Koulutuksen ja hyvinvoinnin arvostus mitataan pian uudelleen

Viime kuukausina on kuultu pitkästä aikaa muutamia positiivisia uutisia taloudellisesta kehityksestä: Työllisyys on kääntynyt hienoiseen nousuun ja 4 miljardin säästötavoitteet on pääministerin mukaan lähestulkoon jo saavutettu. Näillä näkymin tähän mennessä toteutetut politiikkatoimet eivät kuitenkaan riitä hallitusohjelmassa asetettujen 72% työllisyysasteen tai 2 miljardin kasvutavoitteen saavuttamiseen, kuten sekä Valtiovarainministeriö että talouspolitiikan arviointineuvosto ovat todenneet. Nähtäväksi siis jää, uskotaanko puolivälitarkastelussa edelleen näihin tavoitteisiin vai päätyykö hallitus luopumaan lupauksestaan olla nostamatta kokonaisveroastetta tai tekemään lisäleikkauksia.

Puolivälitarkastelulla tarkoitetaan siis kaksi vuotta hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen käytävää kehysriihtä, jossa arvioidaan asetettujen tavoitteiden realistisuutta ja päätettyjen politiikkatoimien suhdetta niihin. Se on hallituskauden viimeinen tilaisuus tehdä muutoksia aiemmin päätettyyn suuntaan, mikäli se koetaan tarpeelliseksi. Niin hallituspuolueet, oppositiopuolueet kuin erilaiset intressiryhmät ovat asettaneet omia tavoitteitaan riihessä tehtäville päätöksille.

Niin olemme myös me. SYL aikoo kevään aikana pitää esillä seuraavia tavoitteita hallituksen päätöksiin vaikuttamiseksi:

Huoltajakorotus

Opintotukeen kuului vielä vuoteen 1992 asti perheellisille suunnattu korotuselementti, mutta nykyisin se on ainoa tukimuoto, jossa huoltajuutta ei huomioida mitenkään. Jopa kansaneläkkeeseen kuuluu huoltajakorotus. Korkeakouluopiskelijoista joka kuudennella on lapsi tai lapsia, ja juuri julkaistun Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 55 % opiskelijoista voisi haluta lapsia opiskeluaikanaan. Perheen perustaminen aiheuttaa kuitenkin niin suuria taloudellisia rasitteita, että 60 % näistä perheellistymisestä haaveilevista jättää lasten hankinnan myöhemmäksi taloudellisten syiden vuoksi. Pelkkä opintotuki ei pysty näitä rasitteita kattamaan ja noin 60 % opiskelijalapsiperheistä elääkin köyhyysrajan alapuolella. Yksinhuoltajaopiskelijoiden tilanne on kaikkein heikoin.

Opiskelijoita ollaan hallituksen kehysriihessä tekemän päätöksen mukaan siirtämässä yleisen asumistuen piiriin, jolloin opintotuki tullaan laskemaan tuloksi asumistukea määritettäessä. Tällä hetkellä yleistä asumistukea saavat vain ne vuokralla asuvat opintotukea saavat opiskelijat, joilla on lapsia samassa taloudessa. Opintorahaa ei ole laskettu tuloksi tuen tason määräytymisessä, mutta puolison tulot vaikuttavat sen tasoon. Kun otetaan huomioon opintorahan leikkautuminen 250 euroon, perheellisellä opiskelijalla käytössä olevan tulon määrä voi jo laskea jopa 1000 euroa vuodessa.

Me SYL:ssä olemme sitä mieltä, että opiskelun tulee olla mahdollista kaikissa elämäntilanteissa ja erilaiset ihmiset ovat opiskelijayhteisölle rikkaus. Siksi nyt olisi korkea aika helpottaa näiden opiskelijoista pienituloisimpien arkea, jotta perheen ja opintojen yhdistäminen ei tulevaisuudessa käy täysin mahdottomaksi.

Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen

Opiskelijoiden asunnontarve keskittyy kasvukeskuksiin, joissa suurin osa korkeakouluista sijaitsee. Tällä hetkellä opiskelija-asunnossa asuu vain 27 % kaikista opiskelijoista. Kysyntää olisi kuitenkin huomattavasti suuremmalle opiskelija-asuntojen määrälle ainakin opiskelujen alkuvaiheessa, mikä näkyy esimerkiksi opiskelija-asuntosäätiöiden pitkissä jonoissa syksyisin. Tonttipula ja uudistuotannon kustannustaso hidastavat etenkin pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisen tarjonnan kasvattamista.

Kysynnän kasvaessa vuokrataso luonnollisesti nousee, mikä heikentää pienituloisten ryhmien mahdollisuuksia muuttaa kasvukeskuksiin ja eriarvoistaa alueita keskenään. Opiskelijat ovat pienituloisin väestöryhmä, joten vuokrien kasvu osuu rankimmin juuri heihin. Yksin asuvien opiskelijoiden mediaanitulot ovat noin 800 euroa kuukaudessa. Suurin yksittäinen menoerä taas ovat tunnetusti asumiskulut: Opiskelijoiden kuukausittaisten asumismenojen keskiarvo on 511,68€.

Opiskelijoiden yleiseen asumistukeen siirtymisen myötä syksyllä 2017 valtion asumistukimenot tulevat nousemaan, sillä opiskelijan asumismenot vievät keskimääräistä suuremman osan jo valmiiksi pienistä tuloista, mitä nykyinen opintotuen asumislisä ei ota huomioon. Opiskelija-asumisen uudistuotantoon ja perusparantamiseen investointi vähentäisi valtion vuosittaisia asumistukimenoja, mikäli yhä useampi opiskelija asuisi edullisissa tuetuissa asunnoissa. Siksi SYL ehdottaa, että erityisryhmien investointiavustuksia myönnettäisiin tulevaisuudessa enemmän, ne kattaisivat suuremman osan rakentamisen kustannuksista ja kiinteistöjen käyttötarkoituksen muuttamista tuettaisiin nykyistä enemmän.

Koulutus tulevaisuuden voimavarana

Näiden toimien lisäksi SYL aikoo vastata julkisen talouden leikkauspaineisiin ilmeisillä, jo olemassa olevilla keinoilla: Koulutus on paras keino ehkäistä yhteiskunnan eriarvoistumista ja osattomuudesta aiheutuvia kustannuksia, lisätä talouskasvua mahdollistamalla innovaatioiden syntyminen ja luokkanousu, sekä vastata osaamista täydentämällä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan. Huhtikuussa selviää, miten paljon hallitus on valmis luottamaan tuleviin sukupolviin ja panostamaan pienituloisten väestöryhmien ostovoiman ylläpitämiseen.

Riina Lumme, SYL:n puheenjohtaja

4 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >