Pienten järjestöjen kehitysyhteistyöllä muutetaan maailmaa pala kerrallaan

Kehitysyhteistyötä toteutetaan monilla eri tasoilla, kuten suurten YK:n alaisten järjestöjen laajoissa ohjelmissa, useiden valtioiden yhteisellä suoralla tuella sekä kansalaisjärjestöjen välisenä yhteistyönä. Erilaisten kanavien käyttämiseen on syynsä: esimerkiksi valtioiden kahdenvälisellä yhteistyöllä voidaan uudistaa vaikkapa kokonaisia koulutusjärjestelmiä. Sellaiseen eivät yksittäisen pienen järjestön resurssit riitä.

Kuitenkin hyvin pientenkin järjestöjen yhteistyöllä voidaan parantaa esimerkiksi sellaisten ihmisten hyvinvointia, jotka ovat asuinmaassaan syrjittyjä ja unohdettuja. Osa valtioista saattaa sivuuttaa jopa väestönsä valtaosan hyvinvoinnin kehittämisen esimerkiksi etnisten ryhmien valtasuhteiden vuoksi.

Järjestöjen työllä tuetaan myös paikallista kansalaisyhteiskuntaa, jonka toimintamahdollisuudet ovat monissa maissa hyvin rajoitetut (1). Jotta yhteiskunnan eri jäsenten ääni kuuluisi päätöksenteossa, tarvitaan moniäänistä kansalaisyhteiskuntaa. Se edistää vakaata yhteiskuntaa ja demokratiaa. Paikallisten kansalaisjärjestöjen osaamisen kehittäminen parantaa niiden toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Samalla pienten järjestöjen tukeminen tukee kansalaisyhteiskuntaa myös Suomessa.

Valitettavasti valtion tukea Suomessa saavien pienten ja keskisuurten järjestöjen lukumäärä on kuitenkin vähentynyt viime vuosina merkittävästi, osoittavat Fingon tuoreessa blogissa esitetyt laskelmat (2). Valtaosa valtion järjestöille ohjaamista kehitysyhteistyömäärärahoista suuntautuu suurille ohjelmatukijärjestöille ja vaan noin kymmenen prosenttia pienille järjestöille (3). Hallitus on onneksi viimeaikaisten tiedotteiden perusteella nostamassa molempien rahoitusta (4, 5), mutta uhkana on silti rahoituksen keskittyminen pienelle joukolle suurikokoisia järjestöjä. Myös pienillä järjestöillä voi olla suuri vaikutus.

SYL:n rooli kehitysyhteistyössä 

SYL:n erityinen vahvuus järjestöyhteistyössä on opiskelijanäkökulma. Opiskelijat ja oppilaat nähdään monissa maissa passiivisina tiedon vastaanottajina, joilla ei ole sanomista opetuksen laatuun, sisältöihin tai opetusmetodeihin. Suomalaisille opiskelijoille taas on turvattu jo lakisääteisesti mahdollisuus osallistua päätöksentekoon yliopistoissa. Tätä mahdollisuutta ei toki voi suoraan siirtää toiseen maahan ja kulttuuriin, mutta SYL:n lähes sadan vuoden kokemus opiskelijavaikuttamisesta voi saada paikalliset päättäjät panostamaan opiskelijoiden kuulemiseen.

Etiopiassa paikalliset opiskelijajärjestöt otettiin mukaan vammaisten opiskelijoiden korkeakouluttautumista tukevaan hankkeeseen, kun SYL ryhtyi yhdeksi hankekumppaniksi. Näin on pyritty sekä parantamaan vammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua opiskelijatoimintaan että nostamaan esiin vammaisten opiskelijoiden näkemyksiä siitä, mitä he tarvitsevat saadakseen yhdenvertaiset mahdollisuudet korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Guatemalassa SYL puolestaan tuki maya-opiskelijajärjestön perustamista 1990-luvun alussa. Tänä vuonna suunnittelemme jälleen yhteistyötä saman järjestön kanssa, tällä kertaa maya-opiskelijoiden demokratiataitojen parantamiseksi. Guatemalassa korruptio on yleistä ja siksi monet maan kansalaiset vierastavat politiikkaa. Maa kuitenkin tarvitsee lisää aktiivisia kansalaisia, jotka osaavat valvoa valtion toimintaa ja vaatia epäkohtien korjaamista. 

Vaikka pienen järjestön toiminta saattaa näyttää pienimuotoiselta, eikä kaikkia yhteistyön vaikutuksia näe heti hankkeen päättyessä, voi pientenkin järjestöjen työllä olla kokoaan suurempia vaikutuksia.

 

 

Salla Mäkelä

Kehityspolitiikan asiantuntija


1 Civicus Monitor. State of Civil Society in Your Country. Viitattu 5.2.2020 https://www.civicus.org/index.php/state-of-civil-society-report-2019 

2 Fingon asiantuntija Pauliina Savolan blogi. Järjestökentän monipuolisuus vaatii puolustusta. Viitattu 11.2.2020 https://www.fingo.fi/ajankohtaista/blogit/jarjestokentan-monipuolisuus-vaatii-puolustusta 

3 Ulkoministeriön uutinen. Suomi tukee kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistamista 18 miljoonalla eurolla. Viitattu 6.2.2020 https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/suomi-tukee-kehitysmaiden-kansalaisyhteiskuntien-vahvistamista-18-miljoonalla-eurolla?curAsset=0&stId=44227 

4 Ulkoministeriön tiedote. UM: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön 22,5 miljoonan euron lisärahoitus osana hallitusohjelman toimeenpanoa. Viitattu 11.2.2020 https://www.sttinfo.fi/tiedote/um-kansalaisjarjestojen-kehitysyhteistyohon-225-miljoonan-euron-lisarahoitus-osana-hallitusohjelman-toimeenpanoa?publisherId=1797&releaseId=69873857 

5 Ulkoministeriön hanketuki-ilmoitus, viitattu 11.2.2020 https://um.fi/documents/397000/0/Hakuilmoitus+FI.pdf/f5d9432f-b6ec-bb87-4143-0fbfc27373a6?t=1580455163124