Opetus- kulttuuriministeriö uudistaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota tulevana vuonna. Työn tarkoituksena on asettaa tavoitteet vuodelle 2040. Korkeakouluvision uudistaminen on tervetullut avaus: edellisessä visiossa asetettiin runsaasti kannatettavia tavoitteita, jotka ovat kuitenkin vuosien saatossa jääneet lähinnä ideoiksi paperille.
Keskeistä tulevassa työssä onkin konkreettisten toimenpiteiden asettaminen, joilla varmistetaan, että uuden vision päämäärät saavutetaan. Visiotyön lähtökohtana on tunnistettava, että duaalimalli on korkeakoulujärjestelmämme rikkaus, jota pitää hyödyntää ja vahvistaa.
Edellisessä korkeakouluvisiossa asetettiin tavoitteeksi nostaa nuorten koulutustaso 50 %:iin ikäluokasta. Tavoitteen tärkeys on laajasti tunnistettu, mutta vajaan vuosikymmenen aikana ei ole löytynyt poliittista tahtoa koulutustason noston kestävälle rahoitukselle.
Tulevan vision tärkein tavoite on ylivaalikautisen sovun löytäminen koulutustason noston rahoitukseen. Meidän on lisäksi tarkasteltava, mihin juuri nuori ikäluokka hakeutuu opiskelemaan, ja panostettava näille aloille ja alueille. On tärkeää tarjota jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia uran eri vaiheisiin, mutta koulutustason nostoa on kuitenkin tarkasteltava nimenomaan nuoren ikäluokan näkökulmasta.
Koulutustason nostaminen edellyttää myös korkeakoulujen läpäisyasteen kohentamista. Kun tarkastellaan vuonna 2015 yliopistossa aloittaneita seitsemän vuoden opiskelun jälkeen, 49,4 % prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, 28,5 % alemman korkeakoulututkinnon ja liki 20 % on ollut ilman tutkintoa kokonaan.
Kasvava sisäänotto tulee myös tarkoittamaan, että korkeakoulutukseen tulee opiskelijoita sisään entistä laajemmalla otannalla, ja moninaistuvalla opiskelijajoukolla on myös uudenlaisia tarpeita. Korkeakouluilla on oltava valmiudet vastata moninaistuvan opiskelijajoukon tarpeisiin pedagogiikalla, ohjauksella ja tuella.
Heterogeenisyys takaa korkeakoulutettujen moniäänisyyden ja siksi aliedustettujen ryhmien korkeakoulutukseen pääsyn täytyy olla visiotyön keskiössä. Koulutuksen segregaatio on ollut jo vuosia huolestuttavasti kasvava ilmiö eikä meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren tippua kelkasta. Esimerkiksi omat valintaväylät suomea toisena kielenä opiskelleille yliopistoihin on hyvä ja tarpeellinen avaus.
Edellisessä visiossa asetettiin kunnianhimoisia kansainvälistymistavoitteita, ja näistä on pidettävä kiinni. Länsimaisia arvoja uhataan tänä päivänä joka puolelta, ja korkeakoulujen täytyy olla sivistyksen suunnannäyttäjiä ja avoimen maailman äänenkannattajia.
Visiotyö tarjoaa mahdollisuuden löytää yhteistä näkökulmaa siihen, miten aikakautemme haasteisiin vastataan koulutuksella ja tutkimuksella. Odotamme SYLissä innolla visiokeskusteluja!
Lisätietoja:
Heidi Rättyä
Koulutuspolitiikan asiantuntija
041 515 2231
heidi.rattya@syl.fi
Nikolas Bursiewicz
Koulutuspolitiikan asiantuntija
041 515 2230
nikolas.bursiewicz@syl.fi
