Kartoittamassa Sambian korkeakouluja vammaisten opiskelijoiden näkökulmasta

Osa onnistunutta kehitysyhteistyöprojektia on tulosten mitattavuus. SYLin, Vilole Images Productionsin ja Abilis-säätiön yhteinen hanke Sambiassa on rahoitettu ulkoministeriön tuella, mikä jo itsessään asettaa hankkeen raportoinnille tietyn mittariston, joka velvoittaa hankkeen osapuolia.

Kirjoitimme Sambian vammaisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteesta yleisemmin helmikuun alussa, ja hiljattain valmistuneen baseline- eli lähtötasoraportin ansiosta saamme vielä kattavampaa kuvaa maan korkeakouluista. Lähtötasoraportin avulla hankkeen vaikuttavuuden mitattavuus paranee, ja pystymme tarvittaessa tarkentamaan ja suuntaamaan hankkeen toimia oikeaan suuntaan hankkeen edetessä.

Poimintoja sambialaisten korkeakoulujen tilanteesta

Lähtötasoraportista oli luontevasti vastuussa paikallinen kumppanimme Sambiassa, Vilole Images Productions. Heidän apunaan oli myös konsultti Sambian vammaisvirastosta (Zambia Agency of Persons with Disability). Kyselyinä ja haastatteluina tehty selvitys toteutettiin kolmessa korkeakoulussa: etelä-Sambiassa sijaitsevissa David Livingstone College of Education (DALICE) ja Livingstone Institute of Business and Engineering Studies (LIBES) -oppilaitoksissa sekä keski-Sambiassa Kwame Nkrumah University -yliopistossa. Vammaisten opiskelijoiden määrä kouluissa on noin 0,1–4,4 prosentin välillä. Tarkemman luvun arviointia hankaloittaa muun muassa se, että vammaiset opiskelijat ovat saattaneet jättää ilmoittamatta vammastaan paitsi vammaisuuteen liittyvän stigman myös yliopistojen tarjoamien puutteellisten vastausvaihtoehtojen vuoksi. Tämä tulos jo itsessään osoittaa, että työsarkaa riittää tietoisuuden luomisessa, ja esimerkiksi DALICEssa ei ole lainkaan vammaispalveluita tai opiskelijajärjestöjä, jotka edustaisivat vammaisia opiskelijoita. Koulusta puuttuvat myös viittomakieliset tulkit, rampit ja apuvälineet, vaikkakin heidän henkilökuntaansa kuuluu kaksi erityistarpeisiin koulutuksen saanutta työntekijää. 

Palveluiden tai apuvälineiden puuttuminen ei ole välttämättä seurausta vastahakoisuudesta mahdollistaa inklusiivisempaa opiskelua. Korkeakouluilla on hyvin rajallisesti resursseja, joiden käytöstä käydään kovaa kilpailua.

Kahdessa muussa kartoitetussa koulussa tilanne on hiukan parempi, sillä LIBESissä ja Kwame Nkrumahissa molemmissa vammaisten opiskelijoiden tilanteen edistämiseksi yhteistyötä on tehty opiskelijoiden kanssa. Lisäksi myönteinen merkki on, että DALICE on verkostoitunut LIBESIn kanssa parhaiden käytänteiden jakamiseksi.

Eteenpäin hankkeessa inklusiivisemman koulutuksen puolesta

Kaiken kaikkiaan lähtökartoitus vahvisti kartoitusta tehneen ryhmän ajatusta siitä, että osallisuuden edistäminen edellyttää monensuuntaista lähestymistapaa. Ei ole riittävää, että keskitytään vain kampusten rakenteelliseen saavutettavuuteen, vaikkakin puuttuvien ramppien rakentaminen olisi houkuttelevan yksinkertainen ratkaisu. Rakennusten ja tilojen parannusten ohelle tarvitaan kuitenkin asenneilmapiirin muutosta. Kartoituksessa korostetaan tiedekunnan, henkilökunnan ja opiskelijakollegoiden tietoisuuden ja herkkyyden merkitystä. Koulutuksen ja resurssien tarjoaminen vammaisuuteen liittyvien kysymysten ymmärtämisen lisäämiseksi on ratkaisevan tärkeää empaattisemman ja kannustavamman yhteisön luomiseksi oppilaitoksissa. Tämä puolestaan edistää stereotypioiden murtumista ja vammaisten henkilöiden yhteenkuuluvuuden tunteen syntymistä. Näin hankkeen lähtökartoitus muodostuu merkittäväksi myös vammaisten opiskelijoiden oman osallisuuden ja toimijuuden ymmärtämiseksi. 

Aiemman SYLin kehitysyhteistyöhankkeen pohjalta Etiopiassa olemme nähneet, etteivät vammaiset korkeakouluopiskelijat kohtaamansa monialaisen syrjinnän vuoksi usein usko omiin kykyihinsä. Kuten jokainen joskus asenneilmapiirejä tavalla tai toisella mitannut tietää, tehtävä ei ole helppo, mutta hankkeen kautta olemme sitoutuneet esimerkiksi tiedotustoimintaan. Toimien onnistumista mittaamme muun muassa järjestettyjen tapahtumien ja niihin osallistuneiden määrillä sekä seuraamalla esimerkiksi korkeakoulujen tarjoamien palveluiden kehitystä. Sambialaisen yhteistyökumppanimme ollessa tarinankerronnan ammattilainen mahdollisuudet saada vammaisten korkeakouluopiskelijoiden ääni kuuluviin on hyvä. 

Sambialaisten yhteistyökumppaneiden laatiman lähtötasoraportin viesti on selvä: on tärkeää luoda saavutettavat tilat, mutta myös kampuskulttuuria, joka hyväksyy monimuotoisuuden, ottaa huomioon erilaiset kyvyt ja varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää koulutusresursseja. Huomioimalla hankkeen lähtökartoituksessa esille nousseet moninaiset haasteet korkeakoulut voivat luoda ympäristön, jossa kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus kyvyistään riippumatta, tai juuri kykyjensä ansiosta, menestyä akateemisesti elämässään. Hankkeen päättyessä vuonna 2026 tavoitteena on osoittaa muutos myös mitattavissa olevin tuloksin.

Helena Kärppä
SYLin kehitysyhteistyöneuvottelukunnan jäsen
Sambia-tiimin varapuheenjohtaja

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.