Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 piirtää kunnianhimoisen kuvan Suomen tulevaisuudesta. Sivistys, tieteen vapaus, kansainvälisyys ja osaamisen vahvistaminen muodostavat vahvan perustan tuleville vuosikymmenille. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on ollut mukana vision valmistelussa työryhmässä, ja opiskelijoiden näkökulmasta on tärkeää, että korkeakoulutuksen merkitys tunnistetaan osana Suomen tulevaisuuden rakentamista.
Vision tavoitteet ovat pääosin oikeansuuntaisia. Erityisen tärkeää on, että korkeakoulutuksen merkitys nähdään keskeisenä osana Suomen kilpailukykyä, kestävää kasvua ja yhteiskunnan uudistumiskykyä. Korkeatasoinen tutkimus ja laaja sivistyspohja eivät ole vain korkeakoulupolitiikkaa, vaan ne ovat koko yhteiskunnan menestyksen edellytyksiä.
Yksi vision keskeisimmistä tavoitteista on nostaa nuorten aikuisten korkeakoulutettujen osuus 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta myös välttämätön. Väestön ikääntyessä ja kansainvälisen kilpailun kiristyessä Suomi tarvitsee entistä enemmän korkeasti koulutettuja osaajia.
Tavoitteiden kunnianhimo tekee näkyväksi myös vision suurimman haasteen. Tavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi esitettyjen toimenpiteiden välille jää paikoin liian suuri kuilu. Pitkän aikavälin tahtotila on selkeä, mutta käytännön keinot ja niiden resursointi jäävät monilta osin avoimiksi. Jatkotoimenpiteissä onkin tärkeää kehittää ja selkeyttää toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Koulutustason nostaminen ei onnistu pelkästään lisäämällä aloituspaikkoja. Yhtä tärkeää on huolehtia opintojen sujuvuudesta, opiskelijoiden hyvinvoinnista ja koulutuksen saavutettavuudesta. Jos yhä useamman halutaan suorittavan korkeakoulututkinnon, on varmistettava myös se, että opiskelijoilla on riittävät edellytykset valmistua.
Onkin ilahduttavaa, että opiskelijoiden hyvinvointi on nostettu osaksi visiota. Hyvinvointi ei kuitenkaan vahvistu pelkillä kirjauksilla, vaan tavoitteiden tueksi tarvitaan konkreettisia rakenteita. Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä keskeinen toimija on YTHS, jonka rooli olisi ollut perusteltua tunnistaa nykyistä vahvemmin myös visiossa. Samalla olisi ollut luontevaa kirjata korkeakoulujen ja YTHS:n välinen yhteistyövelvoite. Opiskelijoiden tukeminen edellyttää saumatonta yhteistyötä korkeakoulujen, opiskelijayhteisöjen ja terveyspalvelujen välillä.
Vision toimeenpanon kannalta ratkaisevaa on myös rahoitus. Vaikka rahoituspohjan monipuolistaminen voi parhaimmillaan vahvistaa korkeakoulujen toimintamahdollisuuksia, sitä ei tulisi nostaa itseisarvoksi. Korkeakoulujen perustehtävät tarvitsevat tuekseen vakaata ja ennakoitavaa perusrahoitusta. Liiallinen riippuvuus ulkoisesta ja kilpaillusta rahoituksesta voi lisätä hallinnollista kuormitusta sekä ohjata toimintaa lyhytjänteiseen hankelogiikkaan. Tutkimuksen vapaus, pitkäjänteinen perustutkimus ja koulutuksen laatu rakentuvat viime kädessä riittävän perusrahoituksen varaan. Jos koulutustason nostoa tavoitellaan aidosti, myös julkisen rahoituksen on kasvettava tavoitetason mukana.
Vision toimenpiteissä esitetään myös tutkintonimikkeiden uudistamista. Yliopistojen näkökulmasta tarve laajalle tutkintonimikkeiden uudistamiselle ei kuitenkaan ole ollut ilmeinen. Opiskelijoiden liikkuvuutta, monialaisuutta tai kansainvälistä yhteistyötä ei ratkaista ensisijaisesti tutkintonimikkeitä muuttamalla, vaan huolehtimalla tutkintojen sisällöistä, osaamistavoitteista ja koulutusjärjestelmän toimivuudesta. Rakenteellisten uudistusten tulee perustua tunnistettuihin tarpeisiin ja niiden vaikutusten tulee olla selkeästi perusteltuja.
Suomi tarvitsee vahvaa korkeakoulutusta ja korkeatasoista tutkimusta enemmän kuin koskaan. Osaaminen on keskeinen tekijä talouskasvun, yhteiskunnallisen kestävyyden ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Siksi on tärkeää, että myös visio on kunnianhimoinen.
Tavoitteet yksin eivät kuitenkaan riitä. Vuoteen 2040 ulottuva visio tarvitsee rinnalleen konkreettisen toimeenpanosuunnitelman, välitavoitteet ja resurssit, jotka vastaavat asetetun tavoitetason kunnianhimoa. Kuten visiotyössä, myös toimenpiteiden ja päätöksenteon valmistelussa opiskelijoiden ja korkeakoulujen äänen tulee kuulua. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuutta ei ratkaista visioissa, vaan siinä, millaisia päätöksiä niiden pohjalta tehdään.
