Suomen hallitus kävi läpi puolivälitarkastelunsa viime viikon alussa. Neuvotteluja pohjustettiin huolella ja odotukset olivat korkealla: nyt tehdään viimeiset korjausliikkeet työllisyysasteen nostamiseksi, panostetaan huippututkimukseen ja poistetaan loputkin sosiaaliturvan kannustinloukut. Muutamia hyviä tarkennuksia hallitusohjelmaan nähden tehtiin, mutta kokonaisuutena tulokset jäivät varsin kädenlämpöisiksi ja panostukset erityisesti koulutuksen osalta huomattavasti aiottua matalammiksi.
Huippututkimuksen uudet lippulaivat
“400 miljoonaa osaamiseen ja tutkimukseen”, twiittasi opetusministeri ennen riihen tiedotustilaisuutta. Kuulostaa hyvältä, varsinkin kun yliopistoille suunnattavasta pääomituksesta oli puhuttu jo viime lokakuusta lähtien, ja ministeri jakoi etujärjestöjen näkemyksen siitä, että kertaluokan pitäisi olla satoja miljoonia ellei enemmänkin. Älä kuitenkaan vielä pidätä hengitystäsi: suoraan korkeakouluille tästä potista tulee 50 miljoonaa, ja tutkimusrahoitukseen yhteensä noin 200 miljoonaa.
Nämä varat ohjataan Tekesille ja Suomen Akatemialle sekä kummankin instanssin pääomiin (à 60 milj.) että erillisiin kohteisiin. Tekesille ohjataan lisäksi 70 miljoonaa “kasvua vauhdittaviin yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeisiin”. Akatemian kautta taas rahoitetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen perustettavia “lippulaiva”-tutkimuskeskittymiä, 50 miljoonalla vuosina 2018–2019. Lippulaiva-ohjelmaan valitaan teemakohtaisia tutkimuskeskuksia, joiden tarkemmat kriteerit päätetään myöhemmin.
Yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI otti lisäykset vastaan tervetulleina, vaikka kertaluokka olikin odotettua pienempi. Huomionarvoista on myös suhde aiempiin leikkauksiin: Tekesiltä leikattiin hallitusohjelmassa 138 miljoonaa edellisen hallituksen höyläämän 70 miljoonan päälle, Suomen Akatemialta ja muusta tutkimusrahoituksesta yli 110 miljoonaa ja yliopistoilta vuositasolla yli 100 miljoonaa.
Hallitus on siis edelleen haluton ohjaamaan koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja suoraan yliopistoille. Sen sijaan varat suunnataan kohteisiin, joissa niiden jakamisperusteita hallitaan poliittisesti, ei yliopistoista käsin. Näin pystytään tukemaan paitsi hallituksen toiveita yliopistojen profiloinnista, myös muita hallituksen elinkeino- vienti – ja innovaatiotavoitteita. Hyvin toteutettuna näillä lippulaivoilla voidaan kuitenkin saavuttaa synergiaetuja, kun teemojen alle kootaan huippuosaamista eri aloilta ja eri yliopistoista.
Kädenojennus perheellisille opiskelijoille
Viime vuonna päätetyt opintotuen leikkaukset ja samalla siirto yleisen asumistuen piiriin astuvat voimaan syyskuussa. Opintorahaa leikataan 86 eurolla kuukaudessa ja opintolainan määrä ja osuus tuesta kasvaa. Yhdistettynä asumistuen ehtojen muutokseen tämä rokottaa erityisesti yhdessä toisen, työssäkäyvän henkilön kanssa asuvien opiskelijoiden toimeentuloa, vaikka toisaalta muutos nostaa yli 100 000 opiskelijan asumistuen tasoa. Toinen erityistä huolta herättänyt ryhmä olivat perheelliset opiskelijat, joilla niukan toimeentulon vuoksi opintojen ja perheen yhteensovittaminen on jo nykyisellään haasteellista.
Tästä syystä SYL käynnisti keväällä yhteiskampanjan SAMOK:n ja Väestöliiton kanssa opintotuen huoltajakorotuksen puolesta, jolla turvattaisiin perheellisten opiskelijoiden asema leikkausten keskellä. Hallitusohjelman asettaman 150 miljoonan euron säästötavoitteen opintotuen menoista pohjalta suuret helpotukset opiskelijan lompakkoon eivät olleet odotettavissa, mutta tämä nähtiin realistiseksi ja tärkeäksi uudistukseksi. Huoltajakorotuselementin lisäämistä kannattivat myös monet muut tahot.
Puoliväliriihen lopputulemana hallituspuolueet päättivät toteuttaa 75 euron suuruisen huoltajakorotuksen. Uudistus ei nosta perheellisten opiskelijoiden tuen loppusummaa, mutta pyrkii ylläpitämään tuen tasoa leikkausten jälkeen. Huomionarvoista on, että opintotukeen onnistuttiin nyt lisäämään uusi elementti, 25 vuoden jälkeen.
Muutoksia asumisen ja varhaiskasvatuksen tukeen
Kuluvan kevään aikana julkisen keskustelun keskiössä on ollut yleisen asumistuen kustannusten nopea kasvu viime vuosikymmenten aikana. Ensi syksystä alkaen opiskelijat ovat muiden tuensaajien kanssa yleisen asumistuen piirissä, minkä vuoksi pottiin lisättiin 55 miljoonaa. Erityisen ongelmallisena on nähty tuen tason yhteys yleisen vuokratason nousuun sekä tukimäärän nopea leikkautuminen pienituloisilla.
Puoliväliriihen päätöksen perusteella tuen kokonaisbudjettia leikataan 30 miljoonalla ja sen ehtoja tiukennetaan. Asumistuen indeksikorotukset muutetaan vuokraindeksistä hitaammin kehittyvään elinkustannusindeksiin ja asunnon neliövuokrien mukaiseen hintaan asetetaan katto. Toistaiseksi maksimineliöhinnan taso on auki, mutta se määritetään toivottavasti ilman, että lopputuloksena on tuensaajien katoaminen kalliimmilta, keskeisiltä asuinalueilta ja sitä kautta erityisesti pääkaupunkiseudun asuinalueiden segregaatio.
Sosiaaliturvan ja matalien kuukausiansioiden välisiä kannustinloukkuja pyritään purkamaan myös alentamalla varhaiskasvatusmaksuja. Noin 6700 uutta perhettä pääsee nyt nollamaksujen piiriin. Myös monen hallituspuolueiden edustajan pettymykseksi kuitenkin kokonaisvaltaisempi perhevapaajärjestelmän uudistus jäi toteutumatta, vaikka sillä olisi voitu parantaa erityisesti nuorten naisten mahdollisuuksia työn vastaanottamiseen.
Kansainvälistä työtä ja innovaatioita
Työllisyyttä tukevat toimet jäivät myös muissa kohdissa odotettua laimeammiksi. Kansainvälisten osaajien työllistymistä kuitenkin helpotetaan Talent Boost -ohjelman puitteissa englanninkielisten tukipalveluiden parantamisella ja yrittäjyyden tukemisella. Ulkomaalaislakiin tehdään uusi start up -yrittäjille suunnattu oleskelulupakriteeristö sekä muita uudistuksia kansainvälistymislinjausten hengessä. Haasteeksi jää edelleen se, miten mahdollistetaan siirtyminen opiskelijastatukselta yrittäjäksi tai työntekijäksi ilman, että pääsy terveydenhuoltopalveluihin tai vakuutuksen piiriin katkeaa.
50 miljoonaa ohjataan myös yritysten vienti- ja matkailutoiminnan edistämiseen Business Finland -kokonaisuuden kautta. Vuoden 2018 alusta käynnistyvä kokonaisuus kerää alleen Tekesin ja Finpron palveluja ja sisältää myös korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmän kansainvälistymistä edistävän Team Finland Knowledge -verkoston. Tällä pyritään oletettavasti yhtenäistämään koulutusviennin hajanaista kenttää yhteisten työkalujen avulla.
“Laastari isossa haavassa”
Suomen Kuvalehden viimeviikkoisessa jutussa muistutetaan ansiokkaasti siitä, miten edellisen syksyn puhe suunnanmuutoksesta korkeakoulupolitiikassa ja satojen miljoonien pääomituksesta typistyi puolessa vuodessa merkittävästi ja muistuttaa taustasta: Nyt tehdyt panostukset paikkaavat vain murto-osan hallitusohjelmassa tehdystä lovesta. Ajatuksena tuntuu olevan pudottaa ensin kaikki kylmään veteen ja ohjata sitten parhaiten selviytyneitä haluttuun suuntaan pienin helpotuksin.
Tällä kertaa uudistusten toteuttamiseen kuitenkin ohjataan myös rahallista tukea: Ammattikoulureformi saa 30 miljoonaa ja huippututkimustakaan ei tarvitse enää luoda pelkästään luopumalla jostakin muusta osasta yliopiston toimintaa. Oltaisiinko nyt siirtymässä epämääräisistä profilaatiotavoitteista ja suorista leikkauksista uuteen suuntaan? SYL toivottaa sekä helpotukset opiskelijan toimeentuloon että suunnitelmalliset lisäykset tutkimuksen tukemiseen tervetulleiksi.
Riina Lumme,
SYL:n hallituksen puheenjohtaja
