Työn arvoinen opiskelija

Suomalaiset ovat siitä erityinen kansa, että meille on taottu esikoulusta lähtien päähän ”Koulutus kannattaa aina”. Tämän sukupolvien välisen sopimuksen avulla meille luvataan varma työpaikka ja kaikki elämän edellytykset menestykseen. Korkeakoulututkinto ei kuitenkaan ole tae varmaan työllistymiseen, koska vuoden 2017 alussa työttömiä tutkintotodistuksen omaavia oli Akavan mukaan yli 50 000, joista noin 36 prosenttia ovat olleet työttöminä yli vuoden. Kunnallinen työ- ja elinkeinopolitiikka onkin yksi tulevan päättäjän haasteista, mikä yhdistää erityisesti kaikkia nuoria ehdokkaita.

Korkeakouluja pidetään kaupunkien kasvun moottorina, minkä vuoksi korkeakouluja ja opiskelijoita pidetään, ainakin Turussa, kuin kukkaa kämmenellä. Opiskelijaedustajien näkemyksiä kuullaan muun muassa kaupunkisuunnittelun ja terveyspalveluiden järjestämisessä, mutta minua huolettaa vireän työfoorumin puuttuminen kaupungin kehittämisessä. Olisikin erityisen tärkeää, että me nuoret kuntavaaliehdokkaat tekisimme yhdessä aloitteen opiskelijan ja elinkeinoelämän yhteistyön lisäämisestä.

Opiskelijan reitti työelämään käy usein harjoittelupaikan kautta. Harjoittelun avulla opiskelija saa tarvittavaa työkokemusta tulevaisuuttaan varten ja parhaassa tapauksessa myös ensimmäisen ”oman alan” työpaikkansa. Jotta tämä perinteinen väylä työelämään pysyy edelleen auki, pitäisi opiskelijaedustajien edistää harjoittelupaikkojen luontia kotikaupungissaan. Minusta ainoastaan vahvalla vaikuttamisella opiskelijat pääsevät mutkattomasti työelämään ja sitä kautta pystyvät rakentamaan turvallista tulevaisuuttaan kotikaupungissaan.

Suuri osa vastavalmistuneista turkulaisista työllistyy pääkaupunkiseudulle tai jopa ulkomaille, vaikka samaan aikaan huomattava osuus opiskelijoista haluaisivat jäädä asumaan Turun alueelle. Asian ratkaisemiseksi on kolme vaihtoehtoa: yliopistojen onnistunut profilaatio ydinaloilleen alueellisesti, yritysten rekrytointiprosessiin vaikuttaminen ulkoa päin sekä paremmat liikenneyhteydet kodin ja työpaikan välillä. Kaupunginvaltuustossa helpoin tapa vaikuttaa on edistää parempia liikenneyhteyksiä muihin Suomen keskuskaupunkeihin sekä ulkomaille. Turussa tämä tarkoittaa Tunnin junaa, lentoyhteyksiä Eurooppaan ja etätyömahdollisuuksien parantamista kaupungissamme.

Teknologinen vallankumous muuttaa työelämää suurin harppauksin, mihin kaupungin ja korkeakoulujen olisi tartuttava välittömästi. Yksilöllisen opiskelijaohjauksen, uusien työmahdollisuuksien esittelyn ja ennen kaikkea yhteisöllisten etätyötilojen edistäminen kaupunkisuunnittelussa ovat seuraavien valtuustokausien koetinkiviä, joilla mitataan tulevien kuntapäättäjien motivaatio säilyttää korkeakoulutetut kaupungissa. Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa työperäinen maassamuutto vähenee ja työntekijä pystyy valitsemaan asuinpaikkansa itsenäisesti.
On jokaisen kaupungin ja erityisesti Suomen etu, että jokaiselle maisterille, kandidaatille ja AMK-tutkinnon suorittaneelle luotaisiin helppo väylä luentosalista työelämään. Yksilöllinen satojen tuhansien eurojen kansallinen investointi nuoren koulutukseen ei saa valua hukkaan vaan meidän jokaisen osaaminen ja motivaatio tulisikin tunnistaa elinkeinoelämän ja kaupungin tahoilla. Syrjäytymisen ehkäisy on meidän jokaisen yhteinen asia, johon jokaisen olisi sitouduttava.

Miikka Koski

Kirjoittaja on Turun yliopiston opiskelija ja kuntavaaliehdokas Suomen Turussa.

  Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >