Kansainvälisten opiskelijoiden aseman parantamiseen tarvitaan ryhtiliike

Suomessa puhutaan nyt kasvavissa määrin kansainvälisistä osaajista, ja hyvä niin. Opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto ovat tärkeitä työkaluja Suomen haasteisiin kuten hidastuvaan väestönkasvuun, nopeasti vanhenevaan väestörakenteeseen ja työikäisen väestön vähenemiseen. Keskustelu kaipaa kuitenkin myös integroitumisen ja houkuttelevuuden parantamisen konkretiaa. Kuinka Suomi mahdollistaisi kansainvälisille opiskelijoille toimivan, vakaan ja turvallisen arjen yhteiskunnan tasavertaisina ja aktiivisina jäseninä?

Suomen hallituksen tavoitteena on uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä, ja ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen pyritään nostamaan 75 prosenttiin. Näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii kunnianhimoisia rakenteellisia toimia. Nykyisellään tilanne on haastava suomalaiselle opiskelijalle, kansainväliselle opiskelijalle vielä haastavampi.

Välillä on hyvä pysähtyä pysähtyä miettimään, miltä elämä Suomessa näyttää kansainvälisen opiskelijan silmin. Opiskelun aikana heihin kohdistuu erilaisia paineita, erityisesti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleviin opiskelijoihin, jotka maksavat suuria lukukausimaksuja. Kynnys verkostoitua ja osallistua muita opiskelijoita yhdistäviin aktiviteetteihin on korkeampi, eivätkä kielimuurit tai kohtuuttomat taloudelliset paineet helpota asiaa.

Vaikka opinnoissa saattoi pärjätä englannilla, integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on vaikeaa ilman suomen kielen taitoa. Suomen ja ruotsin toisena kielenä opiskelua onkin kehitettävä ja julkisten palveluiden saatavuutta englanniksi on laajennettava. Englanninkielisten palveluiden lisääminen ei ole kotimaisen kielen palveluilta pois.

Rahaakin tarvitsisi sekä elämiseen että mahdollisesti niiden lukukausimaksujen kattamiseen – mites työskentely? Tutut haasteet opinnoista seuraavat työnhakuun ja työpaikoille. Niiden lisäksi valmistumisen jälkeen on vastassa uusia lisähaasteita. Kahden vuoden työnhakuaika alkaa, jonka kuluessa on löydettävä töitä. Muussa tapauksessa heitetään ulos maasta. Lisääkö tämä houkuttelevuutta ja integroitumista? Ei. Suomessa tutkinnon suorittamisen tulisi tarjota oikeus pysyvään oleskelulupaan työllistyäkseen.

Vuonna 2018 50 prosenttia EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevista opiskelijoista työllistyi Suomeen vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen, kun suomalaisten opiskelijoiden osalta vastaava luku oli 88 prosenttia. Opintojen aikana ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista yli kolmasosa ei vielä tiedä suunnitelmistaan valmistumisen jälkeen. Paremmat edellytykset maahan jäämiselle, työskentelylle ja yrittämiselle helpottavat elämän perustamista Suomeen.

Suomen on pyrittävä sinnikkäästi kohti parempaa maahanmuuttokokemusta ja karsittava tarpeetonta byrokratiaa. Kansainvälistyminen ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii johdonmukaista toimintaa ja panostuksia sekä maahantulon että Suomeen asettumisen saralla. Se vaatii myös asennemuutoksia ja vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista. Kansainvälisyys on keskeisessä roolissa kestävän maailman rakentamisessa ja globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Tulevaisuuden Suomen on pyrittävä olemaan maailman paras ja sujuvin paikka saapua, asua ja tulla tekemään osaamista vaativaa työtä.

Antti Regelin
Hallituksen jäsen, EU ja ESU, kansainvälisyys, ilmastopolitiikka

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.