Ulkomaanvaihdot peruuntuivat, mitä nyt?

Toukokuun viimeisellä viikolla yliopistot ryhtyivät ilmoittamaan ohjeistaan tulevan syksyn vaihtojaksoista. Itse pohdin paljon, miten tiedotteisiin pitäisi reagoida.

Ensireaktioni oli pettymys, sillä hyvin harva vaikuttaa pääsevän vaihtoon syksyllä. Seuraavaksi pohdin, että opiskelijoiden turvallisuus ja hyvinvointi huomioon ottaen tässä tilanteessa ei olisi voinut tehdä mitään muuta. Kolmantena mieleeni juolahti, mikä vaikutus näillä päätöksillä tulee olemaan tuleviin vaihtoihin?

Yksi haastavin asia vaihtojaksojen peruuntumisessa on se, että moni opiskelija suunnittelee vaihdot yli vuoden ennakkoon siten, että se sopii lukuvuoteen. Nyt on tärkeää, että yliopistot tarjoavat riittävästi tukea opintojen suunnitteluun ja korvaavien kurssien löytämiseen, koska mikään ei olisi harmillisempaa tässä tilanteessa kuin opintojen hidastuminen peruuntuneen vaihdon vuoksi.

Opintojen edistämisen kannalta myös virtuaalisten vaihtojen mahdollistaminen olisi tärkeää. Vaihto-opiskelu on tietenkin paljon muutakin kuin pelkkää opiskelua, mutta virtuaalivaihdon kautta on ainakin mahdollista saavuttaa osa fyysisen vaihdon tavoitteista. Tällöin opiskelija pääsisi opiskelemaan suunniteltuja kursseja kohdeyliopistosta, joita ei kotiyliopistosta löydy ja jotka sisältävät sisältöjä, jota ei kotiyliopistosta olisi voinut saada.

Kenenkään elämällä ei saa leikkiä. Siksi myös päätös fyysisten liikkuvuusjaksojen perumisesta on ymmärrettävä. Kun kansanterveys on panoksena ja syksyn tilanne on hyvin epävarma, on kaikkien vastuulla suhtautua tilanteeseen sille kuuluvalla vakavuudella. Tämän takia on hyvin ymmärrettävää, että yliopistot ovat suositelleet henkilöstöä ja opiskelijoita välttämään matkustamista.

Nyt on hyvä hetki kehittää uusia käytänteitä. Kun toimintaan tulee katkos ja huomataan, mitkä asiat eivät toimi, on hyvä kohta kehittää uusia toimintatapoja. Tässä tilanteessa ollaan myös kansainvälisen liikkuvuuden kanssa: olemme huomanneet, että vaihtoon lähteminen ei välttämättä ole joustava osa tutkintoa.

Tässä on yliopistoilla kehittämisen paikka, sillä kansainvälisen liikkuvuuden integroimista tutkintoihin pitää kehittää. Kun vaihto tulisi luontevaksi osaksi tutkintoa, ei olisi tarvetta suunnitella vaihtoon menemistä yli vuotta etukäteen, ja jos vaihto peruuntuisi, olisi helppoa löytää vaihtoehtoinen ajankohta vaihtoon lähtemiselle. Samalla tulisi mahdollistaa entistä paremmin vaihdossa tehtyjen opintojen sisällyttäminen tutkintoihin, jolloin suuremmalla varmuudella voisi opiskella kursseja kohdeyliopistosta ja olla varma siitä, että opinnot edistävät tutkintoa. Tämä pätee myös virtuaalivaihtoihin ja sen kautta suoritettuihin kursseihin.

Yksi keino toteuttaa tämä tulevaisuudessa voisi olla SYL:n, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen  ja Suomen Ekonomien ajama alustamalli, jonka kautta opiskelijat voivat opiskella kaikille avoimia opintoja yhteistyöyliopistoista. Vaikka alustamallia onkin nyt ajateltu lähinnä suomalaisten korkeakoulujen yhteistyömuodoksi, mikä estää tulevaisuudessa sen hyödyntämisen myös kansainvälisissä piireissä?

 

Frans Cederlöf

Hallituksen jäsen

  Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >