Kehitysyhteistyö

SYL on vuosikymmeniä tukenut kehitysyhteistyöllään koulutusta ja opiskelijoita. Olemme myös lisänneet Suomessa tietoa globaalikysymyksistä. Kehitysyhteistyö tukee SYLin toiminnan ydinperiaatteita: yhdenvertaisuutta, kansainvälisyyttä ja sivistystä. Tärkeä osa SYLin kehitysyhteistyötoimintaa ovat myös vapaaehtoiset.

Lahjoita

Tue SYLin kehitysyhteistyötä:

SAAJA: Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
TILI: IBAN FI04 8000 1501 1968 45, DABAFIHH
VIESTI: Kehitysyhteistyölahjoitus (tai “Etiopia” tai “Sambia”, mikäli haluat kohdentaa lahjoituksen tiettyyn hankkeeseen)

Lämmin kiitos tärkeästä tuestasi!

 

Rahankeräysluvan tiedot

TOIMEENPANOAIKA: 19.3.2021 alkaen
TOIMEENPANOALUE: koko Suomen alue Ahvenanmaata lukuun ottamatta
LUVAN MYÖNTÄJÄ: Poliisihallitus
LUVAN NUMERO: RA/2021/333, myönnetty 19.3.2021

Mikäli haluat tukea Etiopiassa toteutettavia hankkeita, kirjoitathan viestikenttään “Etiopia”. Jos haluat kohdistaa lahjoituksesi Sambiassa toteutettavalle, vammaisia korkeakouluopiskelijoita tukevalle hankkeelle, kirjoita viestikenttään “Sambia”. Kerätyt varat käytetään Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kehitysyhteistyötoimintaan vuosina 2023-2026. Kehitysyhteistyötoimintaan kerättävät varat käytetään seuraaviin käyttötarkoituksiin:

  • Ensisijaisesti SYLin Etiopiassa ja Sambiassa toteutettavien kehitysyhteistyöhankkeden omarahoitusosuuksien kattamiseen
  • Toissijaisesti SYLin kehityspolitiikan asiantuntijan palkkaan siltä osin, kun aikaa kuluu uusien globaalikasvatus- tai kehitysyhteistyöhankkeiden rahoitushakemuksien laatimiseen.

Vammaishankkeissa ministeriön tuen enimmäismäärä on korkeintaan 92,5 prosenttia hankkeen vuosittaisista kokonaiskuluista ja avustuksensaajan omarahoitusosuuden tulee vuosittain olla vähintään 7,5 prosenttia. Sen on oltava kokonaan rahallista panosta. SYLin ulkomaanhankkeista 85 % rahoitetaan ulkoministeriön tuella ja loput 15 % on SYLin omarahoitusosuutta.

Hankkeemme

Sambiassa aikuisista jopa 10,9 prosentilla on jonkinasteinen vamma. Vammaisista henkilöistä suurempi osa on naisia. Vain harva vammainen nuori voi haaveilla korkeakouluopinnoista, sillä usein esimerkiksi pääsykokeita ei ole muokattu heille sopiviksi. Myös opiskelutilat ovat usein esteellisiä.

Sambia pyrkii YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti kehittämään kansallista koulutustaan saavutettavammaksi kaikille ihmisryhmille. Sambian ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksessa on jo kehitetty ja ollaan kehittämässä vammaisia tukevia toimenpiteitä, mutta korkeakoulutusta ei vielä ole muokattu inklusiiviseksi.

Hanke tukee vammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia saada korkeakouluopetusta Sambiassa tarjoamalla ja perustamalla vammaispalveluja, lisäämällä tietoisuutta vammaisten opiskelijoiden kohtaamista haasteista sekä järjestämällä koulutuksia päättäjille, opiskelijoille ja yliopistojen työntekijöille. Tavoitteena on kohdeyliopistojen saavutettavuuden ja vammaispalvelujen parantaminen. Lisäksi tavoitteena on opiskelijoiden sosiaalisen ja akateemisen osallistamisen lisääminen mutta myös opiskelijoiden voimaannuttaminen pysyvän muutoksen saavuttamiseksi. Olennaisesti tavoitteisiin liittyy myös ajattelutavan muutos, jotta yliopistot tekevät tulevaisuudessa itse tarvittavia muutoksia ja opiskelijat tuntevat omat oikeutensa paremmin.

Hanke toteutetaan ulkoministeriön myöntämällä hanketuella vuosina 2023–2026. Koska kyseessä on vammaishanke, ulkoministeriön tuki kattaa 92,5 % hankkeen kuluista, loput 7,5 % katetaan lahjoitusvaroilla.

Etiopiassa 17,6 prosentilla väestöstä on jonkinasteinen vamma. Etiopian opetusministeriön inklusiivisen koulutuksen politiikasta huolimatta lapset, nuoret ja aikuiset vammaiset ovat aliedustettuja ala- ja yläkouluissa sekä korkeakouluissa. Yhä useammat vammaiset opiskelijat hyväksytään julkisiin yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin Etiopiassa, mutta oppilaitokset eivät pysty tarjoamaan heille tarvittavaa tukea. Esimerkiksi äänimuodossa olevia asiakirjoja, viittomakielen tulkkeja tai esteettömiä luokkahuoneita ei usein ole tarjolla, vaikka Etiopia on sitoutunut vammaisten opiskelijoiden tukemiseen.

Hanke tukee vammaisten opiskelijoiden osallistamista hankeyliopistoissa perustamalla tai vahvistamalla yliopistojen vammaispalveluja. Tarkoituksena on, että hankkeen päätyttyä yliopistot jatkavat palvelujen tarjoamista ja apuvälinehankintoja itsenäisesti. Tämä on toiminut hyvin aiemmissa vastaavissa hankkeissa. Hanke pyrkii vähentämään myös sukupuolten välistä epätasa-arvoa varmistamalla, että sekä miehet että naiset osallistuvat hankkeessa järjestettäviin koulutuksiin. Vuosina 2019-2022 yhteistyötä tehtiin Dillan, Jimman ja Debre Berhanin yliopistojen kanssa. Vuonna 2023 työ jatkuu Jigjigan, Woloita Sodon ja Bahir Darin yliopistojen kanssa.

SYL toteuttaa hankkeen etiopialaisen vammaisjärjestö ECDD:n (Ethiopian Center for Disability and Development) ja suomalaisen Kynnys ry:n kanssa. ECDD on toteuttanut vastaavaa toimintaa aiemmin menestyksekkäästi yhteistyössä Kynnys ry:n kanssa muissa Etiopian yliopistoissa. SYLin liityttyä mukaan yhteistyöhön hankkeeseen lisättiin uutena elementtinä se, että vammaisia opiskelijoita pyritään saamaan aiempaa tiiviimmin mukaan opiskelijayhdistysten toimintaan. Näin edistetään vammaisten opiskelijoiden sosiaalista osallisuutta. Tässä hyödynnetään myös SYLin kokemusta opiskelijajärjestökentältä. Toisaalta SYLillä on mahdollisuus oppia hankkeen myötä, miten vammaiset korkeakouluopiskelijat voitaisiin huomioida Suomessa nykyistä paremmin.

Hanke toteutetaan ulkoministeriön myöntämällä hanketuella. Koska kyseessä on vammaishanke, Ulkoministeriön tuki kattaa 92,5 % hankkeen kuluista, loput 7,5 % katetaan lahjoitusvaroilla.

Opiskelijat mukana hankkeissa

KENKKUn tehtäviin kuuluu mm. uusien hankkeiden suunnittelu, vuosiraporttien työstäminen, kestävästä kehityksestä viestiminen sekä taustaselvitysten laatiminen vaikuttamistyötä varten. KENKKUlaiset osallistuvat myös hankkeista tiedottamiseen niin ylioppilaskunnissaan kuin päivittämällä blogia.

KENKKUn toimikausi on kuluvan vuoden syyskuusta seuraavan vuoden elokuun loppuun. KENKKUssa on sekä uusia että jatkavia jäseniä. Näin tiedonkulku varmistetaan KENKKUn vaihtuessa vuosittain. Uudet jäsenet valitaan ylioppilaskuntien esitysten perusteella ennalta määrättyjen kriteerien perusteella. Haku KENKKUun on vuosittain huhti–toukokuussa.

