”Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta”, väitti viestinnän professori Osmo A. Wiio 1970-luvulla. Mietelause kaikuu ajattomana 50 vuotta myöhemmin Suomen ylioppilaskuntien liiton viestinnän harjoittelijan päässä, kun hän on vahingossa korvannut verkkosivuilla liiton puheenjohtajan kuvan omallaan ja julkaissut saman Instagram-kelan kolmeen kertaan.

Kolmen kuukauden harjoitteluni päättyy tänään, enkä voisi olla kiitollisempi ajasta, jonka sain viettää opiskelijaedunvalvonnan keihäänkärjessä. Viikot ovat täyttyneet edustajistovaalikoneiden alulle laittamisesta, verkkosivujen ylläpitämisestä, liittokokouksen valmistelemisesta ja kansan janoaman somekontsan toimittamisesta. Harjoittelun alusta saakka vallinnut luottamus tekemiseeni ja tila herättää omia ideoita eloon ovat kehittäneet nopeasti taitojani ja kasvattaneet keltanokasta vähintään keltaisen vyön viestijän. Tästä erityiskiitos viestinnän senseille Antille, joka on ohjannut, opettanut ja kannustanut minua koko syksyn aurinkoisella ja asiantuntevalla otteella.

Ammatillisen kasvun lisäksi harjoittelusta jää käteen ystävyydet SYLin huikean porukan kanssa. Tulen muistelemaan lämmöllä intohimoisia väittelyitä päivän lounaspaikasta, nokkelaa naljailua poliittisista kohuista ja ennen kaikkea iloisten hymyjen merta Lapinrinteen maratonkäytävällä. Kiitos kuuluu myös viestintäsektorin toiselle pääjehulle Tildalle, jonka kanssa viestinnällisiä pulmia ratkaistaessa oli nauru herkässä.

Viestinnän tekeminen opiskelijajärjestölle tänä vuonna tuntui erityisen merkitykselliseltä: hallituksen leikattua miljoonia opiskelijoilta ja yliopistoilta kysyntä edunvalvontaviestinnälle oli kiistaton ja akuutti. SYLin henkilökunnan ja hallituksen määrätietoista ja periksiantamatonta vaikuttamistyötä kaikilla sektoreilla on ollut ihailtavaa seurata ja tukea, ja toivon vastavalitulle ensi vuoden hallitukselle samanlaista tarmoa ja menestystä.

”Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa”, kuuluu toinen Wiion viisauksista. Jotta ajatuksistani SYLksystäni ei jäisi mitään tulkinnanvaraisuutta, haluan ojentaa vielä yhden kiitoksen kaikille syliläisille ja SYL-mielisille, jotka ottivat minut avoimin mielin ja lempeydellä vastaan, ja teki harjoittelusta nuorison kielellä leffan.