Palkallisilla harjoitteluilla parempaa työelämää

Harjoittelulla on tärkeä rooli opiskelijan kasvussa ja työelämävalmiuksien kehittymisessä. Harjoittelu tukee opiskelijan työelämäyhteyksiä, kehittää osaamista ja lisää ymmärrystä työelämästä. Opinnot eivät aina pätevöitä suoraan tiettyyn ammattiin ja harjoittelu voi olla ensikosketus oman alan töistä. Siten se on myös merkittävä työllistymistä edistävä tekijä.

Harjoittelukäytänteet kuitenkin vaihtelevat yliopisto- ja alakohtaisesti, mikä asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan niin opintojen suorittamisen kuin työelämään siirtymisen osalta. Eriarvoisuutta aiheuttavat muun muassa harjoittelupaikkojen ja -tuen saatavuus, korvauskäytänteet ja työelämän tunnistaminen osana opintoja.

Opiskelijoiden harjoittelubarometrin (2019) mukaan harjoittelupaikkoja on joillakin aloilla vaikea löytää ja kilpailu paikoista on kovaa. Tilanne ei ole ainakaan parempaan päin, sillä työ- ja harjoittelupaikkojen määrä on vähentynyt keväästä lähtien. Tämä on ollut havaittavissa myös yliopistojen yhteisessä Aarresaari-verkostossa, jonne työ-, harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja jätettiin loppukeväästä noin puolta vähemmän viime vuoteen verrattuna.

Opiskelijoiden harjoittelubarometrissa (2019) käy ilmi, ettei harjoittelusta saatava korvaus tai opintopisteet vastaa todellisuudessa tehdyn työn arvoa tai harjoittelujakson vaativuutta. Myös alakohtaiset erot ovat huomattavia: esimerkiksi tekniikan aloilla 87 % harjoitteluista on palkallisia, kasvatusaloilla vain 8%. Lisäksi eroavaisuuksia esiintyy alojen sisällä riippuen siitä, missä tiedekunnassa tai oppiaineessa opiskelee. Tämä johtuu osittain harjoittelutuesta, joka on opiskelijan hakema, työnantajalle myönnettävä tuki, millä katetaan osa kuluista, jotka työnantajalle syntyy opiskelijan palkkaamisesta. Osaan harjoittelupaikoista valitaan ensisijaisesti henkilö, joka saa harjoittelutuen. Kaikki eivät kuitenkaan saa harjoittelutukea, mikä asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Tämä on erityisen ongelmallista nyt, kun harjoittelupaikkoja on ennätysvähän saatavilla.

Palkattomat harjoittelut eivät edistä oikeudenmukaista työelämää. Harjoittelun tulisikin olla aina palkallista. Huolimatta työ- tai harjoittelupaikasta, opiskelija tuo työelämään uusinta tutkittua tietoa ja tuoreita näkemyksiä, mikä hyödyttää koko työyhteisöä. Opiskelija on osa työyhteisöä ja antaa oman panoksensa työhön. Siksi hän on yhtä oikeutettu saamaan palkan tekemästään työstään kuin kuka tahansa muu. Palkallisuuden lisäksi harjoitteluissa on tärkeää, että harjoittelun tavoitteet ovat opiskelijalle selvät ja harjoittelusta saa palautetta ja jatkuvaa ohjausta oppimisen tueksi. Opiskelija perehtyy uuteen työhön harjoittelussa ja tarvitsee yhtä lailla apua ja tukea kuin kuka tahansa uusi työntekijä.

Opiskelijoiden työssäkäynti opintojen aikana on yleistä ja mitä pidemmällä opinnot ovat, sitä todennäköisempää on, että opiskelija tekee töitä opintojensa ohella. Vaikka työ olisi opintoihin liittyvää, ei opittua osaamista useinkaan oteta huomioon opinnoissa. Harjoittelulla on merkittävä rooli työelämävalmiuksien kehittymisessä, mutta yhtä lailla työelämävalmiudet kehittyvät työelämässä. Kaikilla aloilla ei ole pakollista harjoittelua osana opintoja. Monella opiskelijalla on kuitenkin työpaikka, joka on linkittynyt heidän opiskelemaan alaan.

Suomessa siirtymä työelämään on valmistumisen jälkeen sujuvaa opintojen aikana kerrytetyn työkokemuksen ansiosta ja työkokemus tulisikin jatkossa huomioida paremmin osana opintoja alasta riippumatta. Samasta työstä tulisi saada sama palkka, niin harjoittelussa, työelämässä kuin opinnoissa.

Johanna Pohjonen

Varapuheenjohtaja

Johanna Pohjonen
Varapuheenjohtaja, työelämä, omistajaohjaus

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.