Visio oppimisen sisältöön ja elinikäiseen oppimiseen

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnisti visiotyön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitetilasta. Vision tarkoituksena on luoda kuva vuoden 2030 suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä, joka on laadukas, vaikuttava ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Vuonna 2017 tehdään isoimpia korkeakoulu-uudistuksia vuosikymmeniin, mikä on ohjannut monien ajattelua kohti korkeakoulujen määrää ja niiden rakenteita ylipäätään. SYL haluaa tuoda Visio 2030 -keskusteluun rakenteiden ja puitteiden lisäksi sisältöä: minkälaista opetus on käytännössä laadukkaassa ja vaikuttavassa järjestelmässä? Mitä on se toiminta, jota me haluamme?

SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme painotti puheenvuorossaan visiotyöpajassa opiskelijoiden mahdollisuutta monipuoliseen oppimiseen. Kansainvälisesti kilpailukykyisessä korkeakoulujärjestelmässä jokaiselle opiskelijalle on selvitetty hänelle parhaiten sopivat oppimistavat ja opiskelutekniikat: osa oppii parhaiten ryhmätöissä tai esitelmöimällä, osa hyötyy esseiden tekemisestä ja osa opastuksesta muistiinpano- ja muistitekniikoissa.

Haluaisin, että jokaisella kurssilla määritetään opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet suhteessa kurssin osaamistavoitteisiin. Esimerkiksi kielikurssilla opetusta voisi räätälöidä sen mukaan, onko tavoitteena saada hyvät suulliset taidot vai oppia lukemaan vaivattomasti oman alan tutkimusjulkaisuja vieraalla kielellä. Kurssin osaamistavoitteet voi saavuttaa hyvin erilaisilla tavoilla ja yksilöllinen painotus on opiskelumotivaation lisäämiseksi sallittua. Korkeakoulujen kursseilla tulisi panostaa pedagogisesti laadukkaan vuorovaikutuksen seurauksena tapahtuvaan oppimiseen – ei niinkään opettamiseen.

Yksi asia, jota SYL ehdottomasti haluaa edistää, on elinikäinen oppiminen. Vaikka elinikäinen oppiminen on sanana kärsinyt inflaation, on se edelleen todella ajankohtainen aihe, jota käsitellään useammassa Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisessa työryhmässä. Oppimaan oppimisella ja osaamisen täydentämisellä on suuri merkitys jo nykyisessä yhteiskunnassa, eikä sen merkitys tulevaisuudessa ainakaan vähene. Elinikäisestä oppimisesta kiinnostuneet ovat tervetulleita Dare to Learn -tapahtumaan 5.–6.9. kuulemaan lisää!

Visiotyöryhmissä ei ole voinut välttyä keskustelusta digitalisaation mahdollisuuksista. Hyvin toteutetussa verkkopohjaisessa opetuksessa ja uusien sovellusten hyödyntämisessä on paljon mahdollisuuksia erityisesti joustavan opiskelun kannalta. Digitalisaatiota on kuitenkin mystifioitu liikaa. Lopulta kyse on uuden teknologian hyödyntämisestä osana arkipäivää. Monessa korkeakoulussa sähköinen tenttiminen, videoiden tai etäosallistumisen hyödyntäminen opetuksessa ovat edelleen melko uusia asioita. Ne mahdollistava teknologia on kuitenkin ollut olemassa jo pitkään. Seuraavaa isoa keksintöä tai uudistusta odottavien kannattaisikin lopettaa odottaminen ja aloittaa tekeminen.

Korkeakouluvisio 2030 voi olla hyödyllinen työkalu opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen tai kuiva poliittinen kompromissi, eli lähinnä nykytilanteen kuvaus. Juuri siksi opiskelijajärjestöjen ja SYL:n suurin panos on opetuksen sisällössä, jota voi viedä eteenpäin rakenteista riippumatta.

 

Jyri Lähdenmaa,

SYL:n hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka

 

1 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >