Opiskelijoiden mielenterveyskriisi on puhuttanut Suomessa viime vuosina laajasti. Lisääntynyt oireilu ja diagnoosit, heikentynyt usko tulevaisuuteen, hoitoon pääsyn vaikeudet ja ilmastoahdistus ovat vain jäävuoren huippu. Keskustelu rajautuu kuitenkin liian usein opiskelijaterveydenhuollon ongelmaksi, vaikka kyse on paljon laajemmasta ilmiöstä.
Taustalla vaikuttavat monet riskitekijät, jotka liittyvät elämänvaiheeseen ja yhteiskunnallisiin muutoksiin: muutto uudelle paikkakunnalle tai uuteen maahan, akateeminen paine, taloudellinen epävarmuus sekä työelämän epäselvät näkymät. Yksinäisyys on keskeinen kuormitustekijä, eikä lisääntynyt etäopetus ole helpottanut sen kokemusta. Mielenterveyskysymys on siten yhtä lailla koulutuspoliittinen ja sosiaalipoliittinen kuin terveydenhuollollinen kysymys.
Suomi ei ole kehityksen kanssa yksin. Korkeakouluopiskelijat ympäri maailmaa kärsivät mielenterveyshäiriöistä ja erinäisten tutkimuksien mukaan korkeakouluopiskelijoista 12-50% ympäri maailmaa tulee kärsimään opintojen aikana ainakin yhdestä mielenterveyden ongelmasta (Li ym., 2025). Riskitekijät eivät juurikaan poikkea suomalaisista vastineista. Yhdistävänä tekijänä maailmalla toimii myös naisopiskelijoiden kohonneet mielenterveysongelmat, jotka tekevät aiheesta sukupuolten välisen tasa-arvokysymyksen.
Missä Suomi on onnistunut? Terveydenhuollon rakenteet ovat kansainvälisesti vertailtuna vahvat, vaikka puutteita ja kehitettävää löytyykin. YTHS on kehittänyt ja ylläpitänyt toimintamalleja, kuten TerveysStartti-kyselyn, ohjatun omahoidon ja ryhmämuotoiset interventiot, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotot. Myös järjestökenttä on ollut aktiivinen. Esimerkiksi Nyyti ry on vakiinnuttanut Opiskelijoiden mielenterveysviikon, joka nostaa vuosittain esiin ajankohtaisia teemoja. Tänä vuonna opiskelijoiden mielenterveysviikkoa vietetään 9.–15.3. ja teemana on nuorten tulevaisuususko. Ylioppilaskunnat ja yliopistot toteuttavat lisäksi itsenäisesti ja yhteistyössä omia hyvinvointihankkeitaan.
Mistä siis kiikastaa?
Haaste ei ole pelkästään palveluiden olemassaolossa, vaan niiden jalkautumisessa opiskelijoiden arkeen. Liian usein tuki löydetään vasta, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet. Orientaatioviikoilla hyvinvointipalvelut esitellään vaihtelevasti ja tieto jää pintapuoliseksi eikä kiinnity osaksi opintojen arkea. Hyvinvointia tukevat rakenteet vaihtelevat aloittain ja korkeakouluittain, ja systemaattinen seuranta koko opintopolun ajan puuttuu.
Samaan aikaan palveluita kehitetään usein hankerahoituksella, jonka jatkuvuus on epävarmaa. Leikkaukset ja taloudellinen kiristyminen heikentävät opiskelijoiden toimeentuloa ja lisäävät kuormitusta. Juuri niitä tekijöitä, jotka tutkimusten mukaan altistavat mielenterveysongelmille. Etäopetuksen lisääntyminen, epävakaa maailmantilanne ja muuttuvat työmarkkinat syventävät epävarmuutta entisestään.
Jos haluamme aidosti vastata mielenterveyskriisiin, katseen on siirryttävä yksittäisistä toimenpiteistä rakenteisiin. On tarkasteltava, miten mielenterveyttä tukevat palvelut
integroidaan paremmin osaksi opetusta, ohjausta ja opiskeluyhteisöä, eikä irrallisiksi lisäpalveluiksi. Samalla on katsottava rohkeasti myös Suomen rajojen ulkopuolelle ja hyödynnettävä kansainvälisesti toimiviksi todettuja malleja, joissa varhainen tunnistaminen, digitaaliset interventiot ja yhteisöllisyyttä vahvistavat käytännöt on liitetty kiinteäksi osaksi korkeakoulun toimintaa. Mielenterveysteemojen ajaminen ei ole pelkästään Suomen sisäpolitiikan asia, vaan tekoja tarvitaan kansainvälisellä tasolla.
Opiskelijoiden mielenterveys ei ole sivukysymys kansallisessa ja kansainvälisessä politiikassa. Se on tulevaisuuden osaamisen, koulutuspolitiikan ja yhteiskunnallisen kestävyyden ydinkysymys.
Akseli Stång
KENKKU
Lähteet:
Li Q, Li J and Fan Y (2025) Addressing mental health in university students: a call for action. Front. Public Health 13:1614999. doi: 10.3389/fpubh.2025.1614999
Opiskelijoiden mielenterveysviikko. Nyyti ry. https://www.nyyti.fi/tukea-ja toimintaa/opiskelijoiden-mielenterveysviikko/
YTHS. Mielenterveyden porrasteinen hoitomalli. https://www.yths.fi/palvelut/mielenterveyden-porrasteinen-hoitomalli/
