Kun aloitin ylioppilasliikkeessä, ihmettelin, miksi kaikissa tausta-, lobbaus- tai viestintämateriaaleissa oli kirjaus maksuttomasta koulutuksesta. “Eikö meillä jo ole maksuton koulutus? Kyllähän Suomessa osataan arvostaa meidän maksutonta koulutusjärjestelmää”, ajattelin. Olin väärässä.
On naiivia ajatella, että vain koska Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus, koulutuksen maksuttomuus olisi loppuun käsitelty. Maksut hiipivät koulutusjärjestelmäämme ja muuttuvat muka järkiperustaiseksi, taloudella perusteltavaksi, rationaaliseksi valinnaksi. Kuin pölypallerot, jotka äänettömästi kerääntyvät kirjahyllyn päälle, jos sieltä unohtaa pyyhkiä.
Maksut nousevat esiin lähes vuosittain saaden jonkin uuden muodon. Milloin kyse on avoimen tutkinnonanto-oikeudesta, avoimen väylästä, toisen tutkinnon maksullisuudesta tai itse lukukausimaksuista. Kerta toisensa jälkeen olemme tällä hallituskaudella todistaneet kuinka ministeritasolta käydään ansiokkaasti torppaamassa erilaisia maksullisen koulutuksen muotoja. Tästä on osoitettava hallitukselle kiitosta, mutta työ on kesken.
Maksut hiipivät taas uudessa muodossa. Maksullista avoimen väylää kasvatetaan opiskelijavalintojen sisäänottoväylänä. Yliopistot perustelevat väyläopintojen maksullisuutta sillä, että väyläopinnot ovat kalliita järjestää, mutta unohtavat, että tähänkin saakka valinnat on pystytty järjestämään ilman pakollisia maksuja. Räikeimpänä esimerkkinä Itä-Suomen ja Vaasan yliopistolla on olemassa 180 opintopisteen maksulliset avoimen väyläopinnot, jotka suorittanut pääsee käytännössä varmasti hallintotieteen kandidaatiksi. Lainsäädännön mukaista, mutta todellisuudessa ei mitään muuta kuin maksullista tutkintokoulutusta.
EU-ETA alueen ulkopuolisten lukukausimaksut ovat olleet esillä syksyn puoluekokouksissa, mutta esitys niiden poistosta ei menestynyt SDP:n puoluekokouksessa. Keskustan puoluekokouksessa vastaava aloite odottaa puoluevaltuustonkunnan käsittelyä. Koulutuksen maksuttomuutta tunnutaan puolustavan vain siinä tapauksessa, että lukukausimaksut eivät olekaan taloudellisesti hyödyllisiä. Jos maksuton koulutus nauttisi ansaitsemaansa arvostusta, lukukausimaksuista ei tarvitsisi edes keskustella. Ymmärtäisimme kantaa globaalia vastuuta tarjoamalla laadukasta, maksutonta koulutusta myös kansainvälisille opiskelijoille.
Tänään 22.10. ylioppilasliike viettää maksuttoman koulutuksen päivää. Haluamme muistuttaa lukijaa maksuttoman koulutuksen merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle. Maksuton koulutus on osa suomalaisen yhteiskunnan arvoja: koulutuksen tulee olla kaikille saavutettavissa taustasta riippumatta eikä koulutuspolulle saa muodostua umpiperiä, jotka estävät kouluttautumisen. Kun kouluttautuminen ei lähtökohtaisesti ole taloudellinen riski, kenestä tahansa voi oikeasti tulla mitä tahansa. Maksuton koulutus on tähän saakka ollut Suomen suurin koulutuksen saavutettavuusteko ja siitä tulee pitää kiinni. Se edistää yhteiskunnallista liikkuvuutta ja ehkäisee eriarvoistumista. Päätös, josta Suomi on voinut olla ylpeä vuosikymmenten ajan.
Vaikka päätös on kerran tehty, se tulee tehdä joka kerta uudelleen kun koulutusjärjestelmää uudistetaan. Vain sillä tavalla maksutonta koulutusta voidaan todellisesti vaalia. Maksuton koulutus on hallitusohjelman lisäksi kirjattava myös koulutuspoliittiseen selontekoon sekä korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmaan. Maksuttomuutta on aktiivisesti edistettävä opiskelijavalintoja kehitettäessä ja EU- ja ETA -alueen ulkopuolisten lukukausimaksuista tulee luopua välittömästi. Maksuton koulutus on valinta, joka on tehtävä aina uudelleen.
Paula Karhunen
Hallituksen jäsen
