Kunnianhimoa koulutuspolitiikkaan

Itsenäisyyspäivänä julkaistiin uusimman PISA-tutkimuksen tulokset. Viime viikkojen kuuma keskustelunaihe onkin ollut suomalaisten osaamis- ja koulutustason lasku. PISA-tulokset osoittavat, että oppimistulokset ovat entistä enemmän kiinni perheen sosioekonomisesta taustasta. Suomeksi sanottuna siitä, paljonko vanhemmilla itsellään on koulutusta ja rahaa. Toinen hälyttävä tulos liittyi sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Poikien osaamistaso luonnontieteissä on jäänyt paljon jälkeen, kun tytöt pärjäävät varsin hyvin. Suomalaisen peruskoulun peruspilari on ollut tasa-arvoisen yhteiskunnan tukeminen. Tähän asti se on riittänyt, mutta nyt on selkeästi tapahtunut käänne, joka vaatisi toimenpiteitä.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten johdon seminaari järjestettiin 8.-9.12. Turussa. Osaamis- ja koulutustason lasku nousi myös seminaarin keskusteluissa esiin. Seminaarissa saatiin katsaus korkeakoulukentän rakenteelliseen kehittämiseen, kansainvälistymiseen, korkeakoulujen johtamiseen ja suomalaisen tieteen tilaan ja vaikuttavuuteen. Suomi on monella mittarilla maailman kärkikastia, mutta olemmeko jämähtäneet tyytymään siihen, mitä on saavutettu ja kykenemättömiä näkemään maailman muutokset ja koulutusjärjestelmän muutostarpeet osana isoa kuvaa?

Koulutuspolitiikkaa käytetään välineenä erilaisten yhteiskunnallisten pyrkimysten saavuttamiseen. Talousdiskurssilla perustellaan myös monia koulutuspoliittisia toimenpiteitä, halutaan pidentää työuria ja kaupallistaa tutkimustuloksia. Suomi on ja haluaa olla tulevaisuudessakin osaamiseen ja tietoon perustuva yhteiskunta ja talous. Menestyvän yhteiskunnan edellytykset ovat demokratia, tasa-arvo, sivistys ja yleinen yhteiskunnallinen vakaus. Koulutuksella on merkittävä rooli näiden edellytysten turvaamisessa.

Väitän, että koulutuspolitiikassa tulisi palata juurille: varmistaa se, että peruskoulumme tuottaa korkeaa osaamista perhetaustasta huolimatta, varmistaa jokaiselle peruskoulun päättävälle toisen asteen koulutuspaikka ja huolehtia, että väylä korkeakouluun on saavutettava ja osaamista on mahdollista päivittää. Voisimme myös pienenä kansakuntana tarkastella sitä, minkälaista osaamis- ja koulutustasoa odotamme tulevilta sukupolvilta. Riittäkö se, että olemme keskikastia vai pitäisikö meidän nostaa kunnianhimon tasoa ja tähdätä korkeammalle? Kuinka huolehdimme siitä, että Suomi on tulevaisuudessakin menestynyt ja hyvinvoiva yhteiskunta?

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.