Hyöty peittoaa haasteet

Yhteistyön potentiaali elinkeinoelämän, erityisesti pk-yritysten ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden on suurelta osin hyödyntämättä.  Suurten yritysten kanssa yhteistyö toimii hyvin mutta pk-sektorilla se on heikkoa. Tämä ihmetyttää, sillä 23 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Suomessa on siis noin 65 000 pientä tai keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla.

Kun tiedetään, että suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee yli 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, niin suhdeluku puoltaisi kohtuullisen hyvää mahdollisuutta tiiviiseen yhteistyöhön pk-yritysten ja kansainvälisten opiskelijoiden välillä. Näin ei kuitenkaan ole.

Olin mukana hankkeessa, jonka tavoitteena oli selvittää pk-yritysten motiiveja kv-osaajien hyödyntämiseen. Johtopäätöksenä yritykset jaettiin neljään kategoriaan:

  1. Kansainvälistyjät ovat pk-yrityksiä, jotka ovat halunneet hyödyntää ulkomaalaisen opiskelijan osaamista kansainvälistymiseen. Yritykset toimivat jo kansainvälisillä markkinoilla tai ovat käynnistämässä vientitoimintaa. Kv-osaajia on otettu esimerkiksi projektiluontoiseen tehtävään tekemään markkinatutkimusta ja tuomaan paikallistuntemusta.
  2. Talent hunterit ovat usein valmiiksi kansainvälisiä pk-yrityksiä, jolloin osaajan taustalla ei ole väliä. Kansainväliseltä osaajalta odotetaan tällöin erityisosaamista, kehittymisvalmiuksia tai uusia näkemyksiä kehittämistyöhön.
  3. Kotimaassa kansainvälistyjät ovat pk-yrityksiä, jotka ovat ottaneet kv-osaajan lisäavuksi tai joilla on ollut tarvetta vahvistaa osaamista omien ulkomaalaisten asiakkaiden palvelussa. Yritys saa lisäresurssin lisäksi kokemusta kansainvälisemmästä toimintaympäristöstä ja kielikylpymahdollisuuden.
  4. Yhteiskuntavastuulliset ottavat yritykseensä oppilaitosten tarjoamia ulkomaalaisia työssäoppijoita tai harjoittelijoita lyhyille jaksoille. Yritys saa lisäresurssia työntekoon, mutta motiivina voi olla myös työyhteisön kielitaidon ja kulttuurituntemuksen kehittäminen. Yhteiskuntavastuullisuus voidaan nähdä myös asiakkaiden arvostamana imagotekijänä. Näissä yrityksissä on ollut erityisesti ulkomaalaisia ammattiopiskelijoita työssäoppimisjaksolla, ja suuri osa yrityksistä toimii kotimaisilla markkinoilla paikallisesti.

Mitä yritän tällä sanoa? Sitä, että pk-yritykset ovat erilaisia ja yritysten motiivit yhteistyöhön vaihtelevat. Hissipuheen lisäksi ulkomaisen tutkinto-opiskelijan on osattava myydä osaamisensa yritykselle. On tärkeää, että yritykset näkevät kansainvälisen opiskelijan mahdollistamat hyödyt liiketoiminnan kehittämiseen.

Missä olisi sitten yhteisen kehittämisen paikka? Elinkeinoelämä, erityisesti pk-yritykset kaipaavat lisää tietoa ja markkinointia kv-osaajien hyödyntämisen mahdollisuuksista. Lisäksi yritykset, joissa kv-osaajia ei ole vielä ollut, tarvitsevat tukea kieliongelmiin ja soveltuvien työtehtävien kartoittamiseen. Samalla tulisi hälventää hallintoon liittyviä pelkoja. Rekrytoinnin tulee olla helppoa.

Kaikkiaan pk-yritysten viesti on rohkaiseva: kv-osaajista saatu hyöty peittoaa ne haasteet, joita on koettu esimerkiksi lisääntyneen ohjaustyön tai opiskelijan kielitaidon puutteiden takia.

Mika Tuuliainen
@MikaTuuliainen
Elinkeinoelämän keskusliitto

2 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >