”Matkailu avartaa” sanovat. Tälläkin kertaa se piti paikkaansa: Tylypahkan näköinen, 17 000 opiskelijan yliopisto Irlannissa, keväiset narsissit ja koulutuspolitiikka – huikea yhdistelmä starttaamaan ylioppilaskuntatoimijan kevät! Kolmipäiväinen opiskelijaseminaari järjestettiin sateisessa Galwayssa. Kansainvälisessä seminaarissa pääsimme pureutumaan koulutuksen saavutettavuuteen sekä Brexitin vaikutusten maailmaan.
European Student’s Union (ESU) (https://www.esu-online.org/) on euroopanlaajuinen opiskelijajärjestöjen kattojärjestö, johon Suomesta kuuluvat SYL ja SAMOK. ESU edustaa opiskelijoita EU-tason päätöksenteossa – onhan opiskelijoiden edunvalvonta ajankohtaista ja tarpeen myös Suomen ulkopuolella! ESU:n järjestämä European Student’s Convention (https://www.esu-online.org/news/events/) kokoaa pari kertaa vuodessa yhteen opiskelijavaikuttajat eri puolilta Eurooppaa jonkin ajankohtaisen aiheen tiimoilta. Vakavien asioiden lisäksi seminaarissa pääsee myös tutustumaan muihin opiskelijatoimijoihin, oppimaan erilaisista kulttuureista ja pitämään hauskaa! Seminaarireissulla opin muun muassa irlantilaisen kansantanssin ja sen, että ne asiat, joita itse pyörittelen päivittäin työpöydälläni ovat ajankohtaisia myös muissa Euroopan kolkissa.
Brexit ja naisten oikeudet puhuttivat Irlannissa
”Miten saisin opiskelijajärjestön toimintaan mukaan perheelliset/kv-opiskelijat/maahanmuuttajat/…” – aikalailla jokaiselle järjestötoimijalle vastaava pohdinta kuulostaa varsin tutulta. No, jos yhtään lohduttaa, niin saman pulman jakavat opiskelijajärjestötoimijat ympäri Eurooppaa. Seminaarissa pohdimme yhdessä myös opiskelijayhteisöä laajemmalle ulottuvaa ongelmaa – korkeakouluissa opiskelee häviävän vähän matalammasta sosioekonomisesta taustasta tulevia opiskelijoita. Myös Suomessa, jossa koulutus on EU- ja ETA-maista tuleville maksutonta!
Kahvikupposten äärellä me yliopistolla vierailevat kuhisimme Brexitistä – kuinka paljon Iso-Britannian ero EU:sta tulee vaikuttamaan esimerkiksi opiskelijavaihtoihin? Britit ovat mukana Erasmus-verkostossa, tutkimusta tehdään EU:n rahoituksella, hankkeita on kesken ja satoja suomalaisnuoria hakee opiskelemaan Britanniaan vuosittain. EU:n sisällä liikkuminen ja yhteistyö on nykyisin helppoa – millaista se on tulevaisuudessa?
Seminaarin viimeinen päivä osui kansainväliselle naistenpäivälle. Yliopiston porteilla abortin vastustajat huutelivat itseni kokoisten mainosten edessä abortin olevan murha ja ”oikeiden feministien” vastustavan jälkiehkäisyä. Irlannissa perustuslaki määrittelee sekä naisen että sikiön elämän yhtä arvokkaaksi – abortti on laiton, mutta ulkomaille matkustaminen abortin vuoksi on sallittua. Sen sijaan jos ei saa tai pysty poistumaan maasta, vaihtoehdoiksi jäävät naisen hengelle vaaralliset kotiabortit tai lapsen pitäminen. Opiskelijajärjestöt ympäri Irlantia marssivat naisten oikeuksien puolesta – hyvä niin.
European Student’s Convention avasi silmiäni muiden maiden ja samalla oman kotimaani opiskelijuudelle. Kaukaa kun on helpompaa nähdä lähelle. Ketkä meillä oikein pääsevät opiskelemaan korkeakouluun? Mitä opiskelijat voisivat tehdä koulutuksen tasa-arvon hyväksi? Pitäisikö uutta korkeakouluvisiota (https://www.strategysignals.com/39146-31944-7@visio&2030) suunniteltaessa keskittyä enemmän koulutuksen saavutettavuuteen? Ainakin me Suomessa voisimme katsella ympärillemme avoimin mielin – ehkä joku jossain onkin tehnyt asiat paremmin kuin me itse.
Minna Suorsa, HYY:n hallituksen jäsen