Toimikunnan puheenjohtajana toimii Jonatan Stenberg (SHS).

Jäsenet

Hatim Snidate (TREY, jatkava)
Saara Pirhonen (TREY, jatkava)
Miira Parhiala (TREY)
Anni Vakkuri (OYY, jatkava)
Lotta Ellonen (OYY, jatkava)
Helena Kärppä (HYY, jatkava)
Nicolina Blomstedt (HYY)
Meri Leppänen (HYY)
Eero Viljanen (LYY, jatkava)
Miracle Akangbe (JYY)
Aino Rönkä (TYY).

KENKKUn jäsen saa mahdollisuuden vaikuttaa SYLin kehitysyhteistyöhankkeiden valintaan sekä toteuttamiseen. Toiminnasta hyvää hankehallintokokemusta kehitysyhteistyösektorila ja mahdollisuuden tutustua muiden ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoihin. Lisäksi toiminnasta saa kokemusta viestinnästä ja vaikuttamistyötä.

Menneet hankkeet

Suomen ylioppilaskuntien liiton sekä Helsingin, Turun, Åbo Akademin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Taideyliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskuntien yhteinen hanke haastoi opiskelijat pohtimaan kulutustottumustemme vaikutuksia ja teki tutuksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Hanke tutustutti opiskelijat erityisesti tavoitteeseen numero 12, joka keskittyy kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyteen sekä vastuulliseen kuluttamiseen. Osana hanketta kaikissa ylioppilaskunnissa järjestettiin vuosina 2021 ja 2022 vastuulliseen kuluttamiseen liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Hankkeelle myönnettiin Suomen ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea.

Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat lisäksi ISYY, JYY, LYY, OYY ja TYY. Yhteishankkeen tavoitteena on näyttää opiskelijoille, miten ilmastonmuutos vaikuttaa rajuimmin matalan tulotason valtioihin, joissa asuvilla ihmisillä on jo valmiiksi vähemmän mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Asian tiedostaminen ei kuitenkaan riitä, mikäli jäämme vain voivottelemaan asiaa, sillä maailma ei muutu voivottelemalla. Siksi on olennaista, että hanke pyrkii aktivoimaan opiskelijoita ilmastoystävällisiin tekoihin.

Ilmastonmuutos ahdistaa enemmistöä suomalaisista nuorista. Juuri ilmastonmuutos on tuonut globaalin ulottuvuuden merkityksen ehkä vahvimmin tajuntaamme. Toimintamme globaalien haasteiden ratkaisemiseksi ei kuitenkaan ole muuttunut riittävästi kasvaneen tietoisuuden mukana. Siksi hankkeessa yhdistyvät globaalit teot ja arkipäivän valinnat. Meistä jokaisen toiminnalla on väliä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Hanke ”Opiskelijat vastuullisen maailman rakentajina” näkyy loppusyksystä 2019 järjestettävinä kestävän kehityksen viikkoina. Jokainen osallistuva ylioppilaskunta järjestää hankkeeseen palkattavan paikalliskoordinaattorin johdolla teemaviikon, jonka aikana toteutetaan monenlaisia ilmastonmuutosteemaisia tapahtumia. Lisäksi teemoja nostetaan esiin sosiaalisessa mediassa. Voit osallistua hankkeeseen hakeutumalla viikon paikalliskoordinaattoriksi (haut ovat auki huhti-toukokuussa), tai oman ylioppilaskuntasi vapaaehtoiseksi. Keke-viikon tapahtumiin voit osallistua Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä tai Turussa. Hankkeesta voit somettaa paikkakunnasta riippumatta!

”Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.”

Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on maya-alkuperäisväestön naisten yhteiskunnallisen aseman ja toimeentulon parantaminen ja väestöryhmien tuloerojen tasaaminen.

AMEU hyödyntää työssään edellisen hankkeen oppeja ja kehittää uudenlaisia toimintatapoja. Hankkeen alkupuolella on perustettu naisryhmiä neljässä maaseutukunnassa, jotka ovat nimeltään Acatenango, Parramos, San José Poaquil ja Patzicia. Edellisessä hankkeessa toimivaksi osoittautuneita naisryhmien koulutuksia ja taimitarhojen perustamista on jatkettu, mutta lisäksi tavoitteena on kouluttaa noin sadalle naiselle avokadojen tuotantoon ja myyntiin liittyviä taitoja. Aiemmassa hankkeessa aloittanutta naisryhmää Tecpán Guatemalassa autetaan saamaan avokadonsa myyntiin. Tämän lisäksi yhteistyökumppani AMEU:ta vahvistetaan järjestönä. Tämä on tärkeää, jotta yhteistyö voi päättyä niin, että AMEU:n toiminta jatkuu kestävällä pohjalla.

Hankkeen toinen vuosi osoitti, että taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi hankkeella on vahva yhteiskunnallinen merkitys. Guatemalassa ja etenkään maaseudulla naiset eivät tyypillisesti työskentele kodin ulkopuolella, vaan miesten odotetaan tuovan leipää pöytään. Tästä syystä naisille ei myöskään tarjota yhtä hyviä koulutusmahdollisuuksia ja hankkeen alussa monet aviomiehet epäilivät, mitä hyötyä olisi toimintojen kohdistamisesta naisille. Myöhemmin kuitenkin puolisot jopa tarjoutuvat esimerkiksi vahtimaan lapsia sen aikaa, että naiset pääsevät koulutuksiin. Naiset saavat tuotantoon ja myyntiin liittyvien koulutusten lisäksi tietoa omista oikeuksistaan ja heitä kannustetaan myös ympäristön suojeluun. Istutettavat puut sitovat hiilidioksidia ja estävät maaperän eroosiota. Lisäksi lisääntyvät tulot vähentävät tarvetta hakata lähimetsiä polttopuiksi.

SYLillä oli vuosina 2012-13 Guatemalassa kehitysyhteistyöhanke “Luonnonkatastrofien riskienhallintakapasiteetin vahvistaminen Guatemalan maya-yhteisöissä”. Hanke toteutettiin Chimaltenangon maakunnassa,  Tecpánin ja San Andrés Itzapan kunnissa, ja se on jatkoa vuosina 2008–2010 toteutetulle SYLin hankkeelle, joka keskittyi riskialttiuden kartoittamiseen ja kriisivalmiuksien kehittämiseen. Hankkeesta kertovan videon voit katsoa tästä linkistä.

Guatemala sijaitsee Keski-Amerikan kannaksella, ja maa on altis erilaisille luonnonkatastrofeille, kuten hirmumyrskyille, tulivuorten purkauksille ja maanjäristyksille. Metsien hakkuut aiheuttavat eroosiota ja maanvyörymiä sekä hävittävät pohjavesivarantoja. Guatemala on yksi latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista, ja sen asukkaista noin 75 % elää köyhyydessä.  Maaseuduilla ja alkuperäisasukkaiden keskuudessa köyhyysluvut ovat vielä korkeampia.

Teemaviikkojen tarkoitus on houkutella yliopisto-opiskelijoita pohtimaan globaaleja kehityskysymyksiä. Lisäksi opiskelijoille esitellään henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia. Teemaviikolla on järjestetty vuosittain kymmeniä tapahtumia, jotka ovat keränneet keskimäärin 8 000−10 000 osallistujaa.

Mosambikissa lasten luku- ja kirjoitustaidot ovat heikot. Tähän on monta syytä: lapsille ei ole tarpeeksi oppimateriaaleja, luokkakoot ovat suuria, koulujen infrastruktuuri ja opettajien opetustaidot ovat puutteellisia ja vanhemmat eivät panosta lastensa koulunkäyntiin. Vaikka Mosambikin valtio panostaa opetussektorin kehittämiseen esimerkiksi rakentamalla kouluja ja kouluttamalla lisää opettajia, ei koko koulujärjestelmä muutu hetkessä.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa ala-asteen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden lukutaitoa. Tavoitteen saavuttamiseksi hankimme 2628 oppikirjaa ja muita opetustarvikkeita sekä kehitimme 64 opettajan pedagogisia taitoja. Tämä on erityisen tärkeää, koska Mosambikissa ala-asteen ensimmäisten luokkien opettajankoulutus kestää perusasteen lisäksi vain muutaman vuoden. Pedagogiset taidot ovat jääneet usein opettajankoulutuksessa sivuosaan opiskelijoiden opetellessa aineiden sisältöjä. Hankekoulujen opettajat arvioivat jälkikäteen hanketoimintojen tukeneen lasten oppimista ja erityisesti lasten motivaatio parani.

Lisäksi painotimme oppilaiden vanhemmille, että heidän tuellaan on merkitystä lasten koulunkäynnille ja tulevaisuudelle. Oppilaiden omaa innostusta lukemiseen ja kirjoittamiseen tuettiin aloittamalla muun muassa satupiiritoiminta hankekouluissa. Lisäksi yhteistyökumppanimme AFORTALECER aloitti vaikuttamistyön koulutuksen laadun parantamiseksi Mosambikissa. Järjestö onnistuikin herättämään paikallisissa koulutusviranomaisissa kiinnostuksen hankkeen toimintamallia kohtaan.

SYL on hakenut hankkeelle jatkorahoitusta, koska vuoden 2016 alussa tehty arvio osoitti positiivista muutosta, mutta toimintaa voisi yhä kehittää niin, että opettajat ylläpitäisivät ja parantaisivat ammattitaitoaan jatkossa muun muassa vertaisoppimisen avulla. Samalla mukaan tulisi kahdeksan uutta koulua.

IEC on työskennellyt pitkään köyhissä ja syrjäisissä yhteisöissä. Järjestö on keskittynyt erityisesti koulutuksen ja demokratian edistämiseen alueilla, joilla sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet ovat olleet puutteelliset. Mongolia on yksi maailman harvaanasutuimmista maista, jonka väestöstä noin puolet on nomadeja tai seminomadeja. Paimentolaiset elävät edelleen osan vuodesta kiertäen jurttineen ja eläimineen paikasta toiseen. Mongolian maaseudulla asuvia paimentolaisia koettelevat vaihtelevat sääolot sekä ympäristön tuhoutuminen esimerkiksi kaivostoiminnan vuoksi. Tämä vaikeuttaa perinteisen ammatin harjoittamista ja aiheuttaa työttömyyttä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Syrjäisimpien seutujen väestöllä on myös hyvin rajatut mahdollisuudet hankkia tietoa, joilla he pystyisivät parantamaan elinolojaan.

Vuosien 2012-14 yhteistyöhankkeen tarkoituksena puuttua näihin ongelmiin kahdella eri alueella, Songinkhairkhan kaupunginosassa Ulaanbaatarissa sekä Arkhangain maakunnassa maaseudulla, perustamalla yhteisöryhmiä. Ryhmät harjoittavat yritystoimintaa huovutuksesta autokorjaamoihin ja päiväkotitoimintaan. Lisäksi ne tekevät paikallisille päätöksentekijöille aloitteita yhteisöjen kehittämiseksi.

Haemme yhteisöryhmien toiminnalle jatkorahoitusta, sillä suurin osa ryhmistä toimii edelleen, mutta liiketoiminnan kehittäminen edellyttää lisäkoulutusta. Suuri osa yhteisöryhmien jäsenistä on naisia, joten hankkeet ovat tukeneet heitä taloudellisesti. Uudessa hankkeessa haluamme lisäksi vahvistaa naisten ääntä päätöksenteon eri tasoilla Mongoliassa.

Vuosina 2010-2011 SYLillä oli Mongoliassa kaksivuotinen Kiertävät kirjastot ja koulutuskeskukset -hanke IEC:n kanssa. Hankkeen tavoitteena oli tuoda tietoa maaseudun asukkaille sekä kehittää heidän ammatillista osaamistaan. Kiertävät kirjastot ja koulutuskeskukset -hanke oli jatkoa myös kirjastoihin ja koulutukseen keskittyneelle hankkeelle, joka toteutettiin 2007 tiedon ja koulutuksien saavutettavuuden parantamiseksi Mongolian maaseudulla.

Uusimmat kehyblogit