Viime viikolla lyötiin nuijaa pöytään eduskunnassa vauhdikkaasti, kun tulevan vuoden budjettilakeja paukuteltiin menemään. Muiden lakien muassa hyväksyttiin historiallisen suuret opintotukileikkaukset. Eduskunnan tekemät päätökset eivät kuitenkaan ole pelkästään huonoja, vaan opintotukileikkausten lisäksi hallitus esitti opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin.
Kylmä totuus iskee kasvoille kovalla voimalla: ensi vuoden elokuusta lähtien jokaisen, myös opintonsa ennen syksyä 2017 aloittaneen, korkeakouluopiskelijan tilille napsahtaa jopa 86 euroa vähemmän opintorahaa kuin aikaisemmin. Ensi syksynä opintonsa ensi kertaa aloittavalla on käytettävissään kaikkiin mahdollisiin korkeakouluopintoihinsa 10 tukikuukautta edellisvuonna opintonsa aloittaneita vähemmän, kun opintotuen kokonaistukiaika leikataan 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Myös tutkintokohtaista tukiaikaa nipistetään uusien opiskelijoiden osalta kahdella tukikuukaudella 50 tukikuukaudesta 48 kuukauteen. Samaan aikaan, kun opintorahasta leikataan, opintolainan määrää kasvatetaan. Opintolainan valtiontakaus nousee 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa. Opintolainahyvitys heikkenee, kun lainahyvityksessä otetaan myös jatkossa huomioon vain 400 euroa opintolainaa kuukaudessa 2500 euron omavastuun jälkeen, vaikka opintolainan valtiontakaus kasvaa 250 eurolla. Lakimuutosten pieninä hyvinä asioina voidaan mainita opintotuen takaisinperinnän 15% korotuksen puolittaminen 7,5 prosenttiin ja opintotuen tulorajojen sitominen kuluttajahintaindeksiin.
Opiskelijat siirretään myös yleisen asumistuen piiriin, mikä tulee olemaan opintotukileikkauksia suurempi mullistus monen opiskelijan lompakossa – suuntaan ja toiseen. Yleinen asumistuki on ympärivuotinen, pienituloisille tarkoitettu asumistuki. Opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin tulee pitämään nykyisellä tasolla tai kasvattamaan asumistuen määrää 120 000 opintotuen asumislisältä yleiseen asumistukeen siirtyvällä opiskelijalla. Asumistuen määrä kasvaa keskimäärin 59 euroa kuukaudessa. Asumistuki laskee vähintään 300 euroa vuodessa, eli noin 25 euroa kuukaudessa 54 000 tuhannella opiskelijalla. 22 700 opiskelijalla asumistuki laskee vähintään 100 euroa kuukaudessa. 42 000 nykyistä asumislisän saajaa menettää muutoksessa asumistukensa kokonaan.
Suurin syy asumistuen tason heikkenemiseen järjestelmästä toiseen siirryttäessä on yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuus. Ruokakuntakohtaisuus tarkoittaa sitä, että saadun etuuden suuruuteen vaikuttaa tuen saajan omien tulojen lisäksi myös hänen kumppaninsa tulot. Opintotuen asumislisä on yksilökohtainen, eli siinä avopuolison ja aviopuolison tuloilla ei ole ollut vaikutusta opintotuen asumislisän suuruuteen. Yleiseen asumistukeen siirryttäessä suurimmat menettäjät ovatkin pariskunnat, joista toinen on opiskelija ja toinen on jo työelämässä.
Ruokakuntaa määrittelee asumistukilainsäädännön mukaan parisuhdestatuksen lisäksi vuokran yhteisvastuullisuus. Suurin osa opiskelija-asuntosäätiöistä tekee jo nykyään solu- ja kaverikämpissä asujille täysin erilliset vuokrasopimukset. Sen sijaan yksityisiltä markkinoilta vuokratuissa asunnoissa saattaa olla yhteisvastuulauseke, vaikka vuokrasopimukset olisivat erillisiä. Tämä tekee asunnossa asuvista ruokakunnan. Ennen yleiseen asumistukeen siirtymistä, kannattaa neuvotella vuokranantajan kanssa vuokrasopimuksen laadusta, jotta kaikki pienituloiset asukkaat saavat tarvitsemansa asumistuen. Kimppa-asujat voivat myös miettiä, että olisiko alivuokralaissuhde järkevä tapa järjestää kommuunin sopimusasiat. Alivuokralaiset ovat lain silmissä omia ruokakuntiaan.
SYL ja ylioppilaskunnat kannattavat opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin, kaikista sen ongelmista huolimatta. Miksi ihmeessä, joku saattaisi kysyä. Jo vuosia sosiaalipoliittisen sektorin tapahtumissa oli keskusteltu opintotukijärjestelmän valuvioista. Yhdeksi suurimmista ongelmista koettiin opintopistesuorituksiin sidottu, surkean pieni opintotuen asumislisä. Jo yli kymmenen vuotta vuokrataso on noussut 3% vuosivauhtia, ja kuitenkin opintotuen asumislisää on korotettu viimeksi vuonna 2005. Asumislisä ei ole vastannut reaalisiin asumiskustannuksiin enää aikoihin ja asumislisän heikkous on tehnyt täyspäiväisen opiskelun lähes mahdottomaksi, kun useilla opiskelijoilla koko opintotuki kuluu vuokranmaksuun.
Opiskelijoiden toimeentuloon on siis ensi syksynä tulossa monia muutoksia. Kansaneläkelaitos, SYL ja ylioppilaskunnat pyrkivät tarjoamaan kaikille opiskelijoille ajantasaista tietoa muutosten vaikutuksista tukien hakemiseen, saamiseen, tulorajojen valvontaan ja muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Kansaneläkelaitos aloittaa lakimuutosten vaikutuksista viestimisen ensi vuoden puolella, kun hallituksen esitykset on virallisesti allekirjoitettu laeiksi presidentin toimesta.
