Kehittyvien maiden osaamistasoa nostetaan jatkokoulutuksella

Entistä suurempi osa maailman lapsista pääsee nykyisin kouluun. Esimerkiksi vuonna 2015 jo 91 % kouluikäisistä lapsista kävi virallisten tietojen mukaan koulussa (1), kun vielä vuonna 1980 vain 70 % lapsista kävi koulussa (2). Kehitys on positiivista, mutta koulutien ei pitäisi päättyä peruskouluun.

Alemman toisen asteen koulutukseen osallistuu 80 % nuorista (3). Koulutuksen läpäisemisessä on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi monissa Afrikan maissa toisen asteen koulutuksen läpäisyaste on alle 40 % (4). Korkeakoulutuksessa osuudet ovat vielä huomattavasti alhaisempia. Jatkokoulutuksen saaminen peruskoulun jälkeen on kuitenkin merkittävää niin ihmisten työllisyyden kuin yhteiskuntienkin kannalta. Mikäli kasvava nuori väestö jää ilman koulutusta ja työtä, on odotettavissa yhä enemmän turvattomuutta ja epävakautta.

Parempi koulutus turvaa yleensä vakaamman työllistymisen ja vähentää työttömyyttä (5). Korkeampi koulutus nostaa yleensä myös tulotasoa (6). Koulutus siis edistää kehitystä yksilötasolla. Laajemmassa mittakaavassa voidaan ajatella, että jos matalan tulotason maista halutaan todella riippumattomia, ne tarvitsevat oman korkeakoulutetun väestönsä osaamista yhteiskuntiensa kehittämiseen. Muutoin kehitystä ohjaillaan ulkopuolelta.

Jatkokoulutuksen mittavista tarpeista huolimatta valtaosa kehitysyhteistyösektorin toimijoista maailmanlaajuisesti tukee peruskoulutusta. Siksi Suomen kannattaisi panostaa jatkokoulutuksen kehittämiseen matalan tulotason maissa. Suomella on jo kokemusta korkeakoulutuksen kehittämisestä esimerkiksi kehitysmaiden ja suomalaisten korkeakoulujen yhteisissä hankkeissa. Maailmalla myös arvostetaan laajalti suomalaista koulutusta. Suomella olisi hyvät edellytykset panostaa kehitysyhteistyössään laadukkaaseen korkeakoulutukseen nykyistä enemmän ja työssä kannattaisi hyödyntää osaamista myös korkeakoulujen ulkopuolelta.

SYL haluaa edistää koulutuksen saavutettavuutta kaikilla koulutusasteilla ja lisätä näin yhdenvertaisuutta niin matalan tulotason maissa kuin Suomessa. Toinen keskeisistä tavoitteistamme on parantaa koulutuksen laatua. Koulutuksen tärkein tulos eivät nimittäin ole todistukset ja arvosanat, vaan osaamisen kasvu. Yksi keino koulutuksen laadun parantamiseen on paikallisten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, sillä opiskelijoiden ja oppilaiden näkemyksiä heidän saamastaan opetuksesta pitäisi hyödyntää koulutuksen kehittämisessä. SYL:lla on pitkän kokemuksensa myötä mahdollisuudet tukea kehittyvien maiden opiskelijoita edistämään asemaansa osana korkeakouluyhteisöä.

Salla Mäkelä
SYL:n kehityspolitiikan asiantuntija

 

1UNICEF, 2018: https://data.unicef.org/topic/education/primary-education/  

2Maailman pankki https://data.worldbank.org/indicator/SE.PRM.TENR.FE

3UNICEF, 2018: https://data.unicef.org/topic/education/secondary-education/

4Our World in Data: https://ourworldindata.org/primary-and-secondary-education

6Asplund, R. & Maliranta, M. (2006). Koulutuksen taloudelliset vaikutukset. Helsinki: Sitra

1