SYL on tänä keväänä lausunut sekä uudesta varhaiskasvatuslaista että lukiouudistuksesta. Linkki molempiin lausuntoihin löytyy blogin lopusta.
Joku yliopisto-opiskelija saattaa ymmärrettävästi miettiä, miksi juuri Suomen ylioppilaskuntien liitto ottaa kantaa varhaiskasvatukseen ja lukioon liittyviin uudistuksiin – mitä tekemistä niillä on yliopistossa opiskelemisen kanssa? Vaikka kumpikaan ei täysin suoraan kosketa meitä yliopisto-opiskelijoita (paitsi toki tulevia kyseisten koulutusasteiden opettajia), on sekä varhaiskasvatuksella että lukiolla erittäin keskeinen merkitys osana monen yliopisto-opiskelijan koulutuspolkua. SYL:n keskeisimpiä tavoitteita on yhdenvertaisesti saavutettava korkeakoulutus, ja näemme sekä varhaiskasvatuksen että lukion näyttelevän suurta roolia tähän tavoitteeseen pääsemisessä. Peruskoulun merkitystä ei voi tietenkään unohtaa, mutta tässä yhteydessä keskitytään käsittelemään sitä edeltävää ja sen jälkeistä koulutusta.
Uudessa varhaiskasvatuslaissa on monta asiaa, joita SYL kannattaa. Kenties niistä keskeisimpänä on tutkintonimikkeiden erottaminen koulutustaustan mukaan ja henkilöstörakenteen muuttaminen vuoteen 2030 mennessä siten, että suuremmalla osalla tulee olla yliopistotutkinto ja sen antama varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Nämä muutokset nostavat päiväkotien henkilöstön koulutustasoa ja siten nostavat varhaiskasvatuksen laatua.
Tiedämme, että vanhempien koulutustausta on merkittävä tekijä nuorten koulutuspolun määrittelemisessä. Mielestämme pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus on yksi keskeisimmistä keinoista koulutuksen periytyvyyden taklaamisessa ja siten koulutuksen saavutettavuuden parantamisessa. Sen lisäksi, että varhaiskasvatuksen tulisi olla laadukasta, sen tulee olla laajasti saatavilla erilaisista perhetaustoista tuleville lapsille – varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus tulisi nostaa pohjoismaiselle tasolle.
Hypätään lukion puolelle. Lukiolla on yliopisto-opiskelijoille siinä mielessä erityinen rooli, että se on väylä, jota pitkin valtaosa opiskelijoista tulee yliopistoon. Ja varsinkin nyt, kun ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa nostetaan edelleen, lukion rooli muuttuu entistä merkityksellisemmäksi.
Lukiouudistus on mielestämme pääosin varsin kannatettava ja vie lukiota monelta osin oikeaan suuntaan. Hienoja muutoksia ovat muun muassa siirtyminen opintopisteisiin, tiivistyvä yhteistyö korkeakoulujen kanssa sekä oikeus erityisopetukseen. Erityisen maininnan ansaitsee niin kutsuttu jälkiohjausvelvoite, joka tarkoittaa sitä, että lukioilla on velvollisuus antaa ohjausta myös niille valmistuneille, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa.
Me SYL:ssa näemme, että vaikka lukiolla on merkittävä rooli jatko-opintokelpoisuuden tuottamisessa, se ei kuitenkaan voi olla lukiokoulutuksen ainut tarkoitus, vaan myös koulutuksen yleissivistävä tehtävä on pidettävä mielessä. Lukio ei voi olla olemassa vain korkeakouluihin valitsemista varten, vaan tulisi pikemminkin ajatella, että lukio-opintoja tehdään niiden itsensä antaman osaamisen vuoksi. Näemme myös, että toista astetta olisi syytä kehittää kokonaisuutena: lukiouudistus ja amisreformi vievät toisen asteen oppilaitoksia kauemmas toisistaan, mikä pahimmillaan sulkee joiltain nuorilta oven hakeutua korkeakoulutukseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluvisiossa asetetaan tavoitteeksi, että puolet suomalaisista nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tämä tavoite on kannatettava. Vaikka syitä korkeakouluun hakemattomuudelle tai sen keskeyttämiselle on lukuisia, on selvää, että monet syistä saavat alkunsa jo kauan ennen korkeakoulua. Ihmisen osaaminen ja oppiminen rakentuu aina aiemman päälle ja siten myös korkeakoulutus rakentuu kaikkien aikaisempien asteiden päälle. Tämän vuoksi meidänkin yliopisto-opiskelijoiden edunvalvojina pitää tarkastella koulutuspolkua kokonaisuutena aina varhaiskasvatuksesta yliopistoon ja siitä eteenpäin.
SYL:n näkemyksistä jatkuvasta oppimisesta ja koulutuspolusta kokonaisuutena voi lukea vuonna 2017 julkaistusta Oppia ikä kaikki -teoksesta.
Linkki: Varhaiskasvatuslain kokonaisuudistus ottaa tärkeitä askelia koko alan kehittämisen puolesta
Linkki: SYL:n lausunto lukiouudistuksesta
Teemu Vasama,
SYL:n hallituksen jäsen
