Ehdokkaat SYL:n hallitukseen ja puheenjohtajaksi vuodelle 2023

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n puheenjohtajaksi?

Olen Lotta Leinonen, kotoisin Mikkelistä ja opiskelen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tänä vuonna toimin ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Haluan SYL:n puheenjohtajaksi, koska haluan olla ääni opiskelijalle, ääni kestävälle koulutukselle ja ääni opiskelijoiden hyvinvoinnille.

Olisin paras valinta, koska olen kokenut johtaja. Olen kartuttanut kokemustani ylioppilaskunnan lisäksi mm. ainejärjestön puheenjohtajana ja johtanut Oulun yliopiston kampusvisioprosessia.

Olen varma ja luonteva esiintyjä sekä päässyt kokemaan, miten median kanssa toimitaan eri tilanteissa. Tiedän millaista on työskennellä paineen alla, sillä tänä vuonna olen tehnyt Oulun kampustilanteen vaikuttamistyötä. Kokemukseni avulla saisimme opiskelijoiden äänen kuuluviin!

Ensi kevään eduskuntavaalityö tarvitsee innokkaan ja kannustavan johtajan, joka kokoaa korkeakoulukentän opiskelijoiden tavoitteiden taakse.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Kiinnittäisin erityistä huomiota siihen, että SYL olisi kokoava voima ylioppilasliikkeen toimijoille ja koko korkeakouluyhteisölle. Erityisesti eduskuntavaalikeväänä on tärkeää, että opiskelijat vetävät yhtä köyttä.

Toisin SYL:iin inhimillisyyttä ja tiivistäisin suhteita ylioppilaskuntiin lisäämällä vuorovaikutusta ja kehittämällä viestintää esimerkiksi palautteenantomahdollisuuksilla. Kun olemme vahvempia sisältä päin, näymme vakuuttavina myös ulos.

Toisena tärkeänä tavoitteenani on sidosryhmäsuhteiden tiivistäminen esimerkiksi päättäjiin sekä muihin järjestöihin. Opiskelijayhteisön täytyy seistä tiukasti tärkeiden asioiden takana ja eri järjestöjen kannattaa tehdä myös yhteistä edunvalvontaa.

Toimivalla yhteydellä yhteiskunnan vaikuttaviin toimijoihin opiskelijoiden ääni saadaan kuulumaan kovempaa. Tällä hetkellä äänen kuuluminen on erityisen tärkeää. Keskustelu maksuttomasta koulutuksesta osoittaa, että edunvalvontaa perusasioiden äärellä tulee tehostaa.

Mitkä ovat seuraavat tärkeät askeleet SYL:n edunvalvonnassa?

Korkeakouluyhteisön tulee pelata yhteen, jotta opiskelijoiden ääni kuuluu kovaa opiskelijoille tärkeissä asioissa. Yksi tärkeimmistä askeleista on onnistua eduskuntavaalikampanjassa ja saada SYL:n tavoitteita hallitusohjelmaan.

Mediatilaa täytyy jatkossakin lunastaa huomiotaherättävillä tempauksilla, mutta vahvistaa myös SYL.n asemaa mediakentässä yhteiskunnallisena keskustelun avaajana. Näin yhteiskunnassa keskusteltaisiin SYL:lle tärkeistä asioista.

Opiskelijoihin kohdistuu nyt perustavanlaatuinen uhka esimerkiksi lukukausimaksuista ja meidän pitää satsata omien periaatteiden puolustamiseen. Keskustelu herättää huolta eri ikäisissä opiskelijoissa sekä myös heidän vanhemmissa. SYL:llä on paikka näyttäytyä valtakunnallisesti vahvana koulutuksen puolustajana nostamalla aihe nyt esille.

Tärkeät onnistumiset siivittävät kohti muita tavoitteita, kuten mielenterveyskriisin ratkaisua, hyvinvoivia ja kansainvälistyviä opiskelijoita sekä kestävää yhteiskuntaa.

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n puheenjohtajaksi?

Olen Johannes Pessi, toimin tänä vuonna Taideyliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana ja opiskelen Taideyliopistossa oopperalaulajaksi. Olen kokenut johtaja, aikaansaava järjestöaktiivi ja ratkaisukeskeinen vaikuttaja.

Minulle on tärkeää auttaa ja palvella niitä yhteisöjä, joihin kuulun. Opiskelijoina kohtaamamme haasteet näkyvät myös omassa arjessani ja haluan olla ajamassa opiskelijoiden asioita kohti parempaa. Koen velvollisuudekseni vaikuttaa siihen, että myös tulevilla sukupolvilla on hyvä ja turvallinen opiskeluaika.

SYL tarvitsee ensi vuonna välittävän, osaavan ja toimeentarttuvan johtajan ja vakuuttavan esiintyjän, jotta opiskelijoiden ääni kuuluu ja kuullaan. Kokemuksellani ja osaamisellani olisin juuri oikea henkilö johtamaan SYL:liä ja ylioppilasliikettä ensi vuonna ja siksi haen puheenjohtajaksi vuodelle 2023.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

SYL:n toiminnan tulee olla avoimempaa, saavutettavampaa ja läpinäkyvämpää.

