Tiesitkö, että SYL on perustettu alun alkaen tekemään yksinomaan kansainvälistä toimintaa? SYL:n rooli yliopisto-opiskelijoiden kansallisen tason edunvalvojana on monelle selvä, mutta kaikki eivät tiedä, että SYL vaikuttaa myös Euroopan unionin tasolla sekä suoraan että eurooppalaisen kattojärjestönsä European Students’ Unionin kautta.

14.-16.10. SYL matkusti Brysseliin Euroopan komission vieraaksi ja tapaamaan suomalaisia EU-vaikuttajia yhdessä sisarjärjestönsä SAMOKin sekä muutamien ylioppilaskuntien edustajien kanssa. Tutustuimme EU:n koulutuspoliittiseen työhön, keskustelimme ajankohtaista aiheista ja toimme suomalaisen yliopisto-opiskelijan näkökulmia tiedoksi Euroopan parlamentin jäsenille. 

Monelle matkalle osallistuneelle kokemus oli varmasti silmiäavaava. Komission virkamiesten puheenvuorot opiskelijoita koskettavista asioista, kuten EU:n tutkimus- ja liikkuvuusrahoituksesta ja ilmastopolitiikasta toivat uusia asiantuntijanäkökulmia opiskelijaliikkeen tietoisuuteen. Komissio halusi myös muistuttaa, että heillä on runsaasti korkeatasoisia paikkoja korkeakouluharjoittelijoille. Paikat täytetään keväisin ja syksyisin, ja ne ovat erinomainen mahdollisuus kartuttaa omaa osaamista mikäli EU-asiat kiinnostavat!

Vaikka EU:lla ei ole suoraa direktiivioikeutta jäsenmaidensa koulutuspolitiikkaan, ovat sen vaikutukset yliopistojen ja opiskelijoiden arjessa silti merkittävät. EU mm. rahoittaa opiskelijaliikkuvuutta Erasmus+ -ohjelman kautta, ja SYL:n tavoite on ollut, että Erasmus+ -ohjelman rahoitus tulevan komission kaudella kolminkertaistetaan ja että rahat kohdennetaan juuri siihen, mihin ne on tarkoitettukin: opiskelijoiden liikkuvuuteen. Komissio on jo asettanut suosituksekseen kolminkertaistamisen, ja asia on nyt jäsenmaiden käsissä. 

Eurooppalainen koulutusalue (EEA) ja sen osana eurooppalainen yliopistoverkosto ovat toimia, joiden avulla rakennetaan laaja-alaista eurooppalaista koulutusyhteistyötä. Hankkeet tuovat mukanaan merkittäviä uudistuksia, sillä niissä kehitetään muun muassa opiskelijoiden liikkuvuutta ja opintojen tunnustamista. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen Euroopan tasolla tässä mittakaavassa on uusi aluevaltaus, ja on tärkeää, että opiskelijan näkökulma huomioidaan kaikessa kehittämistyössä.

EU-koulutuspolitiikka Erasmus+ -rahoineen ja yliopistoverkostoineen tuo SYL:lle jatkuvasti eteen uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Jotta mikään näistä asioista ei vyöryisi kansallisen tason koulutuspolitiikkaan yllättäen ja ilman, että opiskelijan ääntä on kuultu, on SYL:n oltava jäsentensä edunvalvoja myös Brysselissä. 

SYL:n tavoite EU-koulutuspolitiikassa on kirkas, ja loppujen lopuksi ihan sama kuin kansallisellakin tasolla – opiskelijan äänen on tultava kuulluksi aina, kun päätetään opiskelijoiden asioista. 

Heidi Rättyä

Hallituksen jäsen