Vaalikoneita, puheenjohtajatenttejä, ehdokaspaneeleita. Lupauksia, kynnyskysymyksiä, ratkaisuja. Flaijereita ja vaalikahveja. Kaupunkien kadut ja kylänraitit täyttyvät kampanjoivista henkilöistä, joilla on tavoite paremmasta Suomesta. Vaalit näkyvät arkipäivässä joukkoliikennevälineistä kuppiloiden kautta ruokakauppoihin. Miksi siitä pitäisi kiinnostua?
Parin kuukauden sisään järjestetään kahdet vaalit, eduskunta- ja eurovaalit, joissa määritellään merkittävästi tämän maan suuntaa. Jos haluat, että parin vuosikymmenen päästä katsomme mieluummin milleniaalien kuin suurten ikäluokkien visiolla rakennettua yhteiskuntaa ja Eurooppaa, suosittelen tarkistamaan lähimmän äänestyspaikan sijainnin. Alkaa olla meidän vuoro näkyä päätöksenteossa: sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi on tehtävä ratkaisuja, jotka luovat uskoa epävarmana vellovaan tulevaisuuteen koulutuksen saavutettavuudesta eläkejärjestelmän kestävyyteen – meidän loppuelämäämme.
Juuri julkaistun Nuorisobarometrin mukaan yli 60 prosenttia nuorista on ainakin jonkin verran kiinnostunut politiikasta. Suunta on ylöspäin ja hyvä niin. Euroopan tulevaisuus nähdään myönteisenä ja kahden kolmasosan mielestä Euroopan unionin jäsenyys on Suomelle hyvä asia.
Samaan aikaan epävarmuutta ja turvattomuutta koetaan ilmastonmuutoksen ja maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi enemmän kuin aiemmin. Taaperot, lapset, nuoret ja opiskelijat osallistuvat ilmastolakkoihin ja vaativat päättäjiltä tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Mielenilmaukset ja julkinen keskustelu ovat merkittävä osa demokratiaa. Nuorten kansalaisaktiivisuus lupaa hyvää tulevaisuudelle.
Mielenosoituskylttien taiteilun lisäksi meidän täysi-ikäistyneiden on kuitenkin piirrettävä numero paperiin myös äänestyskopissa. Sillä on merkitystä, miten tätä maata seuraavat neljä vuotta johdetaan ja millaisia päätöksiä Euroopan unionin tasolla tehdään – eikä vähiten siksi, että esimerkiksi se ilmastonmuutos vaatii konkreettisia ja kovia toimia juuri nyt.
Jos sinä, nuori tai opiskelija, et käytä ääntäsi, ei meidän sukupolvemme sanoma kuulu eduskunnan tai Euroopan parlamentin käytävillä. Sen sijaan meitä vuosikymmeniä vanhemmat kyllä äänestävät: vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 80 prosenttia 55–69-vuotiaista käytti äänioikeuttaan, kun taas 18–24-vuotiaista äänesti vain 47 prosenttia. Yhteensä eduskuntavaaleissa käytti ääntään 69 prosenttia äänioikeutetuista. Eurovaaleissa nuorista äänesti vain 10 prosenttia, kun koko maan äänestysprosentti oli 39. Toisin sanoen meidän tulevaisuudestamme päättivät siis henkilöt, jotka eivät enää elä ratkaisujensa seurauksien kanssa.
Vaikka edelliset sukupolvet vielä muistaisivatkin kultaisen nuoruutensa ja sen, millaista oli olla opiskelija, oli maailma silloin täysin erilainen kuin tänään. Otetaan pieni ajatusleikki: antaisitko vanhempiesi päättää, mitä opiskelet, kenen kanssa vietät aikaa tai mitä lounaaksi syöt? Niinpä. Miksi siis ulkoistaisit heille päätöksen siitä, millaisessa yhteiskunnassa tai millaisella maapallolla elät parin vuosikymmenen kuluttua?
Sopivan ehdokkaan löytäminen saattaa olla haastavaa, mutta onneksi äänestyspäätöstä helpottamaan voi esimerkiksi tehdä vaalikoneen jos toisenkin. Pelkän tuloksen lisäksi kannattaa lukea vastausten perustelut, sillä ehdokkaan tarkempien ajatusten lisäksi niistä usein myös oppii jotain uutta. Mieti myös omia arvojasi: mitkä sinun toimintaasi ohjaavat ja millaisten arvojen haluaisit politiikassa näkyvän? Loppujen lopuksi poliittisia päätöksiä tehdään kuitenkin juuri tuolta arvoperustalta, eikä mikään tee arvoja näkyvämmäksi kuin eurojen jakaminen tai jakamatta jättäminen.
Pari vinkkiä vaalikevääseen: äänestä ehdokasta, jolle laadukas ja saavutettava koulutus on prioriteettilistan kärjessä. Vain koulutuksella takaamme tasa-arvoisuuden ja turvallisuuden tässä yhteiskunnassa. Äänestä ehdokasta, joka haluaa nostaa opiskelijoiden toimeentulon yhdenvertaiseen asemaan muiden etuuksiensaajien kanssa. Äänestä ehdokasta, joka haluaa kohentaa nuorten mielenterveyden tilannetta. Ilman hyvinvoivia nuoria ja opiskeluun pystyviä opiskelijoita tulevaisuudellamme ei ole tekijöitä. Äänestä ehdokasta, joka ymmärtää, että planeetta on pelastettava nyt.
Muista myös varmistaa, että ehdokkaan lisäksi tämän edustama puolue ajaa sinulle tärkeitä linjoja. Käyttämässämme vaalitavassa antamasi ääni menee ensisijaisesti puolueelle ja vasta sen jälkeen ehdokkaalle. Puolueiden kannat opiskelijaliikkeen vaalitavoitteisiin löydät osoitteesta koulutustaprkl.fi.
Jokaiselta sukupolvelta peräänkuulutetaan sitä omaa juttua, asiat mullistavaa vallankumousta. Minä olen tyytyväinen, jos me teemme vallankumouksen kirjoittamalla äänestyslappuun nuorten ja opiskelijoiden puolesta puhuvan ehdokkaan numeron. Sillä vain siten valta vaihtuu siellä, missä sitä demokratiassa käytetään: kansaa edustavassa instituutiossa.
Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus. Me ollaan myös hyvin vahvasti nykyisyys, joten näytetään se tämän kevään vaaleissa. Minä luotan meihin.
Sanni Lehtinen
SYL:n puheenjohtaja
