Presidentinvaalit 2018 – miksi vaivautuisin?

Vuosi 2018 pyörähtää käyntiin hitaasti. Meille eduskunnan ja parlamentin vuosisyklissä eläville edunvalvontajärjestöjen ihmisille tammikuu on oman organisaation toimintaan ja tulevaan vuoteen orientoitumisen kuukausi, sillä kansamme edustajat viettävät talvilomaansa helmikuun toiselle viikolle asti.

Eduskunnan kevätkautta, puhemiehen valintaa ja odotettua sote-lakien käsittelyä odotellessa käydään Suomessa presidentinvaalit. Moni nuori tuntuu ajattelevan, että nämä ovat tylsimmät mahdolliset vaalit. Teille sanon: odottakaapas lokakuuta ja maakuntavaaleja!***

Presidentinvaalit ovat pitkään olleet Suomen äänestetyimmät vaalit. Kuten muissakin vaaleissa, äänioikeuttaan aktiivisimmin käyttää suurten ikäpolvien edustajat. Tilastojen valossa äänestäjän arkkityyppi on 55-69-vuotias mies. Nuorten äänestysaktiivisuusluvut ovat olleet viime vuosina karua luettavaa: viime kevään kuntavaaleissa vain joka kolmas alle 25-vuotias äänesti ja muissakin valtakunnallisissa vaaleissa nuorten äänestysaktiivisuus jää 10-15% muita ikäryhmiä heikommaksi.

Niin gallupeissa kuin mediassakin nämä kuun lopussa järjestettävät vaalit tuntuvat olevan taputeltu ennen kuin kampanjoinnin ryske on ehtinyt edes alkaa. Jatkokautta havitteleva tasavallan presidentti Niinistö näyttäisi paukauttavan jatkokaudelle vaalin ensimmäisellä kierroksella, keräten leijonanosan perinteisen kolmen suuren puolueen kannattajien äänistä.

Toinen toistaan monotonisempia vaalitenttejä katsellessaan sitä pohtii, että miksi tällaisissa vaaleissa pitäisi edes vaivautua äänestämään? Puoliseremoniallisen “arvojohtajan” ja “unilukkarin” virkaan haetaan tarpeeksi iäkästä, tarpeeksi kokenutta naista tai miestä nousemaan “päivänpolitiikan yläpuolelle”, allekirjoittamaan lakeja ja lausumaan kurttuotsaisia näkemyksiään maamme isosta kuvasta. Tehtävä, joka on periaatteessa 2000-luvun alun perustuslakiuudistuksen myötä minimaalinen, mutta joka voi olla käytännössä niin sisä- kuin ulkopoliittisesti kohtalaisen merkittäväkin.

Suomalainen 90- ja 2000-luvuilla syntyneen nuorison kokemusmaailmassa presidentti-instituutio leimautuu pitkälti maan ensimmäiseen naispresidenttiin Tarja Haloseen ja kokemukseen Suomesta tasa-arvon mallimaana, jossa nainen voi toimia missä tehtävässä tahansa. Yhtälailla mieliin on painunut presidentti Martti Ahtisaaren Nobelin rauhanpalkinto. Vaikka nämä kokemukset ovat olleet nuorille sukupolville ja kansallisestikin merkittäviä, on hyvä pohtia, minkälainen merkitys presidentti-instituutiolla on 2020-luvun Suomessa.

Kansallisten presidenttitraumojen isä, presidentti Urho Kaleva Kekkonen totesi kansallisen yhtenäisyyden olevan mahdollista vain hyväksymällä moninaisuus. Tämän moton allekirjoittaminen tuntuu nykypäivänä itsestäänselvältä. Sen vuoksi onkin vaikea ymmärtää suomalaisten kaipuuta lähes puolikuninkaalliseen johtajaan. Moniarvoiseen ja -muotoiseen yhteiskuntaan on äärimmäisen vaikea löytää kaikkia tyydyttävää vahvaa arvojohtajaa.

Vanhempien sukupolvien vahva sitoutuminen presidentti-instituutioon on inhimillinen ja ymmärrettävä historiallisessa kontekstissa. Onkin kiinnostava nähdä, miten yhteiskunnallisesti aktiiviset nuoret suhtautuvat instituutioon tulevaisuudessa. Poliittisista nuorisojärjestöistä ainakin Vasemmistonuoret ja Vihreät nuoret ovat jo väläytelleet instituutiosta luopumista. Näin SYL:n blogissa on ihan tervehenkistä kysyä, tulisiko opiskelijaliikkeellä olla näkemys aiheeseen ja kansanvaltaisen järjestelmämme kehittämiseen?

Tapahtuu presidentti-instituutiolle keskipitkällä aikavälillä mitä hyvänsä, on kuun loppupuolella vaalit. Ennakkoäänestys järjestetään 17.-23.1. ja varsinainen vaalipäivä on 28.1. Vaikka näistä vaaleista ei tulekaan edelliskerran tapaan merkittävää nuoren ja urbaanin väestön arvo- ja identiteettikamppailua, on äänestäminen silti tärkeää. Ensinnäkin siksi, että se on ansaittu oikeus, jonka hukkaan heittäminen on sääli. Toiseksi siksi, että me emme voi antaa keski-ikäisten setien päättää meidän puolesta. On aika päättää ihan itse.

Silja Silvasti, sosiaalipolitiikan asiantuntija

*** Tämä on sitten sitä niin kutsuttua huumoria. SYL ottaa maakuntavaalit vakavasti ja tekee maakuntavaalikampanjaa yhdessä ylioppilaskuntien kanssa.

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.