SYL:n tulee viestiä toiminnasta ja prosesseista aktiivisemmin ja avoimemmin, jotta kenellekään ei olisi epäselvää mitä SYL tekee. Toimintaa koskevan tiedon tulee olla helposti löydettävissä. Avoimuus, läpinäkyvyys ja toimiva kommunikaatio ovat erityisen tärkeitä ajatellen ensi vuoden eduskuntavaaleja, jotta SYL ja ylioppilaskunnat sekä niiden toimijat ovat samalla sivulla ja yhteisten tavoitteiden takana.

Jokaisella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua SYL:n toimintaan. Esimerkiksi ruotsin- ja englanninkielisten toimijoiden suhteen SYL:llä on tässä kehitettävää.

Mitkä ovat seuraavat tärkeät askeleet SYL:n edunvalvonnassa?

Ensi vuoden toiminta pyörii vahvasti eduskuntavaalien edunvalvonta- ja vaikuttamistyön ympärillä. Liiton ensi vuoden hallituksella on puheenjohtajansa johdolla tärkeä tehtävä saada koppi uusista toimijoista heti vuoden alussa. Sujuvien ja välittömien keskusteluyhteyksien ja liikkeen yhteishengen luominen ovat tärkeitä, jotta vaaleihin liittyvä työ onnistuu ja ylioppilasliikkeen tavoitteet saadaan tulevaan hallitusohjelmaan.

Tärkeitä askelia SYL:n edunvalvonnassa on otettava opiskelijoiden hyvinvoinnin saattamiseksi kestäviin kantimiin kokonaisvaltaisesti. Tähän sisältyy esimerkiksi toimeentulon riittävyys ja mielenterveyskriisiin pureutuminen. On alettava purkamaan uupumista ruokkivia rakenteita ja puhuttava kovemmalla äänellä mielenterveyskriisin juurisyistä. Akuuttien toimenpiteiden lisäksi on katsottava kriisiä kokonaisvaltaisemmin. Tämä on tärkeää, jotta kriisin on mahdollista tulevaisuudessa ratketa.

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n puheenjohtajaksi?

Olen Jenna Rautionaho, kauppatieteiden ylioppilas sekä innokas ja näkemyksellinen opiskelijavaikuttaja Suomen Turusta. Kuluneena vuonna toimin SYL:n hallituksessa EU-edunvalvonnasta ja kansainvälisistä asioista vastaava hallituslaisena. Minulle tärkeitä arvoja ovat avoimuus, kansainvälisyys ja kestävyys. Mulla on monipuolista kokemusta niin poliittisesta vaikuttamisesta, edunvalvonnasta kuin johtamisesta.

Erityisesti eduskuntavaalivuonna tarvitaan jatkuvuutta vaikuttamiseen, poliittista pelisilmää ja valmiita verkostoja. Näitä asioita olen päässyt rakentamaan vuosien varrella eri tehtävissä ja kehittämään valtakunnan tasolla erityisesti tänä vuonna. Lisäksi olen vuoden aikana työstänyt eduskuntavaaliohjelmaa- ja kampanjaa ja uskonkin, että vahvalla vaikuttamiskokemuksellani, loputtomalla innolla sekä kaikki mukaan ottavalla johtamistavallani saan uudet hallituslaiset ja ylioppilaskunnat mukaan yhdessä vaikuttamiseen heti tammikuusta alkaen.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

1. Tehostaisin edunvalvontaa tuomalla järjestelmällisyyttä SYL:n puoluevaikuttamiseen ja päättäjätapaamisiin. Tämä on keskeistä erityisesti ensi vuonna vaalien alla. Lisäksi tarvitaan panostusta poliittisen tilannekuvan ylläpitoon. Onnistuminen vaatii vahvan luottamuksen rakentamista työyhteisössä heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

2. Kehittäisin SYL:n ja ylioppilaskuntien välistä kommunikaatiota. Olen kuluneena vuonna kehittänyt kummiyhteistyötä omien kummiylioppilaskuntien kanssa ja haluaisin tuoda hyviä käytänteitä yleisesti SYL:n toimintaan. Erityisesti tarvetta on tiivimmälle yhteydenpidolle, avoimuudelle erimerkiksi kokouspöytäkirjoissa ja kielikäytänteiden vakiinnuttamiselle saavutettavuuden parantamiseksi.

3. Haluan varmistaa, että jokaisella hallituslaisella on aidosti mahdollisuus kehittää ja hyödyntää omaa osaamistaan. Lisäksi jokainen hallituslainen jaksaa ja pääsee täyteen potentiaaliinsa. Siksi panostaisin oman työn johtamisen tukemiseen ja avoimeen keskustelukulttuuriin.

Mitkä ovat seuraavat tärkeät askeleet SYL:n edunvalvonnassa?

Seuraava suurin askel on tulevat eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut, koska näiden poliittisten tapahtumien aikana määritetään, kuinka opiskelijat huomioidaan tulevalla hallituskaudella. Keskeistä on varmistaa, että SYL:n ääni kuuluu ja opiskelijoiden viesti on selkeä ja yhtenäinen, jotta muutosta on mahdollista saada. Hallitusneuvotteluihin tulee olla selkeä vaikuttamissuunnitelma ja yhteydet kunnossa. Vaalien jälkeen on keskeistä saada meidän tavoitteet ja organisaatio tutuiksi uusille kansanedustajille.

Hallitusohjelman valmistuttua on hahmotettava uusi tilannekuva ja luotava sen perusteella uusi vaikuttamissuunnitelma, jolla turvataan opiskelijan arjen tärkeimmät palaset, eli riittävä toimeentulo ja resurssit koulutukseen sekä opiskelijoiden hyvinvointiin. Syksyllä on aloitettava myös europarlamenttivaaleihin valmistautuminen, koska mm. korkeakouluverkostojen budjettiohajus vaikuttaa suoraan Suomen korkeakouluihin.

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Hei kaikki, olen Tuomas Alm, 23-vuotias kauppatieteilijä Turusta. Alun perin olen kotoisin Salosta. Harrastan partiota ja purjehdusta ja viihdyn muutenkin luonnossa. Kuluneena vuonna olen toiminut TYYn hallituksessa kv-, yristyssuhde- ja viestintävastaavana sekä toiminut Eurooppa-foorumi Turussa ry:n hallituksessa. Tätä ennen olen toiminut Sail Training Internationalin Youth Councilissa, European Youth Parliament(EYP) Finlandin hallituksessa sekä Nordiska Ekonomie Studerandes Unionin paikallisosastossa ja maahallituksessa. Kaiken kaikkiaan olen toiminut erilaisissa kv-tehtävissä eri organisaatioissa kahdeksan vuotta. Uskoisin olevani paras valinta SYL hallitukseen, koska kaikista hakijoista minulla on laajin ja pitkäaikaisin kokemus juuri kansainvälisistä ja EU asioista.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Haluaisin kehittää SYL:ssä erityisesti vuorovaikutusta ylioppilaskuntien kanssa, SYL:n harjoittamaa tiedottamista ylioppilaskuntien suuntaan ja ylioppilaskuntien sektoreiden osallistamista.

SYL:lle on käytännön syistä keskitetty valtakunnallinen ja kansainvälinen edunvalvontatyö, mutta ylioppilaskuntien yhteisenä liittona on mielestäni tärkeää, että ylioppilaskunnissa tiedetään, mitä SYL:ssä kulloinkin tapahtuu. Ylioppilaskuntien sektoreiden kanssa olisi hyvä keskustella myös laajasti siitä, mitä esimerkiksi ESU:ssa tapahtuu. Esimerkiksi yhteiset keskusteluhetket ESU:n ajankohtaisista kuulumisista ja siellä käsiteltävistä asioista olisivat erinomainen tapa lisätä tiedonkulkua, edistää jäsendemokratiaa ja keskustella ennen liittokokouksia siellä käsiteltävistä aiheista.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Itseäni kiinnostaa ehdottomasti eniten kv- ja EU-asiat.

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen Roosa Grönberg, 4. vuoden kauppatieteilijä ja kuluvan vuoden olen toiminut LUT-yliopiston ylioppilaskunnan (LTKY) hallituksen puheenjohtajana. Tämä vuosi ja viime vuosi LTKY:n hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana ovat antaneet näköalapaikan SYL:n ja ylioppilaskuntien yhteistyölle. Yhteistyön ymmärtäminen ylioppilaskuntien näkökulmasta on erityisen tärkeää ensi vuonna. Ensi vaalikeväänä SYL tarvitsee minun kaltaisen idearikkaan toteuttajan, kuuntelevan keskustelijan ja monipuolisen taustan omaavan vaikuttajan. Vaikuttajataustaa minulle on ylioppilaskunnan lisäksi kertynyt varuspalveluksesta sekä Varusmiesliiton hallituksesta. Lisäksi olen aktiivinen Martta -toimija ja siellä olen saanut oppia eri sukupolvista sekä hyvästä arjesta. Ensi vuonna haluan olla rakentamassa parempaa arkea opiskelijoille.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

SYL on tehnyt pitkäjänteistä työtä muun muassa maksuttoman koulutuksen ja opiskelijoiden toimeentulon eteen, minä tulisin jatkamaan tätä työtä. Minulle SYL ei kuitenkaan ole pelkkä opiskelijoiden edunvalvoja vaan koko yhteiskunnan edelläkävijä, joten ensi vuonna hallituksen jäsenenä toisin keskusteluun laajemmin myös esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja. Erityisesti ensi vuonna haluan luoda ratkaisun SYL:n kielipolitiikan suhteen, jotta SYL aidosti edustaisi kaikkia ylioppilaskuntia. Kahden vuoden ylioppilaskuntataustani toisi uutta näkökulmaa yhteistyöhön ylioppilaskuntien kanssa. Lisäksi haluan olla luomassa enemmän keskustelua Suomen korkeakoulupolitiikan tulevaisuudesta.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Olen ollut koko yliopistoaikani kiinnostunut koulutuspolitiikasta ja ensi vuonna erityisesti koulutuspolitiikan sektorilla minua kiinnostavat jatkuva oppiminen, rahoituksen tulevaisuus ja opiskelijavalinnat. LTKY:n hallituksen puheenjohtajana olen kuitenkin kerryttänyt myös osaamista sosiaalipolitiikan teemoista. Hallituksen jäsenen tulee olla kiinnostunut ja perillä kaikkien sektoreiden ajankohtaisista teemoista, jotta erityisesti vaalivaikuttaminen on tehokasta.

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen Jenny Kasongo, 27-vuotias sosiologian opiskelija ja HYYn hallituksen jäsen. HYYssä vastaan sosiaalipolitiikasta, kuten toimeentulosta, yhdenvertaisuudesta ja perheellisistä opiskelijoista. Minulla on suuri palo edistää opiskelijoiden oikeutta saada riittävää toimeentuloa, voida hyvin ja tuntea aidosti olevansa osana opiskelijayhteisöä. SYLn hallituksessa haluan poistaa opiskelijaköyhyyttä, edistää opiskelijayhteisön yhdenvertaisuutta sekä korkeakoulutuksen saavutettavuutta.

Hallituksessa edistäisin SYLn toimintaa läpinäkyvämmäksi. Liiton jäsenillä tulisi olla mahdollisuus seurata SYLn päätöksentekoa ja vaikuttaa liiton toiminnan suuntaan muulloin kuin liittokokouksessa. Olen paras valinta SYLn hallitukseen, sillä motivaation lisäksi olen kokenut neuvottelija, välitän aidosti opiskelijoiden hyvinvoinnista ja haluan kehittää liittoa paremmaksi.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

SYLn tulisi olla avoin ja jäsentensä näköinen liitto. Yhteistyötä vaalimalla voidaan saavuttaa parempi SYL. Erityisesti eduskuntavaalien aikana ylioppilaskunnat on tärkeää ottaa mukaan vaikuttamisessa ja tarvittaessa tehdä yhteisiä tempauksia. Avoimuuteen myös kuuluu neuvottelujen tavoitteiden sekä tuloksien ilmoittamisesta niin avoimesti kuin mahdollista.

Kehittäisin SYLn päätöksentekoa avoimemmaksi. Ylioppilaskunnilla tulisi olla aitoja mahdollisuuksia seurata päätöksentekoa ja vaikuttaa SYLn tulevaisuuteen muulloin kuin liittokokouksessa. Edistäisin esityslistojen ja päätösluettelojen jakamista ylioppilaskunnille.

Kehittäisin myös SYLn kielipolitiikkaa. Liittokokouksessa päätöksentekoon pystyy osallistumaan ruotsin- ja englanninkieliset, mutta muulloin se on haasteellisempaa. Tulkkien käyttöä seminaareissa ja sektoritapaamisissa on tarpeen.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Toimeentulo, ja yhdenvertaisuus ovat aihealueita, joista olen eniten kiinnostunut. Olen myös avoin muille sosiaalipoliittisille alueille, kuten asumiselle, kehityspolitiikkalle ja ilmastolle sekä järjestölle ja kulttuurille.

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen Iikka Kokkoniemi, 24-vuotias matemaattisten aineiden opettaja -opiskelija Oulusta, jonka juuret löytyvät kuitenkin Lapin Kittilästä. Opiskelijavaikuttajaurani olen aloittanut yliopistossa ja siellä juuret löytyvät oman ainejärjestöni hallituksesta. Sen jälkeen olen toiminut muun muassa Oulun luonnontieteilijät ry:n hallituksessa ja aineopettajien ainejärjestön hallituksessa, jossa sain ensimmäisen kosketuksen sosiaali- ja koulutuspolitiikkaan hallitusroolissa. Tänä vuonna olen toiminut OYY:n hallituksen sosiaalipoliittisena vastaavana.

Haluan SYL:n hallitukseen, koska minulla on aitoa halukkuutta ajaa opiskelijoiden asioita myös yhteiskunnallisesti ja tuoda opiskelijoiden näkemyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Olen aito tiimipelaaja ja ymmärrän sen, että kuitenkaan yksin ei työtä voi täydellisesti tehdä vaan siihen vaaditaan koko ylioppilaskuntaliikkeen panosta, eteenkin tulevana vaalivuotena.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Kehittäisin liiton toimintaa viestinnän ja kielikysymyksen kohdilta. Keväällä eteenkin liiton viestintä ylioppilaskuntien suuntaan tuli melko myöhään jolloin, valmistautuminen eteenkin kaukaa tulevilla on haasteellista. Lisäksi jos esimerkiksi SYL:n järjestämistä seminaareista tai tapaamisista ei tule ajoissa tietoja voi osalle ylioppilaskunnista osallistuminen olla mahdotonta tai ainakin haastavaa.

Kielen kanssa on tärkeää kiinnittää huomiota, milloin on tarve viestiä kaikilla kolmella kielellä suomella, ruotsilla ja englannilla. On myös tärkeää, että varmistetaan myös ruotsin kielen käyttö mahdollisuuksien mukaan osallistumisessa esimerkiksi tarvittaessa kääntäjillä. Eteenkin kaikki tarpeellinen materiaali olisi hyvä olla aina myös ruotsiksi.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Hallitustyöskentelyssä minulla kiinnostaa eniten sosiaalipoliittinen sektori, eteenkin toimeentulon sekä yhdenvertaisuuden osilta. Kuitenkin itselläni kiinnostaa ylipäätään toimiminen SYL:n hallituksessa ja minulla on kokemusta muistakin sektoreista, eteenkin järjestösektorilta.

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen Jasmin Koskela, 25-vuotias kolmannen vuoden viestintätieteilijä Vaasasta. Kuluneena vuonna olen toiminut ylioppilaskuntamme hallituksessa kampus- ja kaupunkipoliittisena vastaavana sekä myös viestintävastaavan roolissa. Olen tehnyt vaikuttamistyötä yliopistomme kampuskehityksen parissa, suunnitellut tulevaa vaalivuotta sekä huolehtinut hallituksen ulkoisesta viestinnästä. Vuoden aikana olen päässyt tekemään puoluerajat ylittävää yhteistyötä opiskelukaupunkini eri päättäjien kanssa sekä huolehtinut tärkeiden sidosryhmien, kuten opiskelija-asuntosäätiön, kaupungin sekä muiden alueemme korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä.

Olen rohkea, ja uskallan ottaa kantaa. Vuoden aikana sisäinen palo vaikuttamistyöhön on kasvanut entisestään – eduskuntavaalivuotena SYL:n hallitus tarvitsee kaltaiseni kokeneen opiskelijoiden edunvalvojan, joka osaa toimia kentällä uskaltaen vaikuttaa, mutta myös omaa vahvan motivaation sekä omistautuneisuuden siihen, mitä tekee.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Ylioppilaskuntien yhteistyöhön liittyen kehittäisin liiton kielikulttuuria – meillä on toimijoita, joiden ensimmäinen äidinkieli ei ole Suomi. Haluaisin siis omalla sektorillani tuoda yhä enemmän esiin sujuvuutta sekä vastavuoroisuutta kommunikaatioon sektoritapaamisissa sekä seminaareissa. Kaikilla meillä tulee olla yhdenvertainen oikeus ilmaista itseämme omalla äidinkielellä ja Suomen ylioppilaskuntien liiton toiminnassa tärkeää onkin se, että jokainen kokee kynnyksen yhteydenottoon mahdollisimman matalaksi. Kehittäisin myös liiton viestintää entisestään, etenkin sen ajantasaisuuteen sekä ennakoitavuuteen liittyen. Esimerkiksi sektoritapaamiset ovat SYL:n ylioppilaskunnille tarjoama tuki ja ennakoitavamman viestinnän lisäksi näitä tapaamisia tulisi olla säännöllisesti, jotta ylioppilaskunnille tarjoutuisi mahdollisimman sujuva väylä vaikuttaa sekä olla toiminnassa mukana, sijainnistaan riippumatta.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Sosiaalipolitiikan sektorilta etenkin vaalivaikuttaminen, toimeentulo ja asuminen, lisäksi myös kielipolitiikka sekä viestintä kiinnostavat. Kyseisillä sektoreilla työskentely olisi itselleni teemoiltaan kuluneen ylioppilaskunnan hallitusvuoden jälkeinen luontainen jatkumo entistä vaikuttavammalle edunvalvontatyölle.

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen Sonja Naalisvaara, kuudennen vuoden kestävyystieteen opiskelija. Kuluvan vuoden aikana olen vastannut HYYn hallituksessa kaupunki-, asuminen- ja terveysvaikuttamisesta sekä kehitysyhteistyöstä. Kuluvan vuoden aikana olen oppinut kuinka systemaattista ja tavoitteellista vaikutustyötä tehdään. Minulla on vahvaa substanssiosaamista erityisesti sosiaalipolitiikasta ja kestävästä kehityksestä.

