Koulutuksen kunnianpalautus aloitettu

Hallitus pääsi budjettiriihessään sopuun korkeakoulutuksen rahoituksen jaksotuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaisesti korkeakoulujen perusrahoitus nousee vuosittain vuodesta 2020 alkaen. Tämä tulee tarpeeseen, jotta hallitusohjelmassa kaavaillut monet toimenpiteet saadaan käyntiin.

Koulutusleikkausten jäljiltä korkeakoulujen rahoituksessa on edelleen merkittävää vajetta, jota on tähän mennessä paikattu tehostamisella ja jopa irtisanomisilla. Nyt päätetyt rahoituspanostukset takaavat yliopistoille työrauhaa, mutta aito koulutuksen kunnianpalautus vaatii kuitenkin vielä suuria ponnistuksia. 

Nyt on elintärkeää panostaa koulutukseen ja tutkimukseen, sillä Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa ja korkeakoulutettujen nuorten määrässä olemme jo jäljessä useita OECD-maita. Suurin osa uusista työpaikoista vaatii tulevaisuudessa korkeaa osaamista. Maailmaa muokkaavat ilmiöt, kuten ilmastonmuutos ja digitalisaatio, haastavat meitä. Tarvitsemme tueksi tutkittua tietoa. 

Suurimpana yksittäisenä panostuksena yliopistoille talousarvioesityksessä on päätös korottaa yliopistojen perusrahoitusta 40 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi aiemmin luvatut indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä, mikä tarkoittaa 67 miljoonan euron lisäystä koko korkeakoulukentälle. Kun katsoo taaksepäin viime vuosien budjettiriihiä, ovat nyt tehdyt lisäykset korkeakoulutuksen rahoitukseen merkittäviä, joskin korkeakoulujen kokonaisbudjetteihin suhteutettuina pieniä. Korkeakoulutukseen tehtyihin liki 500 miljoonan euron leikkauksiin on matkaa vielä kurottavana.

Keväällä julkaistussa hallitusohjelmassa luvattiin lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotuksessa tämä oli konkretisoitunut vähintään 5 000 aloituspaikan lisäykseksi korkeakouluihin sekä niihin kohdistettuna lisärahoituksena. Nyt julkaistussa hallituksen talousarvioesityksessä aloituspaikkojen lisäyksiin ei kuitenkaan luvata lainkaan lisäresursseja. 

Aloituspaikkojen lisäykselle on tarvetta, sillä joka vuosi moni nuori jää ilman korkeakoulupaikkaa. Lisäys tarvitaan myös, mikäli hallitus haluaa pitää kiinni Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n tavoitteista nostaa korkeakoulutettujen määrää puoleen ikäluokasta. Tällaisia lisäyksiä ei voida tehdä olemassa olevan rahoituksen turvin ilman, että korkeakouluyhteisön hyvinvointi ja koulutuksen laatu vaarantuvat. Aloituspaikkojen lisääminen ilman erillistä rahoitusta olisikin käytännössä leikkaus.

 

Opintotuki nousee jatkossa elinkustannusten tahdissa

Opintotukijärjestelmä muutettiin 90-luvun alkupuolella selvästi opintorahapainotteiseksi. Poiketen muista sosiaaliturvaetuuksista, tukea ei sidottu indeksiin, jonka myötä reaaliarvo heikkeni tasaista tahtia 2010-luvulle saakka. Laskua taittamaan tehtiin yksittäisiä tasokorotuksia, kunnes vuonna 2014 opintoraha päätettiin sitoa indeksiin. Indeksikorotuksista ehdittiin nauttia kahtena syksynä, kunnes opintotukileikkausten yhtenä toimena indeksi poistettiin syksyn 2015 korotusten jälkeen. 

Opintotukijärjestelmän kestävyyden kannalta on elintärkeää, että tuen taso seuraa yleistä kustannusten kasvua. Elinkustannusten kasvaessa on oleellista, että etenkin pienituloisimpien maksukykyä ylläpidetään. Siksi budjettiriihen päätös sitoa opintoraha kansaneläkeindeksiin on erittäin toivottu panostus varmistamaan, että tulevien opiskelijasukupolvien maksukyky säilyy vähintään nykyisen veroisena.

Perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotus päätettiin nostaa sataan euroon kuukaudessa. Tämä taso oli alkuperäinen tavoite, jota SYL yhdessä SAMOK:n ja Väestöliiton kanssa ajoi kevään 2017 hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä. Sadan euron huoltajakorotus nostaa perheellisten opiskelijoiden sosiaaliturvan tasolle, joka se oli ennen opintotukileikkauksia. Huoltajakorotus on valtiontalouden näkökulmasta edullinen, 3 miljoonan euron investointi, minimoimaan kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien opiskelevien perheiden heikon toimeentulon haittoja.

Yhteensä pitkällä aikavälillä indeksi ja huoltajakorotus lisäävät valtion menoja 912 miljoonaa euroa riippuen indeksikorotusten suuruudesta. Lisäykset ovat hallitusohjelman mukaisia ja niistä kuuluu kiittää. Kiitos.

Päättäjien pitää kuitenkin varmistaa, että opiskelijan toimeentulo ei eriydy muista tuensaajista. Opintotuen elementeistä on kahden vaalikauden aikana höylätty jo liikaa. Vaalikeväänä puolueiden tavoittelemaa tasokorotusta opintorahaan olisi todella tarvittu ja tarvitaan edelleen.

Opiskelijoiden siirrossa yleisen asumistuen piiriin otettiin askel suuntaan, johon on syytä jatkaa. Sosiaaliturvaa tulee yhtenäistää siten, että minimitason etuudet, mukaan lukien opintotuki, saatetaan samalle tasolle. Tämä on tarpeen, jotta elämisen välttämättömät kustannukset voi kattaa ilman velkarahaa. Nuori sukupolvi ansaitsee muutakin kuin maksajan roolin.

Hallitusohjelmassa korkeakouluille osoitettiin monia kehittämistehtäviä kuten jatkuvan oppimisen uudistus ja alustamallin kehittäminen. Rahaa tähän työhön aiottiin kohdentaa tulevaisuusinvestoinneista. Tämän viikon talousarvioesityksen tiedotuksessa näitä panostuksia ei kuitenkaan mainita. Molemmat uudistukset ovat tärkeitä, jos suomalaista koulutusta ja osaamista halutaan parantaa. Uudistukset tulee saada alulle mahdollisimman pian. Tämä ei kuitenkaan toteudu ilman niille suunnattua rahoitusta. 

Lopullisesti tulevaisuusinvestointien kohtalo varmistuu lokakuussa, jolloin hallituksen esitys vuoden 2020 talousarvioiksi julkaistaan. 

 

Sanni Lehtinen

SYL:n puheenjohtaja

 

Lähteet

OKM:n budjettiesitys

https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/okm-n-budjettiehdotuksessa-panostetaan-osaamiseen-ja-osallisuute-1

 

Talousarvioesitys 2020 ja julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020–2023

https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallituksen-budjetilla-rakennetaan-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestavaa-suomea

 

Education at a Glance 2019

http://www.oecd.org/education/education-at-a-glance/

 

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030

https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030

1 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >