Joko opiskelijat ovat kärsineet riittävästi?

Syyslukukausi on alkamassa ja jälleen uusi vuosikerta opiskelijoita aloittaa opintonsa epävakaassa pandemiatilanteessa. Kokoontumiset siirtyvät ulkotiloihin. Luentosaleihin ja muihin opiskelutiloihin asetetaan tiukat henkilörajat. Onneksi 1. ja 2. vuoden opiskelijoille sentään pyritään järjestämään lähiopetusta, kun taas vanhempien vuosikurssien kohtalo on yliopistokohtaista.

Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut. Opiskelijoiden pärjäämisen polarisaatio vahvistuu ja yleinen hyvinvointi jatkaa laskuaan. Kesällä julkaistu kannanottomme ikuisesta opinto-oikeudesta palautti pinnalle keskustelun tiukasta opintotahdista, riittämättömästä toimeentulosta ja uupuneista opiskelijoista.

Tässä maassa ei liene ainuttakaan poliittista päättäjää, joka ei opiskelijoiden tilannetta tietäisi ja tuntisi.

Opintolainaa on nostettu tänä vuonna enemmän kuin koskaan. Noin 70 prosenttia opiskelijoista nostaa opintolainaa elämiseen, koska muuten ei pärjää. Vuoden 2017 opintotukiuudistuksen jälkeen opintolainakanta on kaksinkertaistunut vain neljässä vuodessa. Viimeisimmän Eurostudent-tutkimuksen (2019) mukaan opiskelijoiden kuukausittaiset mediaanitulot ovat romahtaneet 238 euroa vuodesta 2017. Koronan myötä 40 prosenttia opiskelijoista kokee toimeentulonsa heikentyneen entisestään.

Vuonna 2020 YTHS:n mielenterveyspalveluiden piiriin hakeutui 26 prosenttia enemmän opiskelijoita kuin aiemmin. Koronatalouden tutkimusryhmä Tilannehuoneen mukaan mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat olleet selvässä kasvussa sekä korkea-asteen opiskelijoiden että muiden saman ikäluokan edustajien keskuudessa syksystä 2020 lähtien. Valitettavasti tämäkään ei ollut yllätys, sillä opiskelijoiden mielenterveysoireilu on lisääntynyt läpi 2000-luvun. Diagnoosien määrä on kolminkertaistunut. Mielenterveysperusteista on tullut yleisin syy myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Kun mietitään, miten työuria voitaisiin pidentää ja miten saataisiin vahvistettua työvoimaa, turvaudutaan politiikassa usein keppiin porkkanan sijaan. Viime kevään kehysriiheltä odotettiin vihdoinkin korjaustoimia pitkään jatkuneiden kiristysten jälkeen, mutta valitettavasti juhlan aiheeksi jäi vain se, ettei kiristetty enempää.

Sympatiaa ja huolipuheita on päättäjiltä kuultu, vaan toimenpiteitä ei ole näkynyt. Mitä ihmettä näille tilastoille oikein pitää tapahtua, että tälle tilanteelle oikeasti tehtäisiin jotain? Opiskelijoiden toimeentulo- ja hyvinvointihaasteet, puhumattakaan yliopistojen rahoituksesta, ovat kroonistuneita ja rakenteellisia ongelmia, joita ei laastareilla korjata. On käsittämätöntä, ettei korjaustoimia olla vieläkään valmiita tekemään.

On myös naurettavaa, että tiedeleikkaukset ovat oikeasti pöydällä, vieläpä Opetus- ja kulttuuriministeriön siunauksella. Hyvä hallitus, nyt joku roti sinne budjettiriiheen. Kehysriihen tulkinnoista huolimatta tällekin te voitte jotain halutessanne tehdä.

Tarjoamamme ratkaisut ovat poliitikoille tuttuja. Budjettiriihessä voitaisiin tehdä 3,5 miljoonan euron päätös opintotuen kaksiportaisuuden poistosta ja estää näin vuosittain tuhansille opiskelijoille tukien katkeaminen kesken opintojen. Opiskelijoille voitaisiin palauttaa edellisen hallituksen meiltä leikkaamat seitsemän tukikuukautta 30-40 miljoonalla. Voitaisiin taata Terapiatakuu, tehdä psykoterapiakoulutuksesta maksutonta ja aloittaa paikkaamaan yliopistojen perusrahoitusvajetta, tai rahoittaa uusia aloituspaikkoja niiden kulujen mukaisesti. Jos tahtoa olisi.

Saa nähdä. Selkeästi meillä opiskelijoilla ei vielä mene riittävän huonosti.

Annika Nevanpää
Puheenjohtaja

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.