Haen SYL:iin, koska koen olevani arvokas lisä ensi vuoden hallitukseen. SYL:llä on edessään sen tärkein vuosi tulevalla nelisvuotiskaudella, sillä ensi vuonna päätetään seuraavan hallituksen hallitusohjelmasta. Siksi SYL:n hallitukseen tarvitaan tiimipelaaja, jolla on vahvaa substanssiosaamista, poliittista silmää, kyky vaikuttaa sekä ottaa asiat haltuun nopeallakin aikataululla. Olen paras valinta SYL:n hallitukseen, sillä täytän nämä kriteerit.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Mielestäni SYL:n tulisi tehdä nykyistä näkyvämpää edunvalvontaa ja olla esimerkiksi vielä aktiivisempi vaikuttaja sekä asuntopolitiikassa että vaikuttamistyössään YTHS:n puolesta.

Tulevana eduskuntavaalivuonna avoimen viestinnän merkitys ylioppilaskuntia kohtaan korostuu entisestään, jotta koko opiskelijaliike on samalla sivulla ja voi toimia vaikuttamistyössä yhtenä rintamana. Siksi SYL:n tulee toimittaa ylioppilaskunnille esimerkiksi kaikki vaalivaikuttamista koskevat materiaalit ja tarvittava tieto selkeästi hyvissä ajoin ja kolmikielisesti. Vain tällöin ylioppilaskunnat pystyvät liittymään mukaan ja voimme tehdä yhdessä koko opiskelijaliikkeen voimin vaikuttavan eduskuntavaalikampanjan. SYL tekee edunvalvontaa jäsenjärjestöjensä opiskelijoille. SYL ei ole olemassa itseään, vaan nimenomaan jäseniään varten.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Olen erityisesti kiinnostunut sosiaalipolitiikasta ja kestävästä kehityksestä. Haluan olla ensi vuonna kehittämässä opiskelijaterveydenhuoltoamme, sekä puuttumassa mielenterveysongelmien juurisyihin. Terveydenhuollon lisäksi opiskelijoiden toimeentulo sekä oikeus edulliseen ja laadukkaaseen opiskelija-asumiseen on turvattava.

Terveydenhuollon ja toimeentulon ohella itselleni on tärkeää olla varmistamassa kestävän kehityksen kautta nykyisten ja tulevien opiskelijoiden tulevaisuus sekä edistää yhdenvertaisuutta.

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Mä olen Antti Regelin, tuttavallisemmin Rege. Opiskelen viidettä vuotta energiatekniikkaa ja laskentatoimea Aalto-yliopistossa. Aiemmissa tehtävissäni yritysmaailmassa sekä lippulaivatutkimuksen parissa koin tyytymättömyyttä työni todellisesta vaikuttavuudesta. Vaihto-opinnot Etelä-Amerikassa vahvistivat kokemustani siitä, että yksin teknologia ja pöhinä eivät ratkaise maailman tärkeimpiä ongelmia.

Hallitushakijoista olen ainoa, joka ei istu ylioppilaskunnan hallituksessa – eräänlainen outolintu. Kokemukseni onkin kartutettu muualta yhteiskunnasta. Johtaessani euroopanlaajuista muotoilutapahtumaa neuvottelut suurten monikansallisten yhtiöiden kanssa opettivat ison mittakaavan projektinhallintaa. Samalla olen vaikuttanut riviopiskelijan elämään sekä ylätason visioiden toteutumiseen lähes kaikilla ylioppilaskunnan toiminnan tasoilla.

Toisin hallitukseen laajaa yhteisökokemusta, laatikon ulkopuolelta ajattelua ja ainutlaatuisin valmiuksin varustellun vaikuttajan – siksi olisin paras valinta SYL:n hallitukseen 2023.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Uutena hallituslaisena kuuntelisin aktiivisesti jäsenistön sekä liiton työntekijöiden ajatuksia toiminnan kehittämisestä ja osallistaisin kenttää toimivuoden alusta alkaen. Alkuvuodesta on kuitenkin myös keskityttävä hallitusohjelmaan liittyvien tavoitteiden edistämiseen, kun hallitusneuvottelut ovat huhti-toukokuussa. Tulevana vuonna haluaisin myös vaikuttaa siihen, että SYL tavoittaa riviopiskelioita eduskuntavaaliviestinnällä.

Pyrkisin kehittämään SYL:n kestävän kehityksen toimintaa, vaikkei SYL olekaan varsinainen ilmasto-organisaatio. Ylioppilasliikkeen on toimittava suunnannäyttäjänä vastuullisen maailman rakentamisessa, vaikka toiminnan rajaaminen ei olekaan helppoa.

SYL:ssa tehdään paljon hyviä juttuja ja taitavaa vaikuttamista, mutta ulospäin toiminta voi vaikuttaa hieman vaikeasti tavoitettavalta tai etäiseltä. Viestinnässä kehittäisin erityisesti matalan kynnyksen viestintää ja saavutettavuutta jäsenistön suuntaan.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Pidän kaikkia sektoreita tärkeinä, mutta itselleni mielenkiintoisin sektori on kansainvälisyys. Haluan toimia laaja-alaisen kansainvälisyyden edistäjänä. Kansainvälisyys on keskeisessä roolissa suomalaisessa hyvinvointivaltiossa ja tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa.

Salkuista kv-sektorin lisäksi olen erityisen kiinnostunut työelämä- sekä ilmastosalkuista. Minua kiehtoo erityisesti eurooppalainen yhteistyö koulutus- ja sosiaalipolitiikan teemoissa. Olen kiinnostunut myös varapuheenjohtajan tehtävästä.

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Moikka! Olen Pauliina Ryökäs, 27-vuotias biolääketieteen opiskelija, vaikuttaja ja feministi Kuopiosta. Olen pian toiminut ISYYn hallituksessa jo kaksi vuotta sosiaali- ja koulutuspolitiikan parissa. Tekijänä olen ratkaisukeskeinen, sosiaalinen ja toimeen tarttuva. Nämä yhdistettynä kokemukseeni antavat erinomaiset valmiudet toimimaan SYL:n hallituksessa ensi vuonna.

Minulle on aina ollut tärkeää heikomman puolustaminen, minkä takia haen ensi vuodelle SYL:n hallitukseen. Haluan ensi vuonna olla mukana turvaamassa opiskelijoille ihmisarvoista elämää.

Ensi vuonna meidän pitää olla entistäkin jämäkämpiä, suunnitelmallisempia ja yhtenäisempiä, ettei meitä unohdeta. Olen oikea valinta taistelemaan meidän kaikkien paremman huomisen puolesta, koska minulla on osaamista, tahtoa ja periksiantamattomuutta.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Mun SYL on yliopisto-opiskelijoiden äänitorvi ja edunvalvoja. Mun SYL on koko y-liikkeen yhdistävä voima ja verkosto, joka antaa tilaa, työkaluja ja mahdollisuuksia ylioppilaskunnille yhteistyön kehittämiseen ja entistä kattavampaan edunvalvontaan läpi maan.

Haluan SYL:n toimivan nykyistä enemmän verkoston muodostajana asioissa, jotka ovat selvästi paikallisen edunvalvontatyön piirissä – esimerkiksi yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä hallinnon opiskelijaedustajien valinnassa.

Omien kokemusteni perusteella vaikutusmahdollisuuksien ja läpinäkyvyyden lisääminen ylioppilaskuntien suuntaan sekä maamme maantieteellisen laajuuden huomioiminen ovat tärkeitä kehityskohteita SYL:n toiminnassa.

Lisäksi haluan aktivoida alumniverkoston laajempaa hyödyntämistä mm. eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttamisessa, sekä mahdollisuuksien mukaan paikallisesti. Äänitorven tehtävään kuuluu omien verkostojen mahdollisimman laaja hyödyntäminen yhteisten päämäärien eteen.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Minua kiinnostavat niin sosiaali- kuin koulutuspoliittiset teemat ja minulla on vahvaa osaamista molemmista sektoreista ISYYn hallituksen ja muiden luottamustoimien kautta. Olen avoin kummallekin sektorille.

Sosiaalipolitiikan puolella minua erityisesti kiinnostaa opiskelijan toimeentuloon, asumiseen ja terveyspalveluihin liittyvät asiat. Koulutuspolitiikassa taas opetuksen laatu, työelämäosaaminen ja koulutuksen riittävä resursointi ovat erityisen tärkeitä aiheita minulle.

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen Sampo Sainio, AYY:n ehdokas SYL:n hallitukseen. Opiskelen viidettä vuotta energiatekniikkaa Aallossa ja toista vuotta hallintotieteitä Tampereella. Tänä vuonna ylioppilaskunnan hallituksessa vastuullani ovat olleet asumiseen, kampukseen ja kestävään kehitykseen liittyvät teemat. Näistä keskeisimpänä on ollut asuminen.

Haen SYL:n hallitukseen, jotta voisin vaikuttaa opiskelijoille tärkeisiin asioihin kuten riittävään toimeentuloon ja laadukkaaseen koulutukseen. Tällä hetkellä opiskelijat käyttävät noin puolet tuloistaan asumiseen eikä aiheesta mielestäni puhuta tarpeeksi liiton tasolla. Tahtoisin tuoda vahvempaa asumisnäkökulmaa niin SYL:n toimeentulokantoihin kuin kestävän kehityksen työhön. Olen tehnyt näiden molempien sektorien parissa töitä niin hallituksessa kuin työelämänkin puolella, mistä olisi varmasti hyötyä liitolle kevään eduskuntavaaleihin valmistautuessa.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

Olen itse huomannut kuluvana vuonna, että ylioppilaskunnilla ei ole kovinkaan tarkkaa kuvaa SYL:n arkisesta toiminnasta. Tämä on ensisijaisesti viestinnällinen ongelma. Liiton jatkuvasta työstä jaetaan tällä hetkellä tietoa lähinnä sektoriliveissä, mutta tällöin tieto harvemmin kulkeutuu kaikille hallituksen jäsenille ylioppilaskuntien puolella. Tätä ongelmaa voitaisiin korjata esimerkiksi jonkinlaisella jäsenjärjestöille suunnatuilla viikkotiedotteilla.

Henkilökohtaisesti toivoisin, että SYL tekisi enemmän asumisen parissa ja tarjoaisi enemmän tukea ylioppilaskunnille esimerkiksi paikallisten asuntosäätiöiden toiminnan ohjaamiseen. Asuminen vie puolet opiskelijoiden tuloista, mutta se on myös merkittävä päästöjen lähde. SYL voisi asumisen kautta kytkeä ilmastotyötä osaksi omaa toimintaansa.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Olen erityisen kiinnostunut sosiaalipolitiikkaan, ilmastoon ja koulutuspolitiikkaan liittyvistä sektoreista. Koulutuspolitiikan osalta minulla on kokemusta oman korkeakouluni ohjelmauudistuksesta, jossa olin opiskelijaedustajana. Kouluni nykyiset kandidaattiohjelmat ovat pitkälti työryhmän esitysten mukaisia. Opintojen ja töiden kautta olen kiinnostunut ympäristöasioista ja tuetusta rakentamisesta. Olen luonnollisesti kuitenkin valmis toimimaan muillakin sektoreilla.

Esittele itsesi ja kerro, miksi haluat tai miksi olisit paras valinta SYL:n hallitukseen?

Olen edunvalvonnasta innostunut opiskelijavaikuttaja sekä politiikan tutkimuksen opiskelija. Toimin JYYn hallituksen varapuheenjohtajana vastuualueinani korkeakoulupolitiikka, työelämä ja vaalit. Lisäksi olen toiminut monissa luottamustoimissa ja työskennellyt sosiaalipolitiikan parissa.

Vaalivuonna SYL tarvitsee minut, sillä kykenen tarttumaan toimeen heti ensimmäisenä päivänä. Minulla on poikkisektoraalista asiaosaamista korkeakoulupolitiikasta toimeentulokysymyksiin, kokemusta vaalikampanjan rakentamisesta, osaamista päättäjien lobbaamisesta ja tuntemusta poliittisesta kentästä.

Tahdon hyödyntää osaamiseni saavutettavan korkeakoulujärjestelmän, opiskelukykyä edistävän politiikan sekä tulevaisuuteen katsovan ylioppilasliikkeen puolesta.

Ihmisenä olen vastuullinen, luotettava ja asioihin syvällisesti perehtyvä. Olen taitava organisoimaan toimintaa sekä käsittelemään isoja asiakokonaisuuksia unohtamatta pienempiä yksityiskohtia. Monitahoinen yhteistyö sujuu minulta luontevasti.

SYL tarvitsee määrätietoisen vastuunkantajan ja sellaisen se minusta myös saa.

Miten kehittäisit Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaa?

1. Panostuksia julkiseen mielipidevaikuttamiseen

Poliittisesta tilasta kilpailevat opiskelijoiden ohella lukuisat eturyhmät. Kabinettivaikuttamisen rinnalla SYL:n tulee panostaa julkiseen mielipidevaikuttamiseen vaalitempauksin sekä viestimällä sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Näin SYL varmistaa opiskelijoille tärkeiden tavoitteiden nousemisen vaalikeskusteluun.

2. Tiiviyttä ja avoimuutta ylioppilaskuntayhteistyöhön

Vaalivuonna ylioppilasliikkeen on puhallettava yhteen hiileen. Haluan rakentaa avoimen ja keskustelevan suhteen ylioppilaskuntiin. Huolehdin, että tieto jakautuu toimijoille tasaisesti ja edistän yhteisiä pelisääntöjä ylioppilaskuntayhteistyöhön. Tiivis yhteistyö on erityisen tärkeää koulutuspoliittisella sektorilla, jossa ensi vuoden toimenpiteet ovat vahvasti yliopistojen autonomian piirissä.

3. Satsauksia visiotyöhön ja ennakoivaan edunvalvontaan

SYL:n tulee olla yhteiskuntaa uudistava muutosvoima. Tämän varmistaakseen tarvitsemme kauemmas tulevaisuuteen katsovia visioita tulevaisuuden koulutuksesta ja opiskelijaelämästä.

Mitkä sektorit kiinnostavat sinua eniten hallitustyöskentelyssä?

Ylioppilaskuntatyöni antaa minulle parhaat edellytykset toimia koulutuspoliittisella sektorilla. Opiskelijavalinnat, korkeakoulutuksen saavutettavuus ja yliopistodemokratia ovat tärkeitä teemoja, joiden puolesta haluan vaikuttaa.

Organisointiosaamiseni antaa edellytykset toimia myös varapuheenjohtajana. Johtaminen on minulle luontevaa, sillä olen innostava, tasapuolinen ja avoimesti kommunikoiva. Sosiaalipoliittisen osaamiseni pohjalta toimin mielelläni myös opiskelijoiden toimeentulon, terveyspalveluiden ja yhdenvertaisuuden parissa.