Miltä näyttää opiskelijan unelma vuonna 2026? 

Aiemmin vastaus oli yksinkertainen. Päästä opiskelemaan, oppia uutta, valmistua, työllistyä ja löytää oma paikka maailmassa. Yliopisto oli paikka, jossa maailma avautui.

Opiskelijan unelma ei ole kadonnut, mutta se on muuttunut. 

Yhä useammin unelma ei koske tulevaisuuden mahdollisuuksia, vaan nykyhetkestä selviämistä. Opintojen, toimeentulon ja epävarman tulevaisuuden keskellä monelle opiskelijalle unelma tiivistyy yhteen kysymykseen: selviänkö tästä? 

Opiskelijan arkea varjostaa jatkuva epävarmuus. Toimeentulo on niukka, työmarkkinoiden näkymät epävakaat ja uutiset täyttyvät kriiseistä, sodista ja ilmastokatastrofeista. Samalla opiskelijoilta odotetaan yhä enemmän: nopeampaa valmistumista, tehokkaampaa suoriutumista ja jatkuvaa kilpailukykyä. 

Ei siis ole ihme, että nuorten ja opiskelijoiden tulevaisuususko horjuu.

Tällä viikolla julkaistun Nuorisobarometrin 2025 mukaan nuorten tulevaisuususko on mittaushistorian heikointa. Vain 17 prosenttia suhtautuu maailman tulevaisuuteen optimistisesti. Samalla nuorten yksinäisyys lisääntyy ja jopa kolmannes korkeakouluopiskelijoista kokee merkittävää psyykkistä kuormitusta. 

Tulevaisuus ei ole koskaan näyttäytynyt nuorille yhtä epävarmana kuin nyt. Ja silti opiskelijat jatkavat paremman tulevaisuuden rakentamista. Juuri siinä piilee opiskelijuuden ydin.

Opiskelijat ovat aina olleet enemmän kuin vain tulevaisuuden työntekijöitä. He ovat olleet tulevaisuuden rakentajia. Suomalaisella ylioppilasliikkeellä on pitkä historia yhteiskunnallisen toivon soihdunkantajana. Kun yhteiskunnassa on vallinnut epätoivo, opiskelijat ovat näyttäneet, että toisenlainen tulevaisuus on mahdollinen. Paremman huomisen unelmasta ei ole ollut varaa luopua, eikä ole nytkään.

Siksi tulevaisuususko ei ole pelkkä tunne. Se on yhteiskunnallinen voimavara. 

Tulevaisuususko vaikuttaa siihen, uskalletaanko koulutukseen hakeutua, onko perheen perustaminen mahdollista tai voidaanko omia unelmia edes tavoitella. Nuorten tulevaisuususko vaikuttaa pitkällä aikavälillä koko yhteiskuntaan: osaamistasoon, kriisinkestävyyteen, kasvuun, syntyvyyteen ja jopa demokratian tilaan.

Yhteiskunta, jossa opiskelijat eivät uskalla unelmoida, lakkaa rakentamasta tulevaisuutta.

Siksi nuorten tulevaisuususkoa ei luoda pelkillä sanoilla. Nyt on korkea aika teoille. Tarvitaan hyvin resursoitua opiskeluterveydenhuoltoa, riittävää toimeentuloa sekä koulutuspolitiikkaa, joka luo mahdollisuuksia eikä sulje ovia opiskelijoiden edestä. 

Paras ase näköalattomuutta vastaan on unelmointi. 

Opiskelijoiden unelmat eivät ole pelkkiä henkilökohtaisia haaveita vaan ne ovat visioita paremmasta maailmasta: kestävämmästä yhteiskunnasta ja oikeudenmukaisemmasta tulevaisuudesta.

Me opiskelijat olemme yhteiskuntamme tulevaisuus, mutta myös sen voimavara jo tänään. 

Siksi nyt on aika puolustaa opiskelijoiden oikeutta unelmoida. 

Ja tehdä unelmista totta.

Lisätietoja: