Mitä SYL tekee?

SYL eli Suomen ylioppilaskuntien liitto ry on opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 132 000 opiskelijaa Suomessa. SYL:n jäseniä ovat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat. Ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jota säätelee yliopistolaki.

Opiskelijoiden äänitorvi
Valvomme opiskelijoiden etua ja pidämme ääntä nuoren sukupolven puolesta yhteiskunnassa. Olemme siellä, missä opiskelijoiden asioista puhutaan, aina parlamentista barrikadeille saakka.

Timanttiset opiskelijaedut
Tarjoamme Suomen parhaat opiskelijaedut jäsenillemme opiskelijoiden omistaman Frankin kautta. Jokainen ylioppilaskuntaan kuuluva opiskelija on myös meidän jäsenemme ja oikeutettu opiskelijaetuihin.

Tulevaisuuden osaaminen
Kaikkien mahdollisuudet kouluttautua, oppia ja kehittää itseään läpi elämän ovat meille sydämen asioita. Pidämme huolen siitä, että koulutusta ja koulutusjärjestelmää kehitetään näistä lähtökohdista tule­vai­suuden osaamisen turvaamiseksi.

Opiskelijoiden hyvinvointi
Teemme töitä sen eteen, että jokainen opiskelija voisi hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Opiskelijoiden terveydenhuollosta huolehtii perustamamme Ylioppilaiden terveyden­hoito­säätiö. Olemme lisäksi jäseninä monissa opiskelijoiden hyvinvointia.
Opiskelijaelämän edellytykset
Vaikutamme siihen, että opiskelijoilla on edullinen katto päänsä päällä ja rahaa elämiseen kukkarossaan. Opintotuen suuruus, opiskelija-asuntojen riittävyys ympäri Suomen ja opiskelijahintainen ruokailu ovat meille tärkeitä asioita.

Vaikuttaminen Euroopan Unionissa
Valvomme opiskelijan etua Euroopan Unionissa. Olemme hereillä niin komissiossa kuin parlamentissa ja pidämme huolta siitä, että suomalaisen opiskelijan ääni kuuluu Euroopassa.

 

Globaali vastuu
Tunnistamme globaalin vastuumme ympäristön ja ihmisten hyvin­voinnista. Teemme kehitysyhteistyötä sydämellä ja pitkän perinteen tuomalla osaamisella.

Tutkitulla tiedolla vaikuttaminen
Olemme koulutuksen ja opiskelijaelämän asiantuntija. Vaikutamme päättäjiin tarjoamalla ajankohtaista tietoa opiskelijoista hyödyntäen esimerkiksi kumppaniamme Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiötä.

Tutustu SYL:n historiaan

 

2017 Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin

SYL ajoi vahvasti opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin.

2016 NOM-tapaaminen järjestetään Helsingissä

Samalla juhlitaan 70. tapaamista muiden pohjoismaisten opiskelijaliittojen kanssa.

2016 Ensimmäinen digitaalinen opiskelijakortti

Digitaalinen opiskelijakortti julkaistaan Frank Appissa, joka nousee hetkellisesti Suomen ladatuimmaksi mobiiliapplikaatioksi.

2015 #Koulutuslupaus-kampanja

Eduskuntavaali­kampanjassa kerättiin ehdokkailta koulutuslupauksia. Lupauksista huolimatta hallitusohjelmaan kirjattiin historiallisen suuret, noin 600 miljoonan euron koulutusleikkaukset ja 150 miljoonan euron opintotukileikkaukset. Opintotukileikkausten ohessa opintotuen indeksisidonnaisuudesta luovuttiin. Eduskunta hyväksyi vuonna 2015 myös yliopistolain muutoksen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen käyttöönotosta.

2013 Frank perustetaan

Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt aloittivat historiallisen yhteistyön perustaessaan yrityksen vastaamaan opiskelijaeduista ja -korteista. Mukaan vähemmistöomistajaksi liittyy KILROY Oy. Samalla HYY Yhtymän ja SYL:n yhteisyritys Lyyran taru päättyy.

2013 Taideyliopisto perustetaan

Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyvät Taideyliopistoksi. Taideyliopiston ylioppilaskunta liittyy SYL:n jäseneksi.

2012 Ylioppilaskunnille yhteinen työehtosopimus

Ylioppilaskuntien työntekijöiden asteittaisen järjestäytymisen myötä päätettiin solmia SYL:n fasilitoimana yleispätevä sopimus ylioppilaskuntien sekä niiden työntekijöiden välille.

2012 NOM-tapaaminen järjestetään Helsingissä

Nordiskt Ordförandemötea eli pohjoismaisten opiskelijaliittojen tapaamisia on järjestetty aina 1940-luvulta lähtien.

2011 YTHS-mallin terveyden­huolto­kokeilu ammatti­korkea­kouluissa

Kokeilu oli tuloksiltaan hyvin onnistunut. SYL jatkaa vaikuttamistyötä YTHS:n laajentamiseksi amk-opiskelijoille.

2011 Opintotuki muuttuu kaksiportaiseksi

SYL vastusti opintotuen kaksiportaisuutta.

2011 Opintotuki indeksiin -kampanja

Opiskelijoiden voimakkaan opintotukivaikuttamisen tuloksena opintotuki päätettiin sitoa indeksiin. Indeksisidonnaisuus tuli voimaan 1.8.2013 alkaen.

2010 EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausi­maksu­kokeilu

SYL vastusti lukukausimaksukokeilua ja kokeilu todettiin epäonnistuneeksi. Silti keskustelu lukukausimaksujen käyttöönottamisesta jatkui kiivaana.  

2010 SYL:n kehitysyhteistyölle strategia

SYL keskittyy kehitys­yhteistyö­strategiansa mukaan koulutushankkeisiin keskeisinä arvoinaan toiminnan kestävyys ja vastuullisuus, toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus, molemminpuolinen oppiminen ja vuorovaikutus sekä hankkeiden omistajuus ja toimijuus kohdealueella.

2009 Uusi yliopistolaki hyväksytään

Yliopistolaki muutti yliopistot valtion tilivirastoista julkisoikeudellisiksi laitoksiksi tai säätiöiksi. Kauppatieteellinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät Aalto-yliopistoksi. Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi. Turun kauppakorkeakoulu yhdistettiin Turun yliopistoon. Laki astui voimaan seuraavana vuonna. Yliopistolakia vastaan järjestettiin useita opiskelijamielenosoituksia.

2007 Nouse jo! -kampanja opintorahan nostamisen puolesta

Tavoite saavutettiin ja opintorahaa korotettiin 15 prosenttia vuoden 2008 syksynä. 

2007 European Students’ Union ESU perustetaan

ESIB ei enää kuvannut eurooppalaisten opiskelijaliittojen poliittista työtä, joten vuonna 2007 päätettiin perustaa uusi kattojärjestö. Vuonna 2014 ESU:n liittokokouksessa ESIB päätettiin virallisesti lakkauttaa.

2006 Maksuttoman koulutuksen päivä

SYL järjestää ensimmäistä kertaa maksuttoman koulutuksen päivän. Maksuttoman koulutuksen päivä on järjestetty vuodesta 2006 lähtien yhtäjaksoisesti kerran vuodessa.

2006 Suomessa järjestetään European Students Convention Suomen EU-puheen­johtajuus­kauden vuoksi

ESC on perinteinen European Students’ Unionin tapahtuma, joka kerää yhteen opiskelijoita ympäri Euroopan.

2005 Opintoaikojen rajauslaki astuu voimaan

SYL vastusti opintoaikojen rajausta.

2005 Yliopistoissa siirrytään kaksiportaiseen tutkinto­järjestelmään

Suomi siirtyi Bolognan julistuksen mukaiseen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään, jossa ylempi ja alempi korkeakoulututkinto erotettiin toisistaan. SYL kritisoi kaksiportaista tutkintojärjestelmää.

2005 Laki erityisryhmien investointi­avustuksista astuu voimaan

Lailla turvataan tänä päivänä myös opiskelija-asuntojen rakentamisen tuki. SYL:n asuntopoliittisen toiminnan tavoitteena on parantaa opiskelija- asuntotuotannon edellytyksiä ja edistää yhteistyötä opiskelija-asuntotuotannon helpottamiseksi.

2002 Opintotuen kymppisynttärit

SYL:n toimistolla Kalevankadulla juhlistettiin 10-vuotista opintotukijärjestelmää. Merkkivuotta hyödynnettiin opintotukivaikuttamisessa.

1999 Bolognan julistus

Suomi allekirjoitti usean muun Euroopan maan kanssa julistuksen, jolla pyrittiin yhtenäistämään eurooppalaista korkeakoulutusta. Samalla eurooppalaista korkeakoulualuetta EHEA:a  ryhdyttiin rakentamaan. Julistuksen keskeisenä tavoitteena on eurooppalaisten tutkintorakenteiden vertailukelpoisuus. Bolognan julistuksen tavoitteita toimeenpannaan Suomessa tänäkin päivänä. 

1995 Korkea­koulu­neuvosto lakkautetaan ja Korkeakoulujen arviointineuvosto perustetaan

Koulutuksen arviointi institutionalisoitiin. SYL:lla oli oma edustuksensa uudessa arviointineuvostossa.

1994 SYL toimii ESIB:n puheenjohtaja

SYL toimi vuonna 1994 ensimmäistä kertaa eurooppalaisten opiskelijaliittojen kattojärjestön puheenjohtajana.

1994 Yhteistyö Maya -opiskelijoiden järjestön AMEU:n kanssa Guatemalassa alkaa

Yhteistyö on jatkunut näihin päiviin saakka.

1993 SYL torppaa hallituksen lukukausi­maksu­esityksen

Vuonna 1993 valtioneuvosto teki yliopisto-opintoihin lukukausimaksuja kannattavan periaatepäätöksen, mutta SYL onnistui hautaamaan päätöksen. Lukukausimaksuja vastustettiin tuhansia opiskelijoita keränneessä mielenosoituksessa sekä muilla poliittisilla keinoilla.

1993 SYL puoltaa Suomen liittymistä Euroopan Unioniin

Ylimääräinen liittokokous antoi kannanoton, jossa Suomen liittymistä Euroopan Unioniin kannatettiin.

1992 Korkea­koulu­opiskelijoiden opintotukea uudistetaan

Opintotukea uudistettiin perusteellisesti. Uudistuksen myötä opintoraha suureni ja muuttui veronalaiseksi, huoltajakorotus poistui, korkotukilainat muuttuivat markkinaehtoisiksi ja vanhempien ja puolison tuloja ja varallisuutta sekä omaa varallisuutta ei enää otettu huomioon opintotukea myönnettäessä. Korkea­koulu­tuki­kuukaudet otettiin käyttöön.

1992 KENKKU eli kehitys­yhteis­työasiain neuvottelukunta perustetaan

Kehitysyhteistyörahasto lakkautettiin ja sen hallituksen tilalle perustettiin kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta. KENKKU toimii tänäkin päivänä ja hallinnoi SYL:n kehitysyhteis­työhankkeita.

1991 Suuri opinto­tuki­mielen­osoitus

SYL:n järjestämässä opintotuki­mielen­osoituksessa – teekkarijäynän hengessä – opiskelijat lahjoittivat valtiolle valtavan määrän säästöpossuja, joissa jokaisessa oli pikkukolikko.

1989 Opiskelija­järjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. perustetaan

Ylioppilaspalvelun omaisuus toimi säätiön pääomana. Nykyään säätiö tunnetaan Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksena.

1988 YTHS:n rahoituspohja laajenee entisestään

Kunnat osallistuivat ensimmäistä kertaa YTHS:n rahoitukseen.

1988 SYL osallistuu keskusteluun kansalaispalkasta

SYL ajoi kansalaispalkkaa ja julkaisi aiheesta kirjan ja järjesti seminaarin. Keskustelu sai paljon julkisuutta ja inspiroi jopa pilapiirroksiin Helsingin Sanomissa.

1987 Erasmus-ohjelma käynnistyy

Opiskelijoiden liikkuvuutta edistävää ohjelmaa käynnistämään perustettiin työryhmä, jossa SYL:lla oli oma edustuksensa.

1986 Uusi korkeakoulujen kehittämislaki

Koulutuspolitiikassa siirryttiin lain myötä selkeästi yliopistojen tulosperustaiseen valtionohjaukseen.  SYL ajoi korkeakoulujen määrärahojen kehittymisen sitomista 1,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta tavoite ei mennyt läpi.

1984 Opiskelijoille ensimmäinen oma kortti

Ensimmäinen paperinen opiskelijakortti lanseerattiin vuonna 1984.

1982 WESIB perustetaan

West European Student Information Bureau (nykyinen European Students’ Union ESU) perustettiin yhdistämään eurooppalaisia opiskelijaliittoja. SYL osallistui WESIB:n tapahtumiin, mutta ei allekirjoittanut perustamiskirjaa. SYL liittyi liittoon vuonna 1989 ja vuonna 1990 liiton nimeksi muutettiin ESIB.  

1982 SYL ajaa kehitys­yhteis­työ­määrä­rahojen sitomista brutto­kansan­tuotteeseen

SYL järjesti toimintaviikon, jonka aikana kansanedustajille lähetettiin henkilökohtaisesti kysely heidän suhtautumisestaan kehitysyhteistyöhön. Eduskuntaryhmille jätettiin vetoomus kehitysavun nostamisesta 0,7 prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta.

1981 Suomen Opiskelija-asunnot Oy perustetaan

Myöhemmin organisaatiomuoto muuttui rekisteröidyksi yhdistykseksi. Nykyään opiskelija-asuntoyhteisöt ja korkeakouluopiskelijoiden opiskelijajärjestöt tekevät yhteistyötä Suomen Opiskelija-asunnot SOA ry:n puitteissa.

1979 Opiskelijoiden ateriatuki syntyy

SYL:n hallitus nimitti projektisihteerin valmistelemaan asiaa. Opetusministeriö teki valtiovarainministeriölle esityksen opiskelijoiden ateriatuesta, mutta valtiovarainministeriö hylkäsi esityksen. Eduskunta kuitenkin hyväksyi esityksen valtion budjettiin, ja tuki on säilynyt näihin päiviin.

1978 Kaksivuotiset vaalikaudet ylioppilaskuntiin

SYL:n pääsihteeri Jorma Eloranta kokosi suurimpien ylioppilaskuntien pääsihteerit työryhmään, joka laati ehdotuksen siirtymisestä ylioppilaskunnissa jokavuotisista vaaleista joka toisen vuoden vaaleihin. Muutos ajettiin läpi nopeasti melkein kaikissa ylioppilaskunnissa,

1975 SYL saa tukea ulkoministeriöltä kehitys­yhteis­työ­toimintaan

Ulkoministeriö ryhtyy tukemaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötoimintaa ja myös SYL alkoi saamaan hanketukea. Seuraavana vuonna perustettiin SYL:n kehitysyhteistyörahasto.

1970 SYL:n hallitus kasvattaa kokoaan

Työtaakan kasvettua vuosien varrella hallituksen kokoa päätettiin kasvattaa viidestä seitsemään jäseneen. SYL:oon valitaan seitsemän hengen hallitus tänäkin päivänä.

1970 Korkeakoulujen hallinnon­uudistus­taisto

Opetusministeri Johannes Virolaisen tuella ajettiin yliopistojen demokratisointia, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä sekä yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta yliopistojen päätöksenteossa. Ylioppilaskunnat järjestivät SYL:n kehotuksesta laajoja luentolakkoja puskeakseen hallinnon uudistusta kohti demokraattisempaa yliopistoa.

1968 Uusi asuntotuotantolaki astuu voimaan

Opiskelija-asuntojen rakennuttamisen tukeminen alkoi ja ensimmäiset opiskelija-asuntoyhteisöt perustettiin SYL:n myötävaikutuksella.

1968 Opiskelijoiden kehitys­yhteis­työ­toiminta siirtyy Ylioppilaiden Kansainväliseltä Avulta SYL:lle

Ylioppilaiden Kansainvälinen Apu oli kehitysyhteistyötä tekevä järjestö, johon kuului SYL:n lisäksi muita opiskelijajärjestöjä. Vuonna 1966 SYL erosi YKA:sta ja kaksi vuotta sen jälkeen järjestö lakkautettiin ja opiskelijoiden kehitysyhteistyötoiminta siirtyi SYL:n koordinoitavaksi.

1966 YTHS:n rahoituspohja laajenee

Kela aloitti YTHS:n toiminnan rahoittajana.

1966 Korkeakoulujen kehittämislaki

Lailla pyrittiin ohjaamaan Suomen korkeakoulupolitiikkaa pitkällä aikavälillä, ja laki olikin voimassa vuoteen 1986 asti. Samalla perustettiin opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedepoliittinen osasto sekä Korkeakouluneuvosto, jossa SYL:lla oli edustaja.

1965 Organisaatiossa siirrytään viiden jäsenen hallitukseen

Ennen vuotta 1965 SYL:n hallitus koostui puheenjohtajasta, kahdesta varapuheenjohtajasta ja viidestätoista hallituksen jäsenestä. Näiden lisäksi valtaa piti kaksi kertaa vuodessa järjestettävä liittokokous sekä ylioppilaskuntien ja liittokokouksen valitsema valtuusto. Vuonna 1965 voimaan tuli sääntöuudistus, jonka mukaan hallituksessa toimi jatkossa puheenjohtajan lisäksi neljä hallituksen jäsentä.

1963 Ensimmäinen opiskelijatutkimus julkaistaan

Kun opiskelijamäärät yliopistoissa kasvoivat voimakkaasti, tarve tutkia opiskelijoiden taloudellisia ja sosiaalisia oloja korostui. Vuonna 1963 SYL julkaisi ensimmäisen opiskelijatutkimuksen nimellä ”Opiskelijatutkimus 1961”. SYL julkaisi useita opiskelijatutkimuksia läpi 1960- ja 1970-lukujen.

1960 Korkeakoulujen massoittuminen alkaa

Yliopiston opiskelijamäärät kasvoivat ripeällä vauhdilla, kun suuret ikäluokat aloittivat yliopisto-opinnot.

1954 YTHS syntyy

Opiskelijoiden terveydenhoito siirrettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vastuulle Helsingissä toimineelta Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimistolta vuoden 1954 keväällä ja toiminnasta tehtiin valtakunnallista.

1953 SYL:n sääntö- ja rakennemuutos toteutetaan

Sääntömuutoskomitea sai työnsä valmiiksi keväällä 1953 ja samalla perustettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Tämän lisäksi muusta SYL:n palvelutoiminnasta vastaamaan perustettiin Ylioppilaspalvelu.

1952 SYL:n sääntö­muutos­komitea ryhtyy valmistelemaan organisaatio­uudistusta

SYL:n matkailutoiminta siirrettiin Scandinavian Student Travel Servicen (STSS) hoidettavaksi ja samalla ryhdyttiin valmistelemaan perustavanlaatuista organisaatiouudistusta sääntökomitean johdolla.

1950 SYL aloittaa kehitysyhteistyön tekemisen

SYL:n kehitysyhteistyön teemoja ovat olleet vuosikymmenten ajan koulutus, opiskelijoiden tukeminen ja kehitys­yhteistyö­tietoisuuden kasvattaminen Suomessa.

1947 Laki ylioppilaiden terveydenhuollosta

Lain myötä ylioppilaiden terveydenhuoltoon kiinnitettiin ensi kertaa erityistä huomiota.

1946 Ylioppilaiden terveyden­huolto­toimisto perustetaan

Uusi terveydenhoitokomitea teki uuden suunnitelman terveydenhuoltotoimiston perustamisesta. Ensimmäinen toimisto perustettiin Helsinkiin Kivelän sairaalaan.

1946 Eurooppalaiset opiskelijaliitot perustavat International Union of Students eli IUS:n.

IUS vasemmistolaistui nopeasti ja SYL erosi järjestöstä vuonna 1956.

1938 SYL:n terveyden­hoito­komitea perustetaan

SYL asetti ylioppilaiden terveydenhuoltokomitean laatimaan ehdotusta opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon järjestämiseksi. Suunnitelmat terveydenhuoltotoimiston perustamisesta kariutuivat kuitenkin jatkosodan vuoksi.

1932 Ylioppilaiden keuhko­tarkastukset aloitetaan

Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys aloitti ylioppilaiden keuhkotarkastukset. Tämä loi pohjaa ylioppilaiden omalle terveydenhoidolle

1921 Suomen ylioppilaskuntien liitto perustetaan

Perustajina Suomen ylioppilaskunta (nykyään Helsingin yliopiston ylioppilaskunta) ja Åbo Akademis Studentkår. SYL:n toiminta keskittyi järjestön alkuvuosina erityisesti kansainväliseen opiskelijayhteistyöhön. Järjestö perustettiin, jotta suomalaiset opiskelijat voisivat osallistua vuonna 1919 perustettuun Kansainväliseen ylioppilasliittoon.