Suomesta ei tule hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä nykyisillä hallituksen toimilla. Ilmastonmuutoksen ei voida sanoa olevan mielipideasia, sillä planetaarinen kolmoiskriisi eli ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen aiheuttama globaali ympäristönmuutos on jo täällä. Se miten hoidamme kriisin määrittää meidän sukupolvemme ja heidän jälkeisten sukupolvien elämänlaadun ja ympäristön tilan.

Ihmisen toiminnan aiheuttama planetaarinen kolmoiskriisi on yksi aikamme suurimpia haasteita ja sukupolvipoliittisia kysymyksiä. Kriisien tuoma kärsimys, epävarmuus ja kustannukset kasautuvat suhteettomasti tuleville sukupolville. Tulevat sukupolvet eivät tule nykyisillä toimilla saamaan elävää maapalloa. Suomen on sitouduttava toteuttamaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa myös oman tulevaisuutensa takia. Ei ole turvallista, vakavaraista ja huoltovarmaa Suomea ilman ilmastotekoja.

Talouskasvumme on perustunut luonnonvarojen ylikulutukseen ja on vääjäämättä kestämättömällä pohjalla. Planetaarisen kolmoiskriisin aiheuttamat seuraukset turvallisuudelle, taloudelle ja huoltovarmuudelle ovat valtavat, eikä kaikkea voida enää estää. Yhteiskunnan on torjunnan lisäksi panostettava myös muutoksiin sopeutumisessa. Hallitus ei ole varannut edes itse suunnittelemiinsa toimiin tarpeeksi rahaa ja on lykännyt suuret määrät ilmastotoimia seuraavan hallituksen hoidettaviksi. Jotta ilmastotoimia voidaan tehdä, on niille annettava tarvittava rahoitus. Ei toiveilla maailmaa paranneta vaan teoilla.

Päätökset tulee tehdä tieteelliseen tietoon perustuen, eikä poliittisten voimasuhteiden perusteella. Edestakaisin venkslaus ei palvele ketään, vähiten Suomen tulevaisuutta. Tarvitsemme ylivaalikautisen parlamentaarisen sovun, jossa sitoudutaan pitkäjänteisesti ilmastotekoihin. Ilmastosuunnitelmien valmistelua tulisi yhtenäistää ja sovittaa paremmin hallituskausien aikatauluihin. Ilmastotavoitteista kiinnipitäminen luo ennakoitavuutta toimintaympäristöön, joka taas on houkuttelevampi toimintaympäristö vihreälle siirtymälle. Yritysvastuusääntelyä ja -raportointia on kehitettävä niin, että ilmasto- ja ympäristövastuusta viestiminen on avointa, läpinäkyvää ja saavutettavaa sekä helposti kaikkien arvioitavissa. Metsien käytössä ja luonnonvarapolitiikassa on huomioitava nuorten oikeus elinkelpoiseen ympäristöön sekä vahvistettava hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta.

Suomella on ihmisoikeuksiin perustuva velvollisuus tehdä osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen tulee turvata ihmisoikeuksien toteutuminen myös sopeutumistoimilla ja yksityisen toiminnan sääntelyllä. Euroopan osuus maailman päästöistä on verrattain pieni, mutta sillä on silti tärkeä rooli edelläkävijänä. Ilmastotoimiin ryhtymisen velvoite ei riipu siitä, kuinka suuri valtion osuus globaaleista päästöistä on. Suomi voi vihreän siirtymän avulla parantaa kilpailukykyä ja rakentaa hyvinvointia planeetan rajoissa tekemällä siitä talouskasvun veturin.

Myös tulevilla sukupolvilla on oikeus elämään ja ympäristöön. Pidetään huoli siitä, että he näkevät tulevaisuuden.

Lisätietoja:
Emilia Enroth
Varapuheenjohtaja
044 906 5003
emilia.enroth@syl.fi