Kaikki merkit osoittavat, että lähestymme murrosta. Nykyiset talouden, tuotannon ja kulutuksen rakenteet eivät ole kestäviä maapallon eivätkä yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Ilmastonmuutoksen lisäksi on löydettävä ratkaisut vähenevien luonnonvarojen, kasvavan energiantarpeen ja globaalin eriarvoisuuden ongelmiin. Kaikki näistä ovat yhteydessä toisiinsa, eikä yhtä voi ratkaista ilman muita. Opiskelijat voivat olla osana perinpohjaista muutostyötä rakentamalla kestävämpää tulevaisuutta ja valmistautumalla elämään siellä.
Vuonna 2025 Eurooppa palaa enemmän kuin koskaan. Maastoa on palanut ennätykselliset miljoona hehtaaria, eivätkä palot vielä ole ohi. Maailman keskilämpötilan nousu ylitti 1,5 asteen rajan viime vuonna, ja on arvioitu, että Suomessa keskilämpötila on noussut jopa 3,4 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Suomessa helle-ennätyksiä rikkoutui vuonna 2024 sekä 2025. Ilmastonmuutoksesta liikkuu mis- ja disinformaatiota niin ruohonjuuritasolla kuin myös valtioiden raporteissa. Öljyyn, hiileen ja kaasuun investoidaan edelleen. Jäätiköt jatkavat sulamistaan ja hirmumyrskyt ovat entistä arvaamattomampia.
Luonnon, fysiikan ja kemian lait ovat niin monisäikeisesti kytkeytyneitä toisiinsa, että on mahdotonta erottaa ilmastokysymyksiä muista maapallon ongelmista. Muutokset kansainvälisissä suhteissa tai teknologisissa innovaatioissa voivat aiheuttaa valtaisia muutoksia esimerkiksi energiantuotannossa tai metsähakkuissa. Ilmastoteoissa on tämän vuoksi kyse myös luonnonvarojen riittävyydestä, tuotantoketjujen kestävyydestä, ruoan ja veden saatavuudesta, otsonikerroksen paikkaamisesta ja luonnon elinvoimaisuudesta. Työ on hiilidioksidimäärien vähentämisen lisäksi uudenlaisen yhteiskunnan rakentamista ja siihen sopeutumista. Kyseessä on murros, joka tulee vaikuttamaan työpaikkoihin, tuotantoon, kulutukseen, liikenteeseen, energiaan ja lukuisiin muihin nykymaailman peruspilareihin.
On selvää, ettei murros ole helppoa kenellekään. Ei kuluttajille, jotka elävä ikuiseen kasvuun ja itsekkyyteen perustuvien koneistojen ehdoilla, eikä niille, jotka alunperin loivat nämä koneistot. Ilmastonmuutoksen ja ilmastotyön vaikutukset tulevat osumaan meihin eri tavoin, ja murros tulee olemaan joillekin helpompaa kuin toisille. Valtaa pitävät päättäjät ja johtajat määrittelevät kestävyyden, valitsevat kestävän yhteiskunnan peruspilarit ja sen, ketkä ovat murroksen voittajia ja ketkä häviäjiä. Työ puhtaan ilmaston ja kestävien rakenteiden eteen on tehtävä perusteellisesti, jotta emme toista virheitä, jotka johtivat nykyiseen tilanteeseen. Emme kaipaa enempää ahneita ihmisiä tai instituutioita, jotka keräävät valtaa ja resursseja maapallon kustannuksella.
Tämän vuoksi ilmastotyöhön ei riitä päätökset lukittujen ovien takana. Tulevaisuus muovautuu siitä, kuinka päätöksiä ja strategioita toimeenpannaan. Siksi keskusteluihin tarvitaan tieteilijöiden ja päättäjien lisäksi ihmisiä, jotka tulevat kokemaan päätösten vaikutukset. Tämän päivän teot määrittävät, minkälaisissa puitteissa elämme huomenna, ja tekemättä jääneet teot määräävät, minkälaisia ongelmia joudumme kohtaamaan.
Siksi opiskelijoiden on osallistuttava keskusteluun. Tiedettä on vaalittava, ja kestävyyskysymykset tulee ottaa entistä vahvemmin osaksi sitä. Näen, että opiskelijoiden rooli on kuunnella, oppia ja varmistaa, että me sekä tulevat sukupolvet ymmärrämme kestävyysmurroksen merkityksen ja saamme asianmukaista koulutusta aiheesta. Meidän on oltava edeltäjiämme viisaampia, jotta pystymme edistämään jo aloitettua työtä ja jotta löydämme ne ratkaisut, joita ei vielä olla löydetty.
Sara Taskila
SYLin ilmastoverkoston puheenjohtaja
