Yliopistoihin tehty sijoitus tulee viisinkertaisena takaisin

Suomalaisten yliopistojen taloudellinen vaikuttavuus on arvioitu. SYL oli mukana Suomen yliopistot UNIFI ry:n koordinoimassa hankkeessa yhdessä Elinkeinolämän Keskusliiton (EK), Akavan ja Sivistystyönantajien kanssa. Skotlantilaisen BiGGAR Economicsin mukaan yliopistojen toiminta kytkeytyy noin 14,2 miljardin euron bruttoarvonlisään Suomen taloudessa. Yliopistojen toiminta ylläpitää ja siihen linkittyy Suomessa noin 136 000 työpaikkaa. Yliopistoihin panostettu euro kytkeytyy keskimäärin 5,26 euron arvonlisään Suomen taloudessa. Luvut sisältävät suorat ja epäsuorat vaikutukset. Arviot ovat alaraja-arvioita, ja todelliset vaikutukset lienevät suurempia.

Yliopistojen taloudellinen vaikuttavuus koostuu yliopistojen perustoiminnoista, opiskelijoiden tekemästä työstä, vapaaehtoistoiminnasta sekä kulutuksesta, korkeakoulutettujen työntekijöiden palkkahyödystä, liike-elämän ja innovaatioiden saamasta hyödystä sekä kansanterveydellisistä vaikutuksista. Opiskelijoiden tuoma hyöty on noin 2 miljardia euroa, noin 14% kokonaishyödystä. Opiskelijoiden ja yliopistojen rooli tunnistetaan raportissa myös paikallisen elinkeinoelämän elävöittäjänä eri puolilla Suomea.

Poliittiset päätökset tarvitsevat taustakseen aina jonkinlaisia arvioita toimien vaikutuksista. Vaikutusarvioinnit ovat korostuneet yhteiskunnallisessa keskustelussa. Talousdiskurssi dominoi tämän hetken poliittista keskustelua ja jokaiselle päätökselle pitäisi pystyä laskemaan hintalappu. Vastaavaa yliopistojen taloudellisten vaikutusten arviota ei ole aikaisemmin tehty ja nyt saammekin kättä pidempää argumenttiemme tueksi. Lienee myös ensimmäinen kerta, kun mukana olevat organisaatiot tekevät näin tiivistä yhteistyötä.

Tehty selvitys tuo toivottavasti piristysruiskeen julkiseen keskusteluun koulutuksesta ja tutkimuksesta. Viime aikoina varsinkin tietyt taloustieteilijät ovat korostaneet yksilön saamaa hyötyä korkeakoulutuksesta ja vaatineet opiskelijoille lukukausimaksuja tästä syystä. Tämä selvitys osoittaa, että laajempi yhteiskunnallinen hyöty on merkittävä. Vakka palkkahyöty onkin totta, tarkoittaa se myös tuottavampaa työtä ja korkeampia veroja.

Koulutus, tutkimus ja tiede tuottavat yhteiskuntaan myös laajempaa hyötyä, jonka mittaaminen rahassa on vaikeaa. Ihmillisen pääoman yhteys henkiseen hyvinvointiin ja onnellisuuteen isossa mittakaavassa on ilmeinen. Koulutusta arvostavat yhteiskunnat ovat todennäköisesti avoimempia, suvaitsevaisempia ja vakaampia kuin alhaisen koulutustason maat. Suomessa koulutusta on perinteisesti pidetty arvossaan ja sen rooli koko itsenäisen Suomen historiassa on kiistaton.

Suomessa käydään tällä hetkellä hallitusneuvotteluja ja koulutusleikkaukset ovat olleet yksi Sipilän hallituksen eniten kritisoiduista päätöksistä. Nyt on mahdollisuus korjata suunta ja tunnustaa koulutuksen, tieteen ja sivistyksen merkitys Suomen kansantaloudelle. Yliopistot eivät ole vain kuluerä vaan kannattava sijoitus koko yhteiskuntaan.

 

  Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >