Uuden vuoden alku on meille järjestöihmisille aina – joskus vähän keinotekoisesti, joskus konkreettisesti – uusien alkujen aikaa. Uuteen työyhteisöön, sen ihmisiin, tapoihin ja mahdollisuuksiin tutustuminen aiheuttaa aina pientä kipristelyä vatsanpohjassa, jännitystä ja innostunutta odotusta. Ennen kaikkea se tarjoaa mahdollisuuksia oppia uutta. Olen itse yrittänyt luovia uuden tiedon virrassa, tunnistaa sitä, mikä on olennaista ja mikä meidän asemamme liikkeenä on tällä hetkellä. Se ei aina ole helppoa. Muutoksen keskellä itselleni on kuitenkin tuonut turvaa ajatus siitä, että prosessit ja liike: ne jatkuvat, vaikka henkilöt siirtyisivätkin eteenpäin.
Viime marraskuussa liittokokous hyväksyi liikkeelle neljä projektia vuodelle 2018. Paitsi eduskunta- ja EU-vaalivaikuttamisen lisäksi tarkoituksena on syventää liikkeen työelämäosaamista ja kehitysyhteistyön vaikuttavuutta. Mitä enemmän olen päässyt työskentelemään näiden neljän projektin kanssa, sitä enemmän minusta tuntuu siltä, että niitä yhdistää yksi tekijä. Se on rohkeus. Uskon, että parhaimmillaan nuo projektit voivat paitsi muuttaa tapojamme toimia ja laajentaa tietouttamme myös vaikuttaa konkreettisesti ympäröivään yhteiskuntaan ja liikkeemme suuntaan vuosiksi eteenpäin.
Poliittisen tilanteen osalta elämme tietynlaista suvantovaihetta, etsikkoaikaa, jonka pinnan alta nousevat ne polttavat puheenaiheet, joista kevään 2019 vaalit tullaan myöhemmin muistamaan. Kysymys kuuluu: onko meillä valmiutta olla määrittelemässä keskustelua ja sen suuntaa? Aktiivisen toiminnan aika on nyt.
Elämää on toimintasuunnitelman ulkopuolellakin. Emme jätä huomiotta sitä, että marraskuun liittokokouksessa toivottiin paitsi aktiivista roolia maksuttomaan koulutukseen liittyvässä keskustelussa kuin myös ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurisektorien parempaa huomiointia eri tapaamisissa ja ohjelmissa.
Työ YTHS:n asemaan liittyen sote-uudistuksessa jatkuu edelleen tiiviinä kevään mittaan. Tämä on tarkoittanut paitsi työtehtävien pientä uudelleen järjestelyä Lapinrinteellä, myös vaatinut koko liikkeen tiivistä panosta. Myös korkeakouluvisiotyö on nyt lähtenyt työryhmien muodossa vauhtiin.
Ja kovaan vauhtiin lähteekin: tarkoituksena on saada valmiita esityksiä jo kevään aikana. Haastetta siis riittää.
Miika Tiainen,
SYL:n puheenjohtaja
