Laittakaa vauhti kiihtymään, opiskelijaliike!

SYL:n uusi hallitus on valittu liittokokouksessa ja perehtyminen on jo alkanut. Ensi vuonna katseet on jo tiukasti vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ja vaikka väistyvä hallituksemme koittaa jo kovasti laittaa arkistointia kuntoon, on vaaliohjelman valmistelu hyvässä vauhdissa.

Ah, mitä olisikaan kauden päättyminen ilman viime hetken visiointeja. Vuoden mittaisissa hallituskausissa on nimittäin yksi ongelma: tietotaitomme on huipussaan, kun pitäisi pakata laukut ja poistua. Loppuvuoden tärkein tehtävämme onkin koittaa siirtää kaikki opit päästämme uusien käytettäväksi. Järjestimme uuden ja vanhan hallituksen kesken poliittisen mähinähetken analysoidaksemme puolueita, poliittisia tuulia ja opiskelijaliikkeen tärkeimpiä tavoitteita tulevalle hallituskaudelle. Se oli ihanaa.

Kimmokkeen keskustelulle tarjoili Tuukka Tervosen opiskelijaliikettä sivuava kolumni. En tiedä mitä telepaattisia viestejä olen Tuukalle vahingossa lähettänyt, mutta kyseinen kolumni osuu ihan naulan kantaan. Vaikka me tiedämme opintotuen olevan heikompi kuin ysärin laman aikaan, mielenterveyskriisin eskaloituneen jo aikapäiviä sitten ja yliopistojen kituvan rahoitusongelmissaan, saatamme silti erehtyä itsekin osallistumaan narratiiviin, jossa heikko taloustilanne on validi argumentti opiskelijoiden elämän kurjistamiselle. Hurraamme, kun luvataan ettei leikata tai toivotaan ettei leikata ainakaan pahasti.

Ja jos leikataan, kirjoitetaan paheksuvia kannaottoja.

Onko meidän sukupolvi jo tosissaan lyöty niin maanrakoon, että hyväksymme tulevatkin iskut vain pöyristymisellä ja paheksunnalla? Tänä vuonna SYL100-hengessä historiateosta selaamalla ja dokumenttielokuvaamme katsomalla olen päässyt tutustumaan mitä eeppisimpiin tapoihin lyödä kampoihin politiikalle, joka kurjistaa opiskelijoiden asemaa. Kannettiin arkkua kun opintotuesta leikattiin, lakkoiltiin, mökättiin ja aiheutettiin paheksuntaa. Joku voisi haukkua nykytoimijoita salonkikelpoisiksi.

Joten laittakaa vauhti kiihtymään, opiskelijaliike, sillä me kaivataan jälleen vähän radikalismia. Älkää tyytykö, vaan vaatikaa. Opiskelijat on ihmisiä, joilla tulee olla ihan yhtäläiset oikeudet kelvolliseen elämään. Me ei eletä nuudeleilla ja ahdistuksen kyyneleillä, vaan myös me tarvitaan ihan oikeaa ruokaa ja oikeus asua yksiöissä. Sen pitäisi olla ihan täysin samantekevää joutuiko edelliset sukupolvet hiihtämään vastatuuleen joka päivä matkalla luennolle, nimittäin ne hiihti myös suoraan työpaikkoihin ja nautti ikuisesta opinto-oikeudestaan. Ne ei tiedä mitään meidän sukupolvelle asetetuista tehokkuuspaineista, ilmastokatastrofeista tai jatkuvasta äärioikeistouhasta. Tai vaikka tietäisikin, ei edellisten sukupolvien kärsimystä ole tarkoitus kostaa tuleville polville.

Joten miksi olla salonkikelpoisia, kun ei hekään ole. Ei meidän pitäisi joutua perustelemaan uudelleen ja uudelleen miksi olisi tosi kiva juttu, jos ei tarvitsisi velkaantua ostaakseen leipää, miksi korkeakoulutukseen kannattaisi panostaa tai miksi mielenterveyskriisi pitäisi ratkoa. Mutta sen me jälleen eduskuntavaalityön merkeissä teemme. Meillä on kaikki tilastot tavoitteidemme tukena kertomassa, ettei kyse ole siitä etteikö olisi varaa panostaa opiskelijoihin, vaan siitä ettei meillä ole varaa olla panostamatta.

Koittakaapa rakentaa yhteiskuntaa ilman hyvinvoivia ja koulutettuja ihmisiä, boomerit.

Vaikka mun alkaa olla aika poistua opiskelijaliikkeestä, jään ilolla takarivistä huutelemaan. En uusille toimijoille, vaan ympäröivälle yhteiskunnalle. Jos kuluneet vuodet ovat jotain mulle opettaneet niin sen, ettei opiskelijat oikeasti ole kenenkään prioriteetti, paitsi silloin, jos pienellä tehokkuuspiiskauksella pitää saada työvoimaa. Ja silloinkaan ne ihmiset eivät ole se prioriteetti, vaan se tilastot korjaava harmaa massa, joka elää nuudeleilla ja ahdistuksen kyyneleillä.

 

Viimeistä kertaa,

Annika Nevanpää

puheenjohtaja

 

Kirjoittaja haluaa huomauttaa, että pitää opiskelijaliikkeen työtä äärimmäisen merkityksellisenä ja hyvänä, opiskelijoiden edun vastaan toimivia poliitikkoja lyhytkatseisina imbesilleinä ja muistuttaa, että vielä joku päivä me ollaan vallankahvassa.

Suosittelen myös vauhdin kiihdyttämisen ja radikalismin inspiraation lähteenä tutustumaan SYL:n dokumenttielokuvaan Yle Areenassa

Annika Nevanpää
Puheenjohtaja

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.