Opinnot vai perhe?

Opiskelijan arki ei ole ruusuilla tanssimista, jos oma toimeentulo perustuu opintotukeen. Yli puolet opiskelijan käytössä olevista varoista menee helposti asumisen kustannuksiin ja loppujen pitäisi riittää leivän saamiseksi pöytään. Toimeentulon täydentämisen vaihtoehdot ovat työssäkäynti tai opintolaina, joista jälkimmäinen jää odottamaan takaisinmaksua valmistumisen jälkeiselle ajalle.

Surkuttelu kaikkien opiskelijoiden puolesta jääköön kuitenkin sivuun, koska on 20 000 opiskelijan joukko, joka ei ole vastuussa ainoastaan itsestään. 60 prosenttia perheellisistä opiskelijoista elää jo nyt köyhyysrajan alapuolella ja tilanne heikkenee entisestään ensi syksynä voimaan astuvien opintotukileikkausten myötä. Toimeentuloon aukkoja tekevät suorat opintorahaleikkaukset, asumistuen muutokset (kun opintoraha lasketaan tuloksi yleistä asumistuen tarvetta arvioitaessa) sekä pienempi toimeentulotuki opintolainan valtiontakauksen korotuksen myötä.

Nykyiset opintoja tekevät perheelliset joutuvat pattitilanteeseen. Toisin kuin muilla opiskelijoilla, perheellisten mahdollisuudet lisätä työskentelyä ovat lähes mahdottomat, eikä velkaantumisen kasvattaminen saa olla keino huolehtia lapsesta. Täysipäiväisen opiskelun mahdollisuudet jäävät olemattomiksi ja valmistuminen jää odottamaan ”parempaa aikaa”. On kestämätöntä evätä mahdollisuudet opintojen tehokkaaseen jatkamiseen näin suurelta opiskelijajoukolta. Myöskään mahdollisuuksia perheellistymiseen opiskeluaikana ei tueta toisin kuin muissa pohjoismaissa. Lasten hankkimista joudutaan venyttämään opintojen jälkeiselle ajalle, mikä aiheuttaa omat ongelmansa. Suomalainen korkeakouluopiskelija valmistuu keskimäärin 28-vuotiaana. Lastenhankinnan venyminen pitkälle yli 30 ikävuoden lisää lastensaantiin, raskauteen ja synnytykseen liittyviä riskejä.

Samat ongelmat ovat vastassa myös niitä vanhemmalla iällä korkeakouluopintoihin hakevia, jotka ovat saaneet jo yhden tai useampia lapsia. Työelämän muutosten on ymmärretty edellyttävän jatkuvaa itsensä kehittämistä ja elinikäistä oppimista. Nyt lasten hankkimisesta on muodostumassa sulkeutuva portti opintojen piiriin hakeutumiselle, kun opiskelun ja perheellisyyden yhdistäminen tulee olemaan käytännön arjen kannalta mahdoton yhtälö. Mahdollisuudet itsensä ja osaamisensa kehittämiseen tulee turvata kaikille ja siksi tähän epätasa-arvoiseen tilanteeseen ei ole varaa.

Välttämättömänä toimena SYL esittää yhdessä SAMOK:n ja Väestöliiton kanssa perheellisille opiskelijoille sadan euron suuruista opintotuen huoltajakorotusta, jota ei huomioida tulona yleisen asumistuen tarvetta arvioitaessa. Myös sivistysvaliokunta esitti mietinnössään (SiVM 17/2016 vp) valtioneuvostolle harkittavaksi huoltajakorotusta, koska perheelliset opiskelijat ovat opintotukileikkausten jälkeen äärimmäisen haavoittuvassa asemassa.

 

Jani Sillanpää

Hallituksen jäsen, SYL

1 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >