Kuinka valmistautua tenttiin, kun pistekirjoituskone ja sillä tulostettavat tenttimateriaalit on haettava kuuden tunnin matkan päästä? Uskallanko ottaa lainaa ja aloittaa korkeakouluopinnot, jos en vammaisuuden vuoksi työllisty?
Yhä useammat vammaiset opiskelijat hyväksytään julkisiin yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin Etiopiassa, mutta oppilaitokset eivät aina pysty tarjoamaan heille tarvittavaa tukea opiskeluun. Laadukas koulutus parantaa yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuuksia itse rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Ongelmat opintotaipaleella voivat heijastua pitkälle elämään ja pahimmillaan synnyttää uusia ongelmia.
SYL, Kynnys ry ja etiopialanen vammaisjärjestö Ethiopian Center for Disability and Development ovat tukeneet vammaisten opiskelijoiden opintoja etiopialaisissa yliopistoissa vahvistamalla yliopistojen vammaispalveluja. Työn tuloksena yliopistojen henkilökunnan ja muiden opiskelijoiden ymmärrys vammaisten opiskelijoiden haasteista ja mahdollisuuksista on parantunut ja opiskelijat ovat saaneet tukea työnhakuun. Tällä on suuri vaikutus, sillä Maailmanpankin mukaan lähes 18 prosentilla etiopialaisista on jonkinasteinen vamma.
Viime vuonna etiopialaiset opiskelijat ideoivat, miten kaikki yliopistot voisivat ottaa vammaiset opiskelijat paremmin huomioon. Työ on jo käynnissä, mutta tulokset edellyttävät vakaata rahoitusta.
Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysrahoituksensa 0,7 prosenttiin YK:n suosituksen mukaisesti. Päästäksemme tähän tavoitteeseen tarvitsemme konkreettisen tiekartan siitä, millä aikataululla rahoitusta nostetaan. Valitettavasti kaikki puolueet eivät kuitenkaan ole yhtä sitoutuneita tavoitteeseen. Keskusta, perussuomalaiset ja Liike Nyt vastasivat, etteivät ole valmiita nostamaan rahoitusta tällä vaalikaudella kohti 0,7 prosenttia, kun taas rahoituksen nostamiseen kertoivat olevan valmiita SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto, KD ja RKP. Kokoomus ei vastannut kyseiseen kysymykseen mutta kannattaa tiekartan laatimista.
Viime aikoina on käyty paljon keskustelua turvallisuudesta. Usein konfliktien taustalla on ihmisten toivottomuutta ja kamppailua perustarpeiden kanssa. Alati kasvava globaali eriarvoisuus aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta. Sotilaallisten uhkien lisäksi turvallisuutta haastavat esimerkiksi ilmastokriisi, koulutuskriisi ja hyökkäykset demokratiaa vastaan. Juuri siksi panostukset koulutukseen, toimeentuloon ja rauhantyöhön ovat myös tehokasta kriisinhallintaa.
Kehitysyhteistyöllä voimme rakentaa kestävän maailman, jossa tulevilla sukupolvilla on oikeasti mahdollisuus saavuttaa mitä tahansa. Tästä huolimatta vaalien alla on ehdotettu jopa leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyöstä leikkaava poliitikko ei katso pitkäjänteisesti tulevaisuuteen. Hän ei voi väittää politiikkansa perustuvan ajatukseen, jonka mukaan maailma tulee jättää tuleville sukupolville parempana kuin on sen itse saanut.
Ilman kehitysyhteistyötä emme voi torjua globaaleja uhkia. Siksi Suomen ulkopolitiikassa on edistettävä vakaata yhteiskuntaa vähentämällä eriarvoisuutta ja vahvistamalla demokratiaa.
Sonja Naalisvaara
Hallituksen jäsen
Lotta Ellonen
SYLin kehitysyhteistyöneuvottelukunnan jäsen
