Kevään yhteishaku on ohi. Hakuun osallistui tänä vuonna 151 800 hakijaa, joista osa saa opiskelupaikan jo ylioppilastodistuksensa perusteella. Ensikertalaiskiintiön avulla 62% kaikista opiskelupaikoista on varattu hakijoille, joilla ei entuudestaan ole opiskelupaikkaa. Vuoden päästä, keväällä 2020, yli puolet opiskelupaikoista määräytyvät pelkän todistusvalinnan perusteella.
Uudistusten ja muutosten tavoitteena on ollut välivuosien vähentäminen ja samalla työurien pidentäminen alkupäästä – aikaisemmin aloittanut opiskelija tietysti myös valmistuu aikaisemmin ja siirtyy työelämään nuorempana. Välivuosien viettämisen suosio on kuitenkin viime vuosina kasvanut. Mistä se kielii?
Opiskelemaan hakevat pyrkivät haluamaansa opiskelupaikkaan kunnes sen saavat tai lakkaavat yrittämästä. Koska opiskelemaan on kiintiöiden vuoksi helpompi päästä jos opiskelupaikkaa ei vielä ole, on järkevää lykätä opintojen aloittamista kunnes on varma siitä, että hyväksytty opiskelupaikka on juuri se missä haluaakin opiskella. Väärän opiskelupaikan vastaanottaminen on hakijalle myös taloudellinen riski. Opintotukikuukausien määrä on rajattu niin tiukalle, ettei virheisiin tai vääriin valintoihin ole varaa.
Nuorten uupumus, stressi ja mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Todistusvalinnan lisääminen entisestään kasvattaa jo nyt paineita onnistua lukiossa ja kirjoituksissa. On myös havaittavissa, että maksulliset valmennuskurssit ovat siirtymässä entistä aikaisempaan vaiheeseen, jo peruskoulusta lukioon siirryttäessä. Samaan aikaan myös paineet onnistumisesta ja menestyksestä siirtyvät yhä aikaisempaan elämänvaiheeseen.
Ei sinänsä ole ihme, että nuoret joiden harteille kasaantuu yhä enemmän paineita haluavat ottaa opinnoista taukoa. Samalla on totta, etteivät monet aidosti tiedä, mitä haluaisivat tehdä toisen asteen jälkeen. Kun nuorena tehtyjen valintojen painoarvo lisääntyy, on tärkeää panostaa erityisen paljon myös oppilaiden ohjaukseen ja päätöksenteon tukemiseen.
Monipuoliset väylät korkeakoulutukseen ovat tarpeen – sillä tutkintokoulutukseen hakevien joukossa on monenlaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi avoimen korkeakoulun opinnot ovat monelle hyvä kurkistus opiskeluun ja jopa väylä sisään tutkintokoulutukseen. Nyt on kuitenkin nähtävissä jo sitä, että todistusvalinnan ohella suurin osa sisäänotosta tapahtuu näiden maksullisten avoimen opintojen kautta. Opinnot voivat kestää yhdestä kurssista vuoteen, josta voi koitua jopa liki tuhannen euron maksut avoimessa opiskelevalle. Tähän päälle vielä oma eläminen tulee rahoittaa jotenkin. Pahimmassa tapauksessa nuoren ainoa tosiasiallinen reitti päästä opiskelemaan on maksullinen avoimen väylä. Hyvä kysymys onkin: Mihin unohtuivat valintakokeiden hyvät puolet?
Valintakoe, joka mittaa soveltuvuutta ja osaamista samalla vaatimatta kuukausien pänttäämistä takaa aidosti maksuttoman toisen mahdollisuuden hakeutua korkeakoulutukseen. Nuori tai vanha, se jolta jäi lukio käymättä, se jonka arvosanat eivät riitä todistusvalintaan, tai se jonka lompakko tai elämäntilanne ei muuten jousta avoimen väylään, saa pääsykokeen kautta uuden mahdollisuuden hakeutua korkeakoulutukseen. Hyvin laaditut valintakokeet mittavat osaamista, motivaatiota ja selkeyttävät myös hakijan kuvaa hakukohteesta.
Yhteiskunnalliset arvomme pohjaavat siihen, että kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Monipuoliset väylät korkeakouluun takaavat, että se on jatkossakin mahdollista. Maksuton koulutus on suomalaisen yhteiskunnan vahva periaate ja kulmakivi – pidetään siitä kiinni myös opiskelijavalinnoissa.
Helmi Andersson
SYL:n hallituksen jäsen
