niin, että sektoritapaamisten keskusteluun on mahdollista osallistua äidinkielestä riippumatta. Ylioppilaskuntia tulisi osallistaa entistä aktiivisemmin kantojen ja kampanjoiden suunnittelussa. Vuoropuhelua organisaatioiden välillä on luonnollista lisätä esimerkiksi vahvemman hallituskummitoiminnan kautta. Lisäksi haluaisin osaltani tukea ylioppilaskuntien välistä yhteistyötä ja vertaistuen kanavia.    

Mikä on paras ominaisuutesi vaikuttajana ja missä voisit vielä kehittyä?

Vaikuttajana olen utelias ja avoin: haluan kuulla, kysyä ja ymmärtää taustoja. Haluan nähdä asioiden kaikki puolet, ja tämän kautta muodostaa omia kantoja ja puhkoa ympärilläni olevia kuplia. Perusteellinen pohjatyö tuo uskottavuutta ja mahdollistaa laadukkaampaa vaikuttamista. Kehittämisen kohteena näkisin itsevarmuuden löytämisen vaikuttamiseen ja vahvemman luottamuksen omaan tekemiseen. Näitä taitoja olen päässyt vahvistamaan TYYssä viimeisen kahden vuoden aikana, ja haluan jatkaa tätä entistä vakuuttavammaksi vaikuttajaksi kehittymistä SYL:ssä. 

Mikä on mielestäsi ylioppilasliikkeen suurin onnistuminen viimeisen 10 vuoden aikana ja miksi?

Mielestäni ylioppilasliikkeen suurimpia onnistumisia on ollut opiskelijoiden äänen jatkuva esillä pitäminen varsinkin silloin, kun opiskelijoiden tukia ja koulutuksesta on vuodesta toiseen haluttu leikata. Erityisen tärkeänä olen pitänyt koulutuksen maksuttomuutta ja sitä, ettei Suomessa ole otettu käyttöön lukukausimaksuja. Ilmainen koulutus on Suomen pärjäämisen kulmakivi, joka tulee mahdollistaa myös jatkossa ja tarjota jokaiselle taustasta riippumatta. 

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Sektoreista minua kiinnostaa eniten EU ja ESU, kansainväliset opiskelijat ja koulutuspolitiikka. Kaikki nämä sektorit ovat edunvalvontasektoreita, joiden teemat leikkaavat toisiaan. Oma vaikuttamismatkani alkoi Erasmus-projekteista ja Eurooppanuorten toiminnasta jatkuen kuluvan vuoden Turun Eurooppa-foorumin hallitukseen. Eurooppa-asiat ovat näin tulleet lähelle omaa arkea, minkä vuoksi näen kansainvälisessä yhteistyössä paljon mahdollisuuksia vertaisoppia ja tuoda opiskelijoiden ääntä esiin. Haluan myös tukea kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia kouluttautua ja jäädä työskentelemään Suomeen poistamalla työllistymisen ja kouluttautumisen esteitä. Uskon, että laadukas koulutus ja tutkimus ovat ratkaisuja moniin ongelmiin ja siksi haluan, että niihin käytettävät resurssit riittävät myös jatkossa. Putkitutkintoon kannustavan mallin sijaan kaikille on mahdollistettava joustavat ja yksilölliset opintopolut.