Opetus- ja kulttuuriministeriö on juuri saanut päätökseen lausuntokierroksen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeihin esitetyistä muutoksista. Muutokset perustuvat Orpon hallitusohjelmaan, ja toteutuessaan ne velvoittaisivat korkeakoulut tulevaisuudessa veloittamaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta ”koulutuksen kustannukset kattavan” maksun. Lisäksi paluun tekee hakemuksen käsittelymaksu. Jatkossa Suomeen mielivä kansainvälinen opiskelija saa siis kaivaa kuvettaan toden teolla.
Esitystä perustellaan muun muassa sillä, että samoin toimivat myös verrokkimme muissa pohjoismaissa, sekä sillä, että jatkossa julkisella rahalla tuotettua koulutusta riittää enemmän suomalaisille kansainvälisten opiskelijoiden maksaessa enemmän omasta koulutuksestaan. Molemmat ajatukset saattavat kuulostaa alkuun järkeviltä, mutta kun pintaa hieman rapsuttaa, paljastuu ongelmia.
Verrokkimaissa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa, maksujen nosto on tyypillisesti johtanut siihen, että korkeakoulujen valtionrahoitus vähenee. Näin myös Orpon hallitus suunnittelee, sillä hallitusohjelmassa on kirjattu, että maksujen noustessa valtion rahoitusta leikataan vastaavalla summalla. Tämä on ristiriidassa sen perustelun kanssa, että tavoitteena olisi saada lisää rahaa korkeakoulujen käyttöön.
Uudistus ei siis ole omiaan lisäämään korkeakoulujen käytettävissä olevaa rahoitusta vaan ainoastaan siirtää maksutaakkaa entistä enemmän yhteiskunnalta yksilöille. Näin ollen korkeakoulut myös tulevat koko ajan riippuvaisemmiksi opiskelijamarkkinointinsa onnistumisesta ja ovat alttiimpia poikkeustilanteiden aiheuttamille haasteille. Esimerkkiä ei tarvitse hakea kaukaa, sillä aivan vastikään koronakriisi rajoitti kansainvälistä liikkuvuutta huomattavasti.
University World News on julkaissut katsauksen tieteellisiin artikkeleihin lukuvuosimaksujen vaikutuksista Ruotsissa. Katsauksesta käy ilmi, etteivät vastaavat uudistukset ole Ruotsissa toteutuneet toivotulla tavalla. Lukuvuosimaksuista on tullut vientituote, joiden hinnan määräävät kansainväliset markkinat ja niiden tulot hitaasti mahdollistavat pienemmät julkiset panostukset koulutukseen.
Katsauksen mukaan näyttää siis selvältä, että uudistuksella on ollut naapurimaassamme myös kosolti ei-toivottuja vaikutuksia, eikä kustannukset kattava malli tosiasiassa toimi suunnitellulla tavalla. Tämän vuoksi Suomessa on ryhdyttävä seuraamaan lakimuutoksen vaikutuksia tarkkaan ja arvioitava sen vaikutuksia. Tarvitaan myös rohkeutta muuttaa lakia uudelleen, jos ei-toivottuja vaikutuksia ilmenee.
Tutkija André Bryntesson Upsalan yliopistosta toteaa artikkelissa, ettei usko lakiehdotuksien tulleen edes hyväksytyksi, jos olisi ollut selvää mitkä niiden seuraukset aidosti olivat. Lukuvuosimaksujen korottamisessa ja muussa koulutuspolitiikassa Suomessa käytetään jatkuvasti argumenttina verrokkimaidemme, kuten Ruotsin, vastaavia kehityksiä. Lukuvuosimaksujen korottamisen aiheuttamat kehitykset eivät ole olleet kuitenkaan Ruotsissa ainakaan kaikilta osin toivottavia. Suomessa meille tekisikin hyvää muistaa, että jokaista hölmöyttä ei kannata kopioida naapurista.
SYL ja SAMOK ovat lausuneet hallituksen esityksestä. Esitykset pääsee lukemaan lausuntopalvelusta sekä järjestöjen verkkosivuilta.
Heidi Rättyä
Koulutuspolitiikan asiantuntija, SYL
Aleksi Niemi
Koulutuspolitiikan asiantuntija, SAMOK