Kehitysyhteistyö

SYL on vuosikymmeniä tukenut kehitysyhteistyöllään koulutusta ja opiskelijoita. Olemme myös lisänneet Suomessa tietoa globaalikysymyksistä. Kehitysyhteistyö tukee SYL:n toiminnan ydinperiaatteita: yhdenvertaisuutta, kansainvälisyyttä ja sivistystä. Tärkeä osa SYL:n kehitysyhteistyötoimintaa ovat myös vapaaehtoiset.

Hankkeemme

Etiopiassa 17,6 prosentilla väestöstä on jonkinasteinen vamma. Etiopian opetusministeriön inklusiivisen koulutuksen politiikasta huolimatta lapset, nuoret ja aikuiset vammaiset ovat aliedustettuja ala- ja yläkouluissa sekä korkeakouluissa. Yhä useammat vammaiset opiskelijat hyväksytään julkisiin yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin Etiopiassa, mutta oppilaitokset eivät pysty tarjoamaan heille tarvittavaa tukea. Esimerkiksi äänimuodossa olevia asiakirjoja, viittomakielen tulkkeja tai esteettömiä luokkahuoneita ei usein ole tarjolla, vaikka Etiopia on sitoutunut vammaisten opiskelijoiden tukemiseen.

Hanke tukee vammaisten opiskelijoiden osallistamista hankeyliopistoissa perustamalla tai vahvistamalla yliopistojen vammaispalveluja. Tarkoituksena on, että hankkeen päätyttyä yliopistot jatkavat palvelujen tarjoamista ja apuvälinehankintoja itsenäisesti. Tämä on toiminut hyvin aiemmissa vastaavissa hankkeissa. Hanke pyrkii vähentämään myös sukupuolten välistä epätasa-arvoa varmistamalla, että sekä miehet että naiset osallistuvat hankkeessa järjestettäviin koulutuksiin.

SYL toteuttaa hankkeen etiopialaisen vammaisjärjestö ECDD:n (Ethiopian Center for Disability and Development) ja suomalaisen Kynnys ry:n kanssa. ECDD on toteuttanut vastaavaa toimintaa aiemmin menestyksekkäästi yhteistyössä Kynnys ry:n kanssa muissa Etiopian yliopistoissa. SYL:n liityttyä mukaan yhteistyöhön hankkeeseen lisättiin uutena elementtinä se, että vammaisia opiskelijoita pyritään saamaan aiempaa tiiviimmin mukaan opiskelijayhdistysten toimintaan. Näin edistetään vammaisten opiskelijoiden sosiaalista osallisuutta. Tässä hyödynnetään myös SYL:n kokemusta opiskelijajärjestökentältä. Toisaalta SYL:llä on mahdollisuus oppia hankkeen myötä, miten vammaiset korkeakouluopiskelijat voitaisiin huomioida Suomessa nykyistä paremmin.

Hanke toteutetaan ulkoministeriön myöntämällä hanketuella. Koska kyseessä on vammaishanke, Ulkoministeriön tuki kattaa 92,5 % hankkeen kuluista, loput 7,5 % katetaan lahjoitusvaroilla.

Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat lisäksi ISYY, JYY, LYY, OYY ja TYY. Yhteishankkeen tavoitteena on näyttää opiskelijoille, miten ilmastonmuutos vaikuttaa rajuimmin matalan tulotason valtioihin, joissa asuvilla ihmisillä on jo valmiiksi vähemmän mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Asian tiedostaminen ei kuitenkaan riitä, mikäli jäämme vain voivottelemaan asiaa, sillä maailma ei muutu voivottelemalla. Siksi on olennaista, että hanke pyrkii aktivoimaan opiskelijoita ilmastoystävällisiin tekoihin.

Ilmastonmuutos ahdistaa enemmistöä suomalaisista nuorista. Juuri ilmastonmuutos on tuonut globaalin ulottuvuuden merkityksen ehkä vahvimmin tajuntaamme. Toimintamme globaalien haasteiden ratkaisemiseksi ei kuitenkaan ole muuttunut riittävästi kasvaneen tietoisuuden mukana. Siksi hankkeessa yhdistyvät globaalit teot ja arkipäivän valinnat. Meistä jokaisen toiminnalla on väliä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Hanke ”Opiskelijat vastuullisen maailman rakentajina” näkyy loppusyksystä 2019 järjestettävinä kestävän kehityksen viikkoina. Jokainen osallistuva ylioppilaskunta järjestää hankkeeseen palkattavan paikalliskoordinaattorin johdolla teemaviikon, jonka aikana toteutetaan monenlaisia ilmastonmuutosteemaisia tapahtumia. Lisäksi teemoja nostetaan esiin sosiaalisessa mediassa. Voit osallistua hankkeeseen hakeutumalla viikon paikalliskoordinaattoriksi (haut ovat auki huhti-toukokuussa), tai oman ylioppilaskuntasi vapaaehtoiseksi. Keke-viikon tapahtumiin voit osallistua Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä tai Turussa. Hankkeesta voit somettaa paikkakunnasta riippumatta!

”Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.”

Opiskelijat mukana hankkeissa

KENKKUn tehtäviin kuuluu mm. uusien hankkeiden suunnittelu, vuosiraporttien työstäminen, kestävästä kehityksestä viestiminen sekä taustaselvitysten laatiminen vaikuttamistyötä varten. KENKKUlaiset osallistuvat myös hankkeista tiedottamiseen niin ylioppilaskunnissaan kuin päivittämällä blogia.

KENKKUn toimikausi on kuluvan vuoden syyskuusta seuraavan vuoden elokuun loppuun. KENKKUssa on sekä uusia että jatkavia jäseniä. Näin tiedonkulku varmistetaan KENKKUn vaihtuessa vuosittain. Uudet jäsenet valitaan ylioppilaskuntien esitysten perusteella ennalta määrättyjen kriteerien perusteella. Haku KENKKUun on vuosittain huhti–toukokuussa.

Uudet jäsenet:                           

Anna Antila, TREY                         

Anna Zumegen, JYY                      

David Delahunty, OYY                  

Henna Kurki, TYY

Heta Stenberg, ISYY

Johanna Närvänen, ISYY

Julia Kerkelä, LYY

Rufus Panelius, ÅAS

Shruti Jain, TYY

Suvi Tikka, HYY

Jatkavat jäsenet:

Jawaria Khan, JYY

Sanna Lindgren , TYY

Viola Luokkala, TYY

KENKKUn jäsen saa mahdollisuuden vaikuttaa SYL:n kehitysyhteistyöhankkeiden valintaan sekä toteuttamiseen. Toiminnasta hyvää hankehallintokokemusta kehitysyhteistyösektorila ja mahdollisuuden tutustua muiden ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoihin. Lisäksi toiminnasta saa kokemusta viestinnästä ja vaikuttamistyötä.

Lahjoita

SYL:n ulkomaanhankkeista 85 % rahoitetaan Ulkoministeriön tuella ja loput 15 % on SYL:n omarahoitusosuutta. Omarahoitusosuudesta 7,5 % on vapaaehtoistyötä, joka koostuu SYL:n kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan (KENKKU) työstä. KENKKU:n jäseninä ovat eri ylioppilaskuntia edustavat opiskelijat. Loput 7,5 % hankkeiden budjeteista koostuu SYL:n omarahoitusosuudesta, joka kerätään opiskelijoiden vapaaehtoismaksujen avulla. Tämän takia on tärkeää, että myös sinä lahjoitat rahaa SYL:n kehitysyhteistyöhankkeille!

SAAJA: Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

TILI: IBAN FI04 8000 1501 1968 45, DABAFIHH

VIESTI: Kehitysyhteistyölahjoitus

TOIMEENPANOAIKA: 01.01.2019 – 31.12.2020

TOIMEENPANOALUE: koko Suomen alue Ahvenanmaata lukuun ottamatta

LUVAN MYÖNTÄJÄ: Poliisihallitus

LUVAN NUMERO: RA/2018/1133, myönnetty 26.11.2018

Kerätyt varat käytetään Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kehitysyhteistyötoimintaan vuosien 2019–2021 aikana. Kehitysyhteistyötoimintaan kerättävät varat käytetään seuraaviin käyttötarkoituksiin:

  • ulkoministeriön tukemien kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuksien kattaminen
  • viestintä- ja globaalikasvatustapahtumien kulut
  • kehitysyhteistyöhankkeiden koordinaattorin palkka uusien hankkeiden suunnittelutyön osalta
  • kehityspoliittinen vaikuttamistyö
  • Lisäksi varoja voidaan käyttää hanketyöstä ja kehitysyhteistyötoiminnasta aiheutuviin välittömiin   seuranta-, suunnittelu- ja kokouskuluihin Suomessa.
Menneet hankkeet

Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on maya-alkuperäisväestön naisten yhteiskunnallisen aseman ja toimeentulon parantaminen ja väestöryhmien tuloerojen tasaaminen.

AMEU hyödyntää työssään edellisen hankkeen oppeja ja kehittää uudenlaisia toimintatapoja. Hankkeen alkupuolella on perustettu naisryhmiä neljässä maaseutukunnassa, jotka ovat nimeltään Acatenango, Parramos, San José Poaquil ja Patzicia. Edellisessä hankkeessa toimivaksi osoittautuneita naisryhmien koulutuksia ja taimitarhojen perustamista on jatkettu, mutta lisäksi tavoitteena on kouluttaa noin sadalle naiselle avokadojen tuotantoon ja myyntiin liittyviä taitoja. Aiemmassa hankkeessa aloittanutta naisryhmää Tecpán Guatemalassa autetaan saamaan avokadonsa myyntiin. Tämän lisäksi yhteistyökumppani AMEU:ta vahvistetaan järjestönä. Tämä on tärkeää, jotta yhteistyö voi päättyä niin, että AMEU:n toiminta jatkuu kestävällä pohjalla.

Hankkeen toinen vuosi osoitti, että taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi hankkeella on vahva yhteiskunnallinen merkitys. Guatemalassa ja etenkään maaseudulla naiset eivät tyypillisesti työskentele kodin ulkopuolella, vaan miesten odotetaan tuovan leipää pöytään. Tästä syystä naisille ei myöskään tarjota yhtä hyviä koulutusmahdollisuuksia ja hankkeen alussa monet aviomiehet epäilivät, mitä hyötyä olisi toimintojen kohdistamisesta naisille. Myöhemmin kuitenkin puolisot jopa tarjoutuvat esimerkiksi vahtimaan lapsia sen aikaa, että naiset pääsevät koulutuksiin. Naiset saavat tuotantoon ja myyntiin liittyvien koulutusten lisäksi tietoa omista oikeuksistaan ja heitä kannustetaan myös ympäristön suojeluun. Istutettavat puut sitovat hiilidioksidia ja estävät maaperän eroosiota. Lisäksi lisääntyvät tulot vähentävät tarvetta hakata lähimetsiä polttopuiksi.

SYL:llä oli vuosina 2012-13 Guatemalassa kehitysyhteistyöhanke “Luonnonkatastrofien riskienhallintakapasiteetin vahvistaminen Guatemalan maya-yhteisöissä”. Hanke toteutettiin Chimaltenangon maakunnassa,  Tecpánin ja San Andrés Itzapan kunnissa, ja se on jatkoa vuosina 2008–2010 toteutetulle SYL:n hankkeelle, joka keskittyi riskialttiuden kartoittamiseen ja kriisivalmiuksien kehittämiseen. Hankkeesta kertovan videon voit katsoa tästä linkistä.

Guatemala sijaitsee Keski-Amerikan kannaksella, ja maa on altis erilaisille luonnonkatastrofeille, kuten hirmumyrskyille, tulivuorten purkauksille ja maanjäristyksille. Metsien hakkuut aiheuttavat eroosiota ja maanvyörymiä sekä hävittävät pohjavesivarantoja. Guatemala on yksi latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista, ja sen asukkaista noin 75 % elää köyhyydessä.  Maaseuduilla ja alkuperäisasukkaiden keskuudessa köyhyysluvut ovat vielä korkeampia.

Teemaviikkojen tarkoitus on houkutella yliopisto-opiskelijoita pohtimaan globaaleja kehityskysymyksiä. Lisäksi opiskelijoille esitellään henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia. Teemaviikolla on järjestetty vuosittain kymmeniä tapahtumia, jotka ovat keränneet keskimäärin 8 000−10 000 osallistujaa.

Mosambikissa lasten luku- ja kirjoitustaidot ovat heikot. Tähän on monta syytä: lapsille ei ole tarpeeksi oppimateriaaleja, luokkakoot ovat suuria, koulujen infrastruktuuri ja opettajien opetustaidot ovat puutteellisia ja vanhemmat eivät panosta lastensa koulunkäyntiin. Vaikka Mosambikin valtio panostaa opetussektorin kehittämiseen esimerkiksi rakentamalla kouluja ja kouluttamalla lisää opettajia, ei koko koulujärjestelmä muutu hetkessä.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa ala-asteen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden lukutaitoa. Tavoitteen saavuttamiseksi hankimme 2628 oppikirjaa ja muita opetustarvikkeita sekä kehitimme 64 opettajan pedagogisia taitoja. Tämä on erityisen tärkeää, koska Mosambikissa ala-asteen ensimmäisten luokkien opettajankoulutus kestää perusasteen lisäksi vain muutaman vuoden. Pedagogiset taidot ovat jääneet usein opettajankoulutuksessa sivuosaan opiskelijoiden opetellessa aineiden sisältöjä. Hankekoulujen opettajat arvioivat jälkikäteen hanketoimintojen tukeneen lasten oppimista ja erityisesti lasten motivaatio parani.

Lisäksi painotimme oppilaiden vanhemmille, että heidän tuellaan on merkitystä lasten koulunkäynnille ja tulevaisuudelle. Oppilaiden omaa innostusta lukemiseen ja kirjoittamiseen tuettiin aloittamalla muun muassa satupiiritoiminta hankekouluissa. Lisäksi yhteistyökumppanimme AFORTALECER aloitti vaikuttamistyön koulutuksen laadun parantamiseksi Mosambikissa. Järjestö onnistuikin herättämään paikallisissa koulutusviranomaisissa kiinnostuksen hankkeen toimintamallia kohtaan.

SYL on hakenut hankkeelle jatkorahoitusta, koska vuoden 2016 alussa tehty arvio osoitti positiivista muutosta, mutta toimintaa voisi yhä kehittää niin, että opettajat ylläpitäisivät ja parantaisivat ammattitaitoaan jatkossa muun muassa vertaisoppimisen avulla. Samalla mukaan tulisi kahdeksan uutta koulua.

IEC on työskennellyt pitkään köyhissä ja syrjäisissä yhteisöissä. Järjestö on keskittynyt erityisesti koulutuksen ja demokratian edistämiseen alueilla, joilla sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet ovat olleet puutteelliset. Mongolia on yksi maailman harvaanasutuimmista maista, jonka väestöstä noin puolet on nomadeja tai seminomadeja. Paimentolaiset elävät edelleen osan vuodesta kiertäen jurttineen ja eläimineen paikasta toiseen. Mongolian maaseudulla asuvia paimentolaisia koettelevat vaihtelevat sääolot sekä ympäristön tuhoutuminen esimerkiksi kaivostoiminnan vuoksi. Tämä vaikeuttaa perinteisen ammatin harjoittamista ja aiheuttaa työttömyyttä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Syrjäisimpien seutujen väestöllä on myös hyvin rajatut mahdollisuudet hankkia tietoa, joilla he pystyisivät parantamaan elinolojaan.

Vuosien 2012-14 yhteistyöhankkeen tarkoituksena puuttua näihin ongelmiin kahdella eri alueella, Songinkhairkhan kaupunginosassa Ulaanbaatarissa sekä Arkhangain maakunnassa maaseudulla, perustamalla yhteisöryhmiä. Ryhmät harjoittavat yritystoimintaa huovutuksesta autokorjaamoihin ja päiväkotitoimintaan. Lisäksi ne tekevät paikallisille päätöksentekijöille aloitteita yhteisöjen kehittämiseksi.

Haemme yhteisöryhmien toiminnalle jatkorahoitusta, sillä suurin osa ryhmistä toimii edelleen, mutta liiketoiminnan kehittäminen edellyttää lisäkoulutusta. Suuri osa yhteisöryhmien jäsenistä on naisia, joten hankkeet ovat tukeneet heitä taloudellisesti. Uudessa hankkeessa haluamme lisäksi vahvistaa naisten ääntä päätöksenteon eri tasoilla Mongoliassa.

Vuosina 2010-2011 SYL:llä oli Mongoliassa kaksivuotinen Kiertävät kirjastot ja koulutuskeskukset -hanke IEC:n kanssa. Hankkeen tavoitteena oli tuoda tietoa maaseudun asukkaille sekä kehittää heidän ammatillista osaamistaan. Kiertävät kirjastot ja koulutuskeskukset -hanke oli jatkoa myös kirjastoihin ja koulutukseen keskittyneelle hankkeelle, joka toteutettiin 2007 tiedon ja koulutuksien saavutettavuuden parantamiseksi Mongolian maaseudulla.

Uusimmat kehyblogit