Hallitus tuki kehitysyhteistyötä vuosia, mutta päätti sitten viedä tehdyn työn kaatopaikalle

Kirjoittaja Hanna-Maria Pöllänen on viime toimikauden KENKKU-jäsen.

 

Kehitysyhteistyön rahoitus on ollut viime aikoina tapetilla. Mistä nyt siis kohistaan?

Kehitysyhteistyön rahoitus Suomessa on tällä hetkellä kaukana siitä mihin on totuttu, ja siitä johtuu viimeaikainen äänekkyys.  Vuoteen 2014 asti ulkoministeriön kehitysyhteistyöhön kohdistettavat varat olivat olleet tasaisessa nousussa pitkään, tähdäten YK:n rikkaille maille asettamaan tavoitteeseen eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tuota tavoitetta ei kuitenkaan koskaan saavutettu, ja viimeiset vuodet kehitysyhteistyöhön kohdistuva rahoitus on ollut rankassa laskussa. Vuonna 2016 jyrkät hallituksen leikkaukset astuivat voimaan, vähentäen järjestöjen rahoitusta karusti 43 prosenttia ja lopettaen noin 200 käynnissä olevaa kehitysyhteistyöhanketta kuin seinään.

Hallituksen leikkaukset kohdistuivat varsinaiseen kehitysyhteistyöhön, eli siihen rahoitukseen, joka ulkoministeriön kautta kulkee muun muassa kansalaisjärjestöille. Monet suomalaiset kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt ovat pieniä ja ulkoministeriön rahoitus on ollut heille suurin hankkeiden mahdollistaja. Tällainen on myös SYL:n kehitysyhteistyösektori. Rahoituksen ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys ovat kehitysyhteistyön onnistumisen kannalta keskeisiä tekijöitä ja ulkoministeriön tuki on ollut näiltä kanteilta tarkasteltuna luotettavaa. Leikkaukset tulivat kuitenkin yllättäen ja moneen hankkeeseen jo laitetut panostukset menivät hukkaan, kun tuloksia ei koskaan ehtinyt syntyä. Tämä vaikutti suoraan ja konkreettisesti yli miljoonan kehitysmaissa asuvan ihmisen elämään ja tämän takia leikkaukset kehitysyhteistyöstä ovat erityisen karuja.

Suomi on sitoutunut saavuttamaan YK:n asettaman 0,7 prosentin tavoitteen, mutta silti hallitus on ilmoittanut leikkaavansa kehitysyhteistyöstä vuosittain vielä 25 miljoonaa euroa lisää. Toivotaan, että Suomi pitää lupauksensa ja kehitysyhteistyön rahoitus lähtee tulevaisuudessa nousuun.  Tämä ei kuitenkaan ole yksinomaan toivon asia, vaan nostamalla asiaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lopulta äänestämällä, voimme vaikuttaa.

Tällä välin kuitenkin myös SYL:n kehitysyhteistyö on pulassa. SYL on tehnyt kehitysyhteistyötä vuodesta 1950 saakka, emmekä halua lopettaa kehitysmaissa opiskelevien olojen ja aseman parantamista tähän ja siksi kampanjallamme on merkitystä.

 

Hanna-Maria Pöllänen,

viime toimikauden KENKKU-jäsen

Turun yliopisto, Maantieteen opiskelija

 

Lähteet:

kepa.fi

http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=49314&contentlan=1&culture=fi-FI#Tilastot

 

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.