Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kirjoittaa ennen eduskuntavaaleja puolueiden vaaliohjelmista blogit, joissa ohjelmien risuja ja ruusuja tarkastellaan opiskelijoiden näkökulmasta. Kolmantena vuorossa on keskusta.
Keskusta ottaa Eteenpäin!-vaaliohjelmassaan kantaa maksuttoman koulutuksen puolesta, mutta vaalitavoitteet eivät viitoita opiskelijoita pois köyhyysrajalta.
Ruusuja maksuttomasta koulutuksesta ja ensikertalaiskiintiön poistosta
Rakkauden värisiä ruusuja annamme keskustalle kirjauksesta ”Tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava maksutonta jokaiselle suomalaiselle.” On hienoa, että keskusta tunnistaa aidosti maksuttoman koulutuksen merkityksen. Lisäksi keskusta saa ruusuja tavoitteestaan luopua ensikertalaiskiintiöistä korkeakouluhaussa, mistä myös SYL toivoo kirjausta hallitusohjelmaan.
Arvostamme korkeakouluverkkomme alueellista moninaisuutta. Siitä huolimatta keskusta voisi sanoittaa koulutuspoliittiset vaalitavoitteensa muutenkin kuin aluepolitiikan jatkeena. Yliopistokeskusten toimintaedellytysten varmistaminen ei yksin riitä visioksi korkeakoulutuksen tulevaisuudesta.
Risuja annamme siitä, että aloituspaikkoja halutaan lisätä, mutta korkeakoulutuksen lisärahoituksesta ei ole mitään mainintaa. Aloituspaikkojen lisäykset on rahoitettava täysimääräisesti, ja yliopistot tarvitsevat lisää perusrahoitusta.
Onko opintotuki keskustalle aluepolitiikkaa?
Opiskelijoiden toimeentulosta ei puhuta vaaliohjelmassa sanallakaan, yhthään mitään. Näyttää, että keskusta on pyyhkinyt mielestään opiskelijoiden toimeentulon syvät ongelmat ja esimerkiksi sen, että opintolainakanta on yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 jälkeen.
Tai olihan opiskelijoiden toimeentulon kohdalla maininta alueellisesta opintolainhyvityksestä. Siitä hyötyisi viime syksynä laaditun lakiesityksen mukaan noin parisataa vastavalmistunutta ja hekin vasta opiskelun päättymisen jälkeen. Opiskelijoiden toimeentulon parantamiseen ehdotus on yhtä tyhjän kanssa.
Hukattu mahdollisuus?
Keskustalla olisi mahdollisuus nousta voimakkaaksi opiskelijoiden puolesta puhujaksi, sillä puolue on pitänyt korkeakoulu- ja opintotukiministerin salkkua viimeiset neljä vuotta. Opiskelijat ovat saaneet keskustalaisilta ministereiltä opintotuen tulorajojen sekä ateriatuen korotukset, jotka olivat kipeästi tarvittuja ja toivottuja uudistuksia. Olemme antaneet niistä jo aiemminkin kiitoksemme, jotka puolue edelleen ansaitsee. Vaaliohjelmassa opiskelijoiden toimeentulosta on silti niukalti. Haluaako keskusta asettua tässä asiassa muiden paremmin valmistautuneiden puolueiden myötäilijäksi, jos se löytää itsensä jälleen hallitusneuvotteluista?
Panostus opiskelijoiden toimeentuloon on panostus koulutukseen. Koulutukseen liittyviin tavoitteisiin päästään vain, jos opiskelijoilla on riittävä ja turvattu toimeentulo edistääkseen opintojaan.
Perheellisiä ja kv-opiskelijoita on muistettu yksittäisillä, mutta tärkeillä kirjauksilla
Ohjelma huokuu perhekeskeistä politiikkaa. Ruusuja annamme siitä, että keskusta tunnistaa tarpeen joustavammalle varhaiskasvatukselle, jota erityisesti perheelliset opiskelijat tarvitsevat. Yliopistossa opiskelu on usein epäsäännöllistä ja lastenhoidon tarve vaihtelee hyvin paljon viikosta toiseen. SYLin vuoden 2018 perheellisille opiskelijoille tekemässä kyselyssä varhaiskasvatuksen joustavuus nousi ylivoimaisesti tärkeimmäksi kehityskohteeksi.
Suomi todella tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita ja osaajia. Tämä vaatii konkreettisia toimia, joista yksi oli keskustan tunnistama tarve viiden vuoden työ- ja oleskelulupien myöntämiselle Suomessa valmistuneille ulkomaalaisille opiskelijoille. Hyvä alku!
Risut:
- Hukattu tilaisuus johtaa korkeakoulupolitiikkaa
- Opiskelijat jätetään roikkumaan köyhyysrajalle
- Korkeakoulujen lisärahoituksesta ei mitään mainintaa
Ruusut:
- Tutkintokoulutuksen on oltava maksutonta kaikille suomalaisille
- Ensikertalaiskiintiön poisto
- Joustavampi varhaiskasvatus perheellisille opiskelijoille
Lisätietoja:
Lotta Leinonen
Hallituksen puheenjohtaja
044 906 5004
lotta.leinonen@syl.fi
