Tiesitkö, että myös Etiopiassa julkisissa yliopistoissa saa opiskella maksuttomasti. Julkisiin yliopistoihin pääsee opiskelemaan, mikäli arvosanat ovat riittävän hyvät. Yliopiston ja opiskeltavan alan valitseminen ei kuitenkaan ole yhtä vapaata kuin Suomessa.
Etiopian korkeakouluverkoston kasvu on ollut päätä huimaavaa. Kävimme vammaisia yliopisto-opiskelijoita tukevan kehitysyhteistyöhankkeemme seurantamatkalla tapaamassa myös maan uuden korkeakouluministeriön edustajaa. Kuulimme häneltä, että 20 vuotta sitten maassa oli vain 2 yliopistoa, kun nyt julkisrahoitteisia yliopistoja on jo 50 ja lisäksi muutama yksityinen yliopisto. Laajeneminen on tuonut myös haasteita esimerkiksi opetuksen laadun ylläpitämiselle. Lisäksi valmistuneiden työttömyys on ongelma maassa, jonka väestöstä 70 % on alle 30-vuotiaita. Vertailun vuoksi: Suomessa mediaani-ikä on yli 40, kun Etiopiassa se on n. 18 vuotta.
Maassa ei ole erikseen ammattikorkeakouluja, ja yliopistotutkintojen suorittaminen kestää opiskelijoiden kertoman perusteella tyypillisesti useita vuosia. Ilta- ja viikonloppuopetus on yleistä, sillä osa lisää koulutustaan töiden ohessa.
Millainen on opiskelijajärjestö Etiopiassa?
Osa suomalaista ylioppilaskuntaa vastaavien etiopilaisten opiskelijajärjestöjen (Student Council) toimintamuodoista muistuttaa meidän ylioppilaskuntiemme toimintaa, sillä järjestöt esimerkiksi saavat edustajan yliopiston johtoon (Senate). Osa toimintatavoista on kuitenkin erilaisia, sillä opiskelijajärjestöt pyrkivät esimerkiksi varainkeruulla tukemaan heikoimmassa asemassa olevia taloudellisesti sen sijaan, että pyrkisivät kohentamaan opiskelijoiden toimeentuloa vaikuttamistyön kautta.
Vaikka hyvin pieni osa vammaisista pääsee korkeakouluttautumaan Etiopiassa, on vammaisia opiskelijoita yliopistoissa kuitenkin huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Vammaisilla opiskelijoilla on esimerkiksi kumppaniyliopistossamme Dillassa oma opiskelijajärjestö, joka työskentelee yhteistyössä yliopiston vammaispalvelukeskuksen sekä paikallisen ylioppilaskunnan vastikkeen kanssa. Ylioppilaskunta onkin hyvä väylä välittää myös vammaisten opiskelijoiden näkemyksiä yliopiston johdolle asti, mutta tämän lisäksi hankkeessamme järjestetään vuosittain vammaisten opiskelijoiden ja yliopiston johdon välinen tapaaminen.
Etiopialaiset ylioppilaskunnat saavat yliopistolta avustusta SIM-kortin, eli noin kahdeksan euron verran. Lisäksi yliopisto tarjoaa järjestölle toimitilat. Muutoin toiminta rahoitetaan varainkeruun avulla. Lähtökohdat paikallisten opiskelijajärjestöjen toiminnalle ovat siis hyvin toisenlaiset kuin Suomessa.
Tue sinäkin etiopialaisten vammaisten opiskelijoiden kouluttautumista! Lahjoitustiedot löytyvät verkkosivumme sivupalkista.
Salla Mäkelä
Kehityspolitiikan asiantuntija
