Vasta julkaistun Eurostudent 9 -opiskelijatutkimuksen tulokset piirtävät huolestuttavan kuvan suomalaisesta korkeakouluopiskelusta. Samalla kun toimeentulovaikeudet syvenevät, pahoinvointi lisääntyy ja opinnot viivästyvät. Voimavarojen puute on yleistä ja opiskelukyky koetuksella monella.
Tulokset alleviivaavat pikaista tarvetta tehdä korjauksia opiskelijoiden kurjistuvaan toimeentuloon ja satsata tukipalveluihin. Koulutustasoa ei voida nostaa, mikäli opiskelijoiden edellytyksiä tulla toimeen ja edetä opinnoissaan ei turvata.
Toimeentulovaikeudet syvenevät
Eurostudent -tutkimuksen mukaan yli puolella korkeakouluopiskelijoista on vähintään jonkin verran toimeentulovaikeuksia, ja lähes joka kolmas raportoi kokevansa paljon tai hyvin paljon taloudellisia vaikeuksia.
Ongelmat eivät enää rajoitu vain kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, vaan myös työssäkäyvien opiskelijoiden taloudelliset vaikeudet ovat yleistyneet vuodesta 2022. Pelkkä työn tekeminen opintojen ohessa ei siis enää riitä paikkaamaan etuusjärjestelmän riittämättömyyttä.
Opintotuki ja sen lainapainotteisuus ohjaavat opiskelijoita velkaantumiseen. Opintolainaa nostetaankin arjen välttämättömiin menoihin, yllättäviin menoihin varautumiseen sekä riittämättömien ansiotulojen takia. Kun opintojen aikaisen elämän rahoittaminen rakentuu velkaantumisen varaan, voi moni miettiä onko ylipäätään opiskelemaan varaa lähteä.
Samalla opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt, ja aikaa opiskeluun jää vähemmän. Työssäkäynti onkin noussut selvästi merkittävimmäksi opintoja hidastavaksi tekijäksi.
Parhaimmillaan työssäkäynti on opiskelijan oma valinta, joka tukee asiantuntijuuden kerryttämistä ja edistää myöhempää työllistymistä. Eurostudentin mukaan noin puolet opiskelijoista työskenteleekin koulutustaan vastaavalla alalla ja viidennes asiantuntijatehtävissä. Samalla on kuitenkin selvää, että yhä useammalle työssäkäynnistä on tullut taloudellinen välttämättömyys, joka enemmänkin rajoittaa kuin täydentää opiskelua.
Monella opiskelukyky koetuksella
Eurostudentin mukaan jopa puolilla opiskelijoista on mielenterveyden ongelmia, toimintarajoitteita tai sairauksia. Pahoinvointi kytkeytyy myös erottamattomasti toimeentulokysymyksiin. Eurostudentin mukaan 80 % toimeentulovaikeuksia kokevista opiskelijoista raportoi heidän mielenterveytensä kärsivän. Samalla noin 40 % toimeentulo-ongelmia kokevista kertoi valmistumisensa viivästyvän.
Mielenterveys- ja toimeentulo-ongelmien ohella opiskelua haastavat myös laajemmin puutteelliset voimavarat ja opiskeluvalmiudet. Opintoja hidastavat työssäkäynnin ja toimeentulo-ongelmien ohella eniten opintojen työläys tai vaativuus, opiskelumotivaation haasteet, terveydelliset syyt sekä ongelmat opetusjärjestelyissä. Osaopiskelukykyisiin lukeutuu jopa kolmannes opiskelijoista.
Tarvitaan panostuksia toimeentuloon ja opiskelijoiden tukemiseen
Korkeakoulutuksen tavoite nostaa koulutustasoa 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä edellyttää, että opiskelijoiden toimeentulo turvataan ennakoitavasti ja riittävästi. Samalla on huolehdittava opiskelijoiden mahdollisuudesta saada tukea opintoihin läpi opiskelupolun.
Kasvavat mielenterveyden ja voimavarojen haasteet edellyttävät riittävää ja tarpeeksi varhaisessa vaiheessa annettavaa tukea. Olemmekin ehdottaneet korkea-asteen oppimisen tuen mallin pilottihanketta, jossa kehitettäisiin ja pilotoitaisiin yhteisiä korkea-asteelle sopivia tukimuotoja, kuten erityisopetusta. Tarvitaan erilaisten ja yhä moninaisempien opiskelijaryhmien tarpeet huomioivaa tukea.
Lisäksi opintotuen asumislisä on sidottava indeksiin, jotta opiskelijoiden toimeentulo ei rapaudu entisestään elinkustannusten noustessa. Tukijärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena niin, ettei opiskelijan tarvitse valita toimeentulon, hyvinvoinnin ja opintojen etenemisen välillä. Muuten koulutustason nosto jää tavoitteeksi paperilla.
Lisätietoja:
Sonja Naalisvaara
Sosiaalipolitiikan asiantuntija
040 687 6353
sonja.naalisvaara@syl.fi
Oona Vehmas
Koulutuspolitiikan asiantuntija
041 515 2231
oona.vehmas@syl.fi
