Viime viikolla julkaistiin SYL:n toimistolla innokkaasti odotettu luonnos hallitusohjelmasta, joka vahvistettiin myöhemmin samalla viikolla. Seuraavat neljä vuotta koulutuspolitiikkaa tehdään Antti Rinteen hallitusohjelman pohjalta. Mitä uusi hallitusohjelma korkeakoulutuksesta oikein sanoo?
Luvassa joustavampaa jatkuvaa opiskelua
Koulutuspoliittisista linjauksista silmiin osuu erityisesti alustamaisuuden lisääminen ja jatkuvan oppimisen edistäminen. Hallitusohjelmassa maalataan kuva korkeakoulujärjestelmästä, jossa erilaiset oppijat voivat opiskella organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista huolimatta. Kirjaus muistuttaa ilahduttavasti SYL:n, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen ja Suomen Ekonomien ideoimaa alustamaista Suomen korkeakoulu -mallia.
Hallitusohjelman perusteella lähivuosina toteutetaan jatkuvan oppimisen uudistus. Mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen läpi elämän on arvokas etu niin nykyisille kuin tuleville yliopisto-opiskelijoille. Kirjaus ei kuitenkaan kerro, miten uudistus tullaan järjestämään ja kuka sen kustantaa. Viimeaikaiset keskustelut osoittavat, ettei kehittämistyö tule olemaan yksinkertaista. Tätä kuvaa sekin, että uudistus aiotaan toteuttaa kolmikantaisesti koulutuksenjärjestäjiä unohtamatta.
Korkeakoulujen jatkuvaan oppimiseen ja yhteistyö- ja alustamallin kirjataan satsataan 5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi jatkuvalle oppimiselle luvataan vuosina 2020-2022 yhteensä 15 miljoonaa euroa. Molemmat panostukset ovat tärkeitä, sillä varsinkin jatkuvan oppimisen kohdalla huolena on, että järjestämiseen tarvittavat resurssit ovat muutoin pois tutkintokoulutuksesta.
Lähde: Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 2019
Koulutukseen tarpeellisia panostuksia
Alustamallin ja jatkuvan oppimisen lisäksi hallitusohjelma lupaa lisäyksiä yleisesti korkeakoulutukseen. Yliopistojen perusrahoitukseen on luvassa 40 miljoonan euron vuosittainen lisäys ja viime hallituskaudella jäädytetyt indeksikorotukset aiotaan palauttaa täysimääräisinä. Business Finlandin johtamaan tutkimus ja kehitys -kokonaisuuteen hallitus satsaa 150 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.
Lupaava on myös kirjaus ennakoitavan perusrahoituksen roolin vahvistamisesta korkeakoulurahoituksessa. Tämä näkynee jatkossa positiivisesti opiskelijoiden arjessa, kun yliopistot voivat panostaa tutkimus- ja opetustoimintaan pitkällä tähtäimellä lyhyiden hankkeiden sijaan.
Sen sijaan ilman siihen korvamerkittyä rahaa jää hallituksen tavoite lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja merkittävästi. Kirjauksen taustalla on Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 tavoite nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin nuorissa ikäluokissa vuoteen 2030 mennessä ja näin kääntää pitkään jatkunut koulutustason lasku nousuun ja purkaa hakijasumaa. Uudistus tuleekin tarpeeseen. Vaarana kuitenkin on, että luvatut lisäpanostukset koulutukseen eivät riitä kattamaan aloituspaikkojen kasvattamisen myötä koulutuksen järjestämiseen tarvittavia resursseja.
Viime vuosina tehtyjen koulutusleikkausten jälkeen panostukset koulutukseen ovat virkistäviä ja erittäin tarpeellisia. Vaikka lisäykset eivät kata leikkauksissa menetettyjä summia, osoittavat ne, että koulutuksen arvo tunnistetaan.
Lukuvuosimaksut eivät poistu, mutta oleskeluluvat pitenevät
Erityisen arvokas kirjaus on tutkintoon johtavan koulutuksen säilyminen maksuttomana, vaikka tämä ei täysin vastaa nykytilaa. Suomessa on käytössä lukuvuosimaksut EU- ja ETA -alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille, joita ei ohjelmassa olla poistamassa. Maksujen käyttöönoton seurantaa ja arviointia aiotaan kuitenkin jatkaa. SYL:n tavoitteena on, että tutkintoon johtava koulutus olisi maksutonta kaikille.
Myönteinen uudistus on, että oleskeluluvan saa jatkossa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja valmistumisen jälkeen vuoden sijasta kahdeksi vuodeksi. Lisäksi lupakäytänteitä helpotetaan ja prosessia sujuvoitetaan. Ilahduttava yksityiskohta on myös maininta yliopistodemokratian vaalimisesta. Opiskelijoiden edustus korkeakoulujen kaikissa päättävissä elimissä on tärkeää ja sitä tulee edistää. Kirjaus yliopistojen hallinnollisen autonomian tilan arvioinnista antaakin mahdollisuuksia yliopistodemokratian vahvistamiseen.
Koulutuspolitiikkaa tulee jatkossakin tarkastella kokonaisuutena
Hallituksen työnjaossa korkeakoulupolitiikka on sijoitettu tiede- ja kulttuuripolitiikan kanssa erilleen muista koulutusasteista. Tiede- ja kulttuuriministerinä aloittaa Keskustan Annika Saarikko, jota elokuusta lähtien sijaistaa vuoden ajan Hanna Kosonen. Vasemmistoliiton Li Andersson taas on nimitetty opetusministeriksi.
Salkkujen uusjako voi olla tervetullut muutos. On kuitenkin tärkeää, että koulutuspolitiikkaa tarkastellaan jatkossakin kokonaisuutena (mm. opiskelijavalinnat!), sillä yhdellä koulutusasteella tehtävät toimenpiteet vaikuttavat väistämättä myös muihin.
SYL on myös tällä hallituskaudella mielellään mukana kaikessa yliopistokoulutuksen uudistus- ja kehittämistyössä ja hallitusohjelma antaa pitkästä aikaa positiivista virettä koulutuspolitiikkaan. Nyt on mahdollisuus hyvän tekemiseen.
Ainomaija Rajoo
SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija
