SYL lausui korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon maksuista vuodelle 2027

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa valtioneuvoston asetuksesta korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon maksuista vuonna 2027. SYL kannatti terveydenhoitomaksua ja viivästymismaksua koskevia esityksiä, mutta vastusti jyrkästi käyttämättä jätetystä ajasta perittävän maksun korottamista.

Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksusta

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että terveydenhoitomaksu eli YTHS-maksu olisi vuonna 2027 yhteensä 71,10 euroa eli 35,55 euroa lukukaudelta. Korotus vuoden 2026 tasoon olisi 0,40 euroa vuodessa.

SYL kannatti esitystä. Maksunkorotus on maltillinen ja kattaa osaltaan opiskeluterveydenhuollon rahoitustarvetta. Laadukkaat ja saavutettavat palvelut edellyttävät, että YTHS resurssit vastaavat opiskelijamäärien ja palvelutarpeen kasvua.

Vuoden 2027 rahoituksen perusteena käytettävä arvio 317 000 korkeakouluopiskelijasta, joista kansallisen rahoituksen piirissä olisi 314 000, on SYLin näkemyksen mukaan realistinen. Kasvava arvio tukee rahoituksen mitoittamista palvelujen piiriin kuuluvan opiskelijajoukon mukaisesti.

Opiskelijamääräarvion osuvuus on erityisen tärkeää, sillä arvioitua suurempi opiskelijamäärä ei automaattisesti johda vastaavaan rahoituksen kasvuun. SYL korosti, että olennaisiin poikkeamiin on voitava reagoida myös toimintavuoden aikana. Rahoituksen riittävyyttä tulee arvioida opiskelijamäärän lisäksi hoidon tarpeen, palvelujen saatavuuden ja kustannuskehityksen perusteella.

Viivästymismaksusta

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää terveydenhoitomaksun viivästymismaksun säilyttämistä viidessä eurossa vuonna 2027.

SYL kannatti esitystä. Maksun pitäminen ennallaan vastaa kuluttajasaatavien perinnässä yleisesti käytettyä viiden euron maksumuistutuskulua, josta säädetään saatavien perinnästä annetussa laissa.

Käyttämättä jätetystä ajasta perittävästä maksusta

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää käyttämättä jätetystä ajasta perittävän maksun korottamista 56,70 eurosta 73,70 euroon vuonna 2027. Korotus olisi 17 euroa eli noin 30 prosenttia.

SYL vastusti korotusta jyrkästi ja esitti maksun alentamista 40 euroon. Jo nykyinen maksu on pienituloiselle opiskelijalle huomattava meno. Asumisen tuen leikkaukset ja opintorahan indeksijäädytys ovat heikentäneet opiskelijoiden toimeentuloa entisestään.

Eurostudent 9 – Opiskelijatutkimuksen 2025 mukaan yli puolella korkeakouluopiskelijoista on vähintään jonkin verran taloudellisia vaikeuksia. Toimeentulonsa vaikeaksi ilmoittaneista yli 80 prosenttia koki taloudellisten ongelmien heikentävän mielenterveyttään. Tutkimuksen aineisto kerättiin jo ennen elokuussa 2025 toteutettua asumislisälle siirtymistä.

Taloudellisten ja terveydellisten vaikeuksien kasautuminen näkyy myös SYLin Selviänkö tästä…? -selvityksessä. Toimeentulonsa kaikkein heikoimmaksi kokeneista opiskelijoista 49 prosenttia koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta, kun vastaava osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista oli 29 prosenttia.

Vastaanottoajan käyttämättä ja peruuttamatta jäämisen taustalla voi olla mielenterveyden, jaksamisen tai toimintakyvyn haasteita. Suurempi maksu ei välttämättä paranna opiskelijan kykyä hallita ajanvarauksiaan, vaan voi pahentaa tilannetta ja johtaa maksuvaikeuksiin tai perintään. Myös maksun mahdollinen vaikutus halukkuuteen varata tarpeellisia vastaanottoaikoja tulee arvioida.

SYL pitää käyttämättä jäävien vastaanottoaikojen vähentämistä tärkeänä. Peruuttamatta jäänyt aika hukkaa rajallisia resursseja ja on pois muiden opiskelijoiden hoidosta. Maksullisten poisjääntien määrä on kuitenkin laskenut: tammi–syyskuussa niitä oli vuonna 2024 yhteensä 7 996, vuonna 2025 yhteensä 5 808 ja vuonna 2026 yhteensä 4 881. Tietojen vertailukelpoisuuteen liittyy epävarmuuksia, mutta korotuksen lisähyödystä tarvitaan silti tarkempi arvio.

Korotusta perustellaan myös yhdenvertaisuudella suhteessa muuhun julkiseen terveydenhuoltoon. Hyvinvointialueilla 73,70 euroa on kuitenkin enimmäismaksu, jota alemmasta maksusta hyvinvointialueet voivat itse päättää. YTHS:n kohdalla samainen maksu säädetään kiinteästi erillisellä, vuotuisella asetuksella. SYL katsoo, että vertailussa tulee huomioida maksun suuruuden lisäksi mahdollisuus päättää alemmasta maksutasosta sekä maksun perimisen kohtuullisuutta turvaavat säännökset.

Maksunkorotus ei myöskään sellaisenaan vahvistaisi YTHS:n kokonaisrahoitusta, sillä maksutuotot huomioidaan säätiön perusrahoituksessa vähentävästi. Palvelujen rahoitus tulee turvata riittävällä perusrahoituksella ja rahoitusmallia uudistamalla.

SYL esitti, että käyttämättä jätetystä ajasta perittävää maksua alennetaan ja poisjääntejä vähennetään oikea-aikaisilla muistutuksilla, helpolla ja saavutettavalla ajan perumisella sekä opiskelijoiden erilaisten tilanteiden huomioimisella.

Lisäksi SYL esitti erillisessä lainvalmistelussa arvioitavaksi enimmäismaksumallia, jossa Kela päättäisi vuosittain tosiasiallisesti perittävästä valtakunnallisesta maksusta. Maksutaso valmisteltaisiin yhteistyössä YTHS:n ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Tämä kehittämisehdotus ei muuta SYLin kantaa vuoden 2027 asetukseen: maksua tulee alentaa, ei korottaa.

Lisätietoja

Jesse Häyhä
Sosiaalipolitiikan asiantuntija
jesse.hayha@syl.fi
044 796 1200

Latest news

See all news
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.