Kehitysyhteistyö on suuressa roolissa etenkin köyhissä maissa, kun pyrimme varmistamaan jokaiselle ihmisille hyvän elämän. Globaali trendi, jossa kehitysyhteistyövaroista leikataan, on huolestuttava. Blogissa KENKKUn puheenjohtaja Venla Lehtinen pohtii tämän hetken poliittista ilmapiiriä sekä opiskelijoiden roolia kehitysyhteistyössä.

Viime vuosina olemme ottaneet globaalisti takapakkia Agenda 2030 -toimintaohjelman toimeenpanossa. Monissa maissa naisten ja vähemmistöjen oikeudet ovat vaakalaudalla. Sukupuolten tasa-arvo saavutetaan YK:n pääsihteerin António Guterreksen mukaan nykyisellä tahdilla vasta 300 vuoden päästä. Kaiken kukkuraksi sääntöpohjainen maailmanjärjestys vapisee ja kansainväliset sopimukset ovat joutuneet geopolitiikan pelinappuloiksi. Taantumuksellisen ilmapiirin noustessa on myös mietittävä, mitä kehitysapujärjestelmästä jää jäljelle.

Yhdysvallat on käytännössä ajamassa alas koko kehitysyhteistyöjärjestelmäänsä, jota on pyörittänyt kehitysapurahasto USAID. Kehitysyhteistyöstä leikkaa monien muiden maiden ohella myös Suomi. Suomen hallitus ei ole sitoutunut YK:n 0,7 prosentin BKTL-tavoitteeseen kehitysyhteistyön määrästä vaan sen sijaan suomalaisilta kehitysyhteistyötä tekeviltä kansalaisjärjestöiltä sekä valtion omista kehitysyhteistyöhankkeista on leikattu rahoitusta.

Kun kehitysrahoitukseen syntyy valtava aukko, pitkäjänteinen kehitysyhteistyö horjuu ja avun voi olettaa kohdistuvan enemmän lyhytaikaisiin projekteihin tai humanitaariseen apuun. Tässä ei ole kuitenkaan kyse vain rahoituksen leikkaamisesta vaan laajemmasta kehityksestä, jossa valtiot kääntyvät sisäänpäin ja omaan napaan tuijottelu valtavirtaistuu.

Suomen ylioppilaskuntien liitto on vuosikymmenien ajan tehnyt kehitysyhteistyöhankkeita, joilla on tuettu opiskelijoita ja koulutusta ympäri maailmaa. SYLin kehitysyhteistyötoimintaan kuuluu vahvasti globaalikasvatuksen aspekti sekä tietoisuuden lisääminen suomalaisella korkeakoulukentällä. Kansainvälisyys, kehitysyhteistyö ja globaali solidaarisuus ovat siis historiallisesti vahvasti osa SYLiä. Opiskelijaliike on ollut etujoukoissa aloittamassa kehitysyhteistyötoimintaa ja näyttämässä mallia siitä, miten kantamalla vastuuta myös muista kuin itsestään saadaan paljon hyvää aikaiseksi. On selvää, että tässä hetkessä ja tulevaisuudessa opiskelijoiden esimerkkiä globaalin solidaarisuuden eteen tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Historiansa takia SYL ja sen kehitysyhteistyön parissa työskentelevät vapaaehtoiset ovat merkittävässä roolissa Suomen kehitysyhteistyökentällä. Paitsi että kannamme oman kortemme kekoon oman kehitysyhteistyöhankkeen kautta, meillä on mahdollisuus vaikuttaa ja saada myös muut mukaan ymmärtämään, että vastuu kestävästä tulevaisuudesta on kaikkien, mutta etenkin meidän globaalin pohjoisen toimijoiden harteilla.

Opiskelijat ovat avainasemassa yhteiskunnallisten ja rakenteellisten muutosten ajamisessa. Meidän viestimme taantumuksen keskellä tulee olla selkeä. Ilman globaalia solidaarisuutta ja kehitysyhteistyötä emme tule koskaan ratkaisemaan tämän hetken globaaleja toisiinsa kytkeytyviä polykriisejä ja saavuttamaan elinkelpoista, kestävää ja rauhanomaista maailmaa kaikille.

Aidosti oikeudenmukaisemman maailman rakentaminen on mahdollista. Ainoa, mitä se vaatii, on poliittista tahtoa.

Venla Lehtinen
SYLin kehitysyhteistyönevottelukunnan puheenjohtaja
HYYn hallituksen jäsen 2025