Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kirjoittaa ennen eduskuntavaaleja puolueiden vaaliohjelmista blogit, joissa ohjelmien risuja ja ruusuja tarkastellaan opiskelijoiden näkökulmasta. Nyt vuorossa on Liike Nyt.

Liike Nyt kertoo olevansa vaihtoehto muille puolueille, mutta vaihtoehdon sisältö jää epäselväksi. Epäselväksi jää myös moni ohjelman kirjauksista. Puolue haluaa myös opiskelijat töihin, mutta miten käy niille, jotka eivät siihen pysty?

Opiskelijat töihin, mutta millä hinnalla?

Liike Nyt esittää opiskelijoiden toimeentulon edistämiseksi opintotuen tulorajojen poistoa, joka on kallis tapa tukea opiskelijoiden toimeentuloa. Tulorajojen poisto maksaisi valtiolle 260 miljoonaa euroa. Sillä summalla saisi opintorahaan kaksi sadan euron korotusta. Tulorajojen poisto ei myöskään auttaisi heikossa asemassa olevia opiskelijoita, jotka eivät esimerkiksi pysty käymään töissä. Sen sijaan hyöty menisi hyvin pärjääville opiskelijoille, jotka saisivat opintotuesta lisätulon riittävän toimeentulon päälle. Tällä hetkellä ylin tuloraja on 35 360 euroa vuodessa. Onko sitä suuremmilla tuloilla enää sosiaalista tarvetta opintotuelle?

Vaaliohjelmassa esitetään 400 miljoonan euron leikkausta asumistuesta asettamalla sille katon. Asumismenoillahan on jo nykyisin yläraja enimmäisasumismenojen muodossa. Tarkoittaako tämä siis, että valtion budjettikohdassa asumistuelle asetetaan katto, jolloin oletettavasti kaikkien tuet laskisivat?

Liike Nyt esittää mielenterveyskriisin yhdeksi ratkaisuksi psykoterapiakoulutuksen korvaamista terveydenhoito- ja sosiaalialan ammattilaisille, hienoa! Miksei kuitenkin tehtäisi psykoterapeuttikoulutuksesta kaikille maksutonta? Tällöin mielenterveyspalveluiden saatavuutta voidaan edistää entisestään! Lisäksi Liike Nyt haluaa matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut.

Lisää perusrahoitusta mahdollisuuksien mukaan

Liike Nyt pitää 3,26 miljardin vuosittaisella sopeutusesityksellään kiinni siitä, ettei sotesta tai koulutuksesta leikata. Liike Nyt haluaa myös lisätä aloituspaikkoja korkeakouluihin, mikä ei ole ilmaista ja vaatii lisää perusrahoitusta korkeakouluihin. Ruusuja annamme siitä, että Liike Nyt haluaa vahvistaa perusrahoitusta mahdollisuuksien mukaan. Tosin kuulostaa siltä, ettei tämä mahdollisuus ole kovin korkealla prioriteettilistalla. Lisäksi taloudellisen autonomian vahvistaminen kuulostaisi viittaavan korkeakoulujen pääomittamiseen, joka ei tällä aikataululla ole riittävä korjaustoimi.

Liike Nyt tunnistaa, että korkeakouluihin pääseminen ja valmistuminen kestävät liian kauan. Ratkaisuna Liike Nyt vaatii opinto-oikeuden tiukkaa rajaamista Se todennäköisesti johtaisi lisääntyneeseen opintojen keskeyttämiseen, monialaisen opiskelemisen mahdollisuuksien kaventumiseen sekä opiskelun kuormittavuuden merkittävään lisääntymiseen. Tämähän ei sivistyksen ja osaamisen valossa käy päinsä! Liike Nyt myös haluaisi selvittää Suomessa mahdollisuuden yleiseen peruskanditutkintoon, jolla siirryttäisiin työelämään. Liike Nyt on siis valmis osaamistason kustannuksella saamaan kaikki töihin.

Korkeakouluun pääsemistä se nopeuttaisi lisäämällä aloituspaikkoja muuttamalla nykyistä opiskelijavalintaa todistusvalinnasta johonkin . Ohjelmasta ei tullut ilmi minkälainen opiskelijavalintamekanismi olisi Liike Nyt:n mieleen. SYL mielellään auttaa kannan muodostamisessa!

Ei huolta huomisesta, vaikka syytä olisi

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia kipeästi ja SYL odottaakin puolueilta nostoja kansainvälisten osaajien saamiseksi ja pitämiseksi Suomessa. Liike Nyt ei ole vaaliohjelmansa perusteella tunnistanut esimerkiksi Suomen huolestuttavaa väestökehitystä, sillä kansainvälisten osaajista ei ole mitään mainintaa. Isoja risuja siis koko aiheen sivuuttamisesta.

Roimasti risuja Liike Nyt:lle kehitysyhteistyö- ja ilmastotavoitteiden romuttamisesta. Liike Nyt kertoo, ettei tue tavoitetta Suomen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä sekä esittää 600 miljoonan euron leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Samalla nuorten toivo tulevaisuudesta heitetään romukoppaan, mikäli hiilineutraaliustavoitteesta ei pidetä kiinni. Kyseessä on sukupolvikysymys, nykyisten ja tulevien sukupolvien tulevaisuus tällä maapallolla on turvattava.

Leikkaaminen kehitysyhteistyöstä on erittäin lyhytkantoista ajattelua. Elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa kaukaisilta tuntuvista ongelmista tulee meidänkin ongelmiamme. Kehitysyhteistyöllä voidaan torjua Suomeenkin vaikuttavia globaaleja uhkia ja siksi se on myös tehokasta kriisinhallintaa.

Risut:

• Missä maksuton koulutus?
• Opintotuen tulorajojen poisto maksaisi tuhottomasti, mutta ei auta heikosti pärjääviä opiskelijoita
• Kehitysyhteistyön ja ilmastotavoitteiden romuttaminen

Ruusut:

• Ei koulutusleikkauksia
• Aloituspaikkojen lisäämisen tarve tunnistettu
• Ratkaisuja mielenterveyskriisiin

Lisätietoja:

Lotta Leinonen
Hallituksen puheenjohtaja
044 906 5004
lotta.leinonen@syl.